Artikkeli on yli 12 vuotta vanha

Sotakokemuksiin voi kohta tutustua Iisalmen Rukajärvi-keskuksessa

Yläsavolaisten uhraukset Rukajärven taisteluissa olivat merkittävät. Rukajärven suunnan historiayhdistys on avaamassa Rukajärvi-keskuksen myös Iisalmeen.

Rukajärventie. Joukkoja matkalla etulinjaan syksyllä 1942
Kuva: SA-kuva
  • Jouni Pilto
  • Juha Vauhkonen

Iisalmen Rukajärvi-keskuksen suunnittelu on alkanut. Seurahuoneen Lasisali muuttuu Rukajärvisaliksi vuoden 2014 aikana.

Iisalmen Rukajärvi-näyttelyyn tulee sotaveteraanien valokuvia sekä video- ja äänitallenteita, jossa veteraanit kertovat kokemuksistaan, Rukajärven suunnan historiayhdistyksen puheenjohtaja Tenho Tikkanen valottaa.

Heinäkuussa 2013 vastaavan tyyppinen Rukajärvi-keskus avattiin Lieksassa. Iisalmessakin Rukajärvi-keskus voi muodostua merkittäväksi käyntikohteeksi, joka kerää kävijöitä eri puolilta Suomea ja jonkin verran myös ulkomailta. 

- Lieksassa tyypillisin kävijä on ollut kuuttakymmentä ikävuotta lähestyvä, mutta nuoriakin kävijöitä siellä näkee, Tikkanen kertoo.

Lieksan vastaavassa Rukajärvi-näyttelyssä on ollut esillä vuodeksi 1966 valmistuneen taistelujen muistomerkin pienoismalli ja marsalkka Mannerheimien Aasian-matkan esineistö. Myös sodanaikaiset lääkintävälineet ja sotilaiden valmistamia puhdetyöesineitä on tuotu näyttelyyn.Valokuvanäyttelyssä on nähty muun muassa erämaatykistön toimintaa ja Marsalkka Mannerheimin vierailukuvia syksyltä 1942.

Rukajärven taistelut olivat rajut

Vuosien 1939 ja 1944 välillä Suomi oli sodissa ja monet yläsavolaiset osallistuivat Rukajärven raskaisiin taisteluihin. Siksi Rukajärvi-keskuksen perustaminen Iisalmeen on perusteltua.

Rukajärvellä taistelleet Suomen armeijan joukot koottiin Ylä-Savosta, Pielisen Karjalasta ja Kainuusta. Täydennysjoukot tulivat Pohjanmaalta.

Rukajärventien taisteluissa kaatui 2750 Suomen sotilasta. Hyökkäysvaiheessa kaatui kolmasosa.

- Rukajärven loppusota oli myös päätöstaistelu Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Se vaati hirvittävän veron suomalaisilta, Tenho Tikkanen sanoo.

Alueella oli koko sodan aikana 35 000 Suomen sotilasta, joista hyökkäyssodan aikana alueella oli 25 000 ja asemasodan aikana 15 000.

Muistojen keruun aika on nyt

Tikkanen huomauttaa, että sotaveteraanien muistoja kannattaa nyt kerätä, kun veteraaneja vielä on. Esimerkiksi videoita voi tallentaa kuka tahansa ja historiayhdistyskin mielellään perehtyy aineistoon.

- Ei siihen tarvita yhdistystä tai yhteisöä. Tallennetaan vaan ne muistot, kannustaa Tenho Tikkanen.

Sotaveteraanien tarinoita kuuntelevan kannattaa kuitenkin varautua tarinatuokioon nenäliinojen kera.

- Ne on liikuttavia tarinoita. Ne vain paranevat, kun vuosia karttuu, Tikkanen sanoo.