Hallituksen kehysriihessä on suojelupoliisille myönnetty terrorismin torjuntaan 1,6 miljoonan euron vuotuinen lisäys.Supon budjettion kaikkiaan noin 18 miljoonaa euroa vuodessa. Siitä karkeasti ottaen kolmannes kuluu terrorismin torjuntaan. Näin ollen iskujen vastainen työ saa kymmenien prosenttien piristysruiskeen, jota Supossa pidetään merkittävänä.
Mitähän ne oikein suunnittelee?
Terrorismin tutkija on satsauksesta yllättynyt.
- Tuo on sen verran iso lisäys, että mitähän ne oikein suunnittelee. Kuulostaisi, että olisi jokin tietty kehityskohde mielessä, pohtii tutkija Leena Malkki Eurooppa-tutkimuksen verkostosta Helsingin yliopistosta.
Suojelupoliisin viestintäpäällikön Liinu Lehdon mukaan rahojen käytön suunnittelu on jo käynnistynyt.
- Mutta mitään yksittäistä asiaa tai operaatiota en tässä pysty vielä erittelemään, Lehto sanoo.
Supon osaamisesta hyötyä myös ulkomailla
Terrorismin torjunnan resursseja on lisätty syksyn 2001 jälkeen muutamaan otteeseen. Supon mukaan uutta määrärahaa ei pidä säikähtää.
- Suojelupoliisi arvioi edelleen, ettei Suomeen kohdistu mitään konkreettista terrorismin uhkaa, viestintäpäällikkö Lehto painottaa.
Lehto korostaa lisämäärärahan olevan tarpeellinen, koska toimintaympäristö on muuttunut ja edelleen muuttumassa haastavammaksi.
Hän huomauttaa, että terrorismin torjuntaan ei lisätä automaattisesti poliisivirkoja vaan tarvetta on yhtä lailla esimerkiksi analyytikoille.
Lisämäärärahoja voidaan käyttää myös terrorismin torjuntatyöhön Suomen rajojen ulkopuolella. Lehdon mukaan ne eivät kuitenkaan liity mitenkään spekulaatioihin ulkomailla toimivan siviilitiedustelupalvelun perustamisesta.
- Supon virkamiehiä on työskennellyt lyhytaikaisesti Suomen suurlähetystöissä kriisialueilla. Toiminnasta on saatu hyviä kokemuksia ja sitä on tarkoitus jatkaa.
Supon voimavarat kansainvälisessä vertailussa pikkurahoja
Liinu Lehdon mukaan myönnetty lisärahoitus mahdollistaa suojelupoliisille sopivan maltillisen kasvun.
- Uuden henkilökunnan kouluttaminen juuri terrorismin torjuntaan vie kuitenkin aikaa ja sitoo nykyistä henkiökuntaa.
Arvioimme, ettei Suomeen kohdistu mitään konkreettista terrorismin uhkaa.
Muissa Pohjoismaissa turvallisuuspoliisin määrärahat ovat moninkertaiset verrattuna Suomeen.
Supon henkilöstöön kuuluu noin 220 ihmistä. Määrä oli ennen vuoden 2001 terrori-iskuja varsin samankaltainen myös Norjan ja Tanskan turvallisuuspoliiseissa. Nykyään turvallisuuspoliisin riveissä Norjassa on yli 500 ja Tanskassa yli 800 työntekijää.
Esimerkiksi Tanskassa syksyn 2005 pilakuvakriisi vaikutti uhkatason nousuun. Ruotsin Säkerhetspolisenin vahvuus on jo tuhatkunta työntekijää.
Terrorismin tutkija Leena Malkki huomauttaa, ettei tiedustelupoliisin kasvattaminen käy aina ilman vastaväitteitä edes radikaaleja tekoja kohdanneissa maissa.
- Esimerkiksi Hollannissa on käyty jo keskustelua, kuinka suuri tiedustelupalvelu voi länsimaisella demokratialla olla.