Kirkolla on tällä hetkellä yllättävänkin hyvä taloudellinen tilanne. Näin arvioi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon keskusrahaston johtaja, kirkkoneuvos Leena Rantanen.
– Kirkon verotulot kasvoivat viime vuonna kuusi prosenttia edellisvuodesta, kertoo Rantanen.
Kirkollisverotuloja kertyi viime vuonna kaikkiaan 917 miljoonaa euroa. Kirkollisveroprosentti vaihtelee yhden ja kahden prosentin välillä.
Suomessa on tällä hetkellä kaikkiaan 428 seurakuntaa, joista erilaisia seurakuntatalouksia esimerkiksi seurakuntayhtymiä on 295.
– Seurakuntakenttä tulee muuttumaan tulevaisuudessa, kertoo kirkkoneuvos Leena Rantanen. Tavoitteena on, että pienemmät maaseutujen seurakunnat liitetään suurempiin yhtymiin.
Kirkkoon kuuluu yhä iso osa suomalaisista
Rantasen mukaan kirkon talousvaliokunnassa kummastellaan hyvää tulosta siksi, että viimeisten kymmenen vuoden aikana kirkosta on eronnut kaikkiaan noin 350 000 jäsentä.
– Kirkosta eroaminen on ollut voimakasta vuodesta 2003 lähtien, koska silloin tuli voimaan uusi uskonnonvapauslaki.
Kirkon tilastojen mukaan Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului vuonna 2003 noin 84,1 prosenttia suomalaisista. Viime vuonna kirkkoon kuului oli enää 75,2 prosenttia suomalaisista. Määrällisesti kirkkoon kuuluu noin 4,1 miljoonaa jäsentä.
– Kirkkoon kuulumisessa on suuria eroja eri seurakuntien välillä, mutta jäsenmäärään vaikuttaa tietysti myös seurakunnan koko. Esimerkiksi Helsingin seurakuntayhtymään kuuluu 58 prosenttia alueen asukkaista, kun taas pienessä Kinnulan seurakunnassa jäseniä on liki 95 prosenttia kuntalaisista.
Kirkon palvelukeskus tuo säästöjä seurakunnille
Monissa seurakunnissa, kuten Hämeenlinnan seurakuntayhtymässä, talous on tällä hetkellä vakaa, mutta tähän tulokseen ei ole päästy ilman tiukkaa talouskuria.
Seurakuntien taloustilannetta helpottamaan perustettiin vuonna 2012 kirkon palvelukeskus. Oulussa ja Porvoossa toimivan palvelukeskuksen tarkoituksena on jatkossa hoitaa kaikkien evankelis-luterilaisten seurakuntien kirjanpito, palkanlaskenta ja maksuliikenteen palvelut eli taloushallinnon tehtävät.
– Seurakunnat säästävät rahaa, kun tietohallinnon kustannukset keskittyvät palvelukeskukseen, muistuttaa kirkkoneuvos Leena Rantanen. Toisaalta taloushallinnon työpaikat vähenevät seurakunnista, mutta tähän pyritään eläköitymisen kautta.
Rantanen muistuttaa, että jo nyt monilla seurakunnilla on ollut vaikeuksia saada osaavaa henkilökuntaa taloushallinnon tehtäviin.
Monet seurakunnat jättävät liittymisen viime tippaan
Alkuvastustuksen jälkeen osa seurakunnista on jo siirtänyt taloushallinnon asiat Kirkon palvelukeskuksen hoidettavaksi.
– Tällä hetkellä palvelukeskukseen on jo siirtynyt 80 seurakuntaa, Rantanen sanoo. Ensi vuonna palvelukeskukseen siirtyy kymmeniä uusia asiakasseurakuntia, joiden joukossa on myös Suomen suurin seurakunta eli Helsingin seurakunta. Tämä on palvelukeskukselle iso asia.
– Vaikka kirkon talousvaliokunta toivoisi, että seurakunnat aikaistaisivat liittymistään palvelukeskuksen asiakkaiksi, niin monet seurakunnat, kuten Hämeenlinnan seurakuntayhtymä, jättävät palvelukeskukseen liittymisen viime tippaan eli vuoteen 2017, Leena Rantanen kertoo.
Kirkon talousvaliokunta vieraili viiime viikolla Hämeenlinnassa muun muassa pohtimassa kirkon ensi vuoden talousarviota.