Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

Sotaräjähteiden raivaus keskittyy nyt pohjoiseen

Puolustusvoimat keskittää tänä vuonna sodanaikaisten räjähteiden raivauksen Pohjois-Suomeen. Vaikka viimeisimmästä Suomen käymästä sodasta on aikaa, sodanaikaisia ampumatarvikkeita löytyy yhä joka vuosi.

Sotilaat raivaamassa räjähteitä Vallisaaressa.
Merivoimien erikoismiehet haravoivat räjähteitä Vallisaaressa toukokuussa. Kuva: Juha Kivioja

Sodanaikaisten räjähteiden alueraivaamisen painopiste on tänä vuonna Pohjois-Suomessa. Painotus tuo enemmän rahaa vuosittaiseen, yleisen turvallisuuden parantamisen nimissä tehtävään työhön.

Vaikka viimeisimmästä Suomen käymästä sodasta on jo aikaa 66 vuotta, sodanaikaisia ampumatarvikkeita löytyy yhä maaperästä, järvistä ja lammista joka vuosi. Pohjois-Suomen sotilasläänin esikunnan esikuntapäällikkö, eversti Jussi Mäki ei osaa arvioida, koska päästään tilanteeseen, jolloin maastosta ei enää löydy raivattavaa.

- Vaikka työtä on tehty, raivattavaa löytyy joka vuosi lisää. On oletettavaa, että tämänkin vuoden jälkeen raivattavaa löytyy, Jussi Mäki arvioi.

Yllättäviä löytöpaikkoja

Sodanaikaisia räjähteitä löytyy erityisesti paikoista, joissa on sodan aikana toiminut välinehuolto.

- Löytöjä on tehty erilaisista ja yllättävistäkin paikoista. Räjähteet voi olla kaivettu maahan tai upotettu järjestelmällisesti järveen tai lampeen. Räjähteitä tulee esiin myös talojen perustuksia ja teitä rakentaessa, Mäki kuvailee.

Kahdeksan harjoitusta

Puolustusvoimien alueraivaukset painottuvat Sodankylän Tankavaaraan, Rovaniemelle, Kemiin, Tornioon ja Misiin, sekä Pudasjärvelle, Kuhmoon ja Suomussalmelle. Vuoden varrelle on suunniteltu kahdeksan raivaamiseen liittyvää harjoitusta. Raivausten ajankohdat on rytmitetty joukko-osastojen muuhun toimintaan.

Raivaustyö ajoittuu pääosin lumettomaan aikaan. Mäen mukaan puolustusvoimien laitteilla voi kuitenkin paikantaa räjähteitä myös jään päältä.

Älä koske räjähteeseen

Sotilaiden lisäksi vanhoja räjähteitä löytävät siviilihenkilöt. Löydöstä on ilmoitettava heti poliisille tai lähimmälle sotilasviranomaiselle.

- Räjähteeseen ei missään tapauksessa saa mennä koskemaan. On täysin arvaamatonta, miten vanha räjähde käyttäytyy. Voi sattua vakava onnettomuus, Mäki muistuttaa.

Kaikkein vaarallisimpia sota-aikojen löytöjä ovat Jussi Mäen mukaan kranaatinheittimistön tai tykistön ampumatarvikkeet, kuten kranaatit. Ne ovat joko jääneet räjähtämättä eli suutareiksi, tai kaivettu tai upotettu maahan.

- Sellaisen sytytin voi olla ajan kuluessa erittäin herkistynyt. Liikutettaessa ammus räjähtää, Jussi Mäki toteaa.

Kolmiokeppi merkiksi

Jussi Mäki kehottaa merkitsemään löydön maastoon esimerkiksi kolmiokeolla, eli kepeillä. Näin räjähde on helposti löydettävissä. Puolustusvoimien asiantuntija hoitaa loput.

- Hän paikantaa löydön ja arvioi, onko ammus liikuteltavissa. Mikäli on, se siirretään tarkoituksenmukaiselle paikalle, panostetaan ja räjäytetään. Jos räjähdettä ei voi siirtää, se räjäytetään löytöpaikalla, Mäki tietää.