Unkarista Tampereelle suomen kieltä ja kulttuuria opiskelemaan tullut Eszter Sütő uskoo sattumaan. Tarkoitus oli opiskella venäjää, mutta väärinkäsitys johdatti toisin. Sütő nimittäin luuli, että hänen oli pakko valita opintoihinsa jokin uusi kieli.
Sütő selasi aakkosjärjestykseen laitettua kielilistaa, ja F-kirjaimen kohdalla sormi osui erikoiseen nimeen: Fin. Sütő päätti valita sen.
– Tähänastisista päätöksistäni ehkä paras, sanoo Sütő.
Suomen kielellä on vaikea maine, mutta moitteetonta suomea puhuva Sütő sanoo, että opinnot ovat sujuneet alusta alkaen helposti. Hienoin kokemus onkin ollut, kun on voinut käydä sujuvia keskusteluja suomalaisten kanssa.
– Oli hieno tunne, kun puhuin suomalaisille ja he ymmärsivät minua ja minä heitä!
Passiivinen sanavarasto herätetään sujuviksi keskusteluiksi
Tampereella Ahlmanin ammattiopiston auditoriossa istuu 23 opiskelijaa ympäri Eurooppaa. He ovat lukeneet suomea yliopistoissa 3–4 vuotta. Kolmen viikon ajan Tampereen yliopiston kielikurssilaiset käyttävät passiivisena uinuvaa kielitaitoa aidoissa tilanteissa.
– Kielitaitoa on vaikea saada käyttöön, ja monilla se jää passiiviseksi, sanoo kurssinjohtaja Tiina Nahkola Tampereen yliopistolta.
Nahkola sanoo, että suomea opiskellaan paljon etenkin Itä-Euroopassa.
– Työmarkkinoilla on aikamoinen etu, että osaa harvinaisempaa kieltä, sanoo Nahkola.
Tšekeistä Tampereelle saapuneet Lenka Pavličová ja Soña Wojnarová arvostavat harvinaista suomen kieltä, ja se onkin ollut osittain syy myös kielivalintaan.
Myös ranskaa opiskeleva Pavličová arvelee, että harvinaisia kieliyhdistelmiä arvostetaan etenkin tulkin ja kääntäjän ammateissa.
Kielikurssista on ollut paljon hyötyä, ja sattumalta kadulla vastaan kävelleille vanhoille suomalaisille opiskelukavereille Pavličoválla oli yllätys.
– Kolme vuotta sitten en vielä puhunut lainkaan suomea, mutta nyt keskustelumme käytiin vain suomeksi, sanoo Pavličová.
Tšekkiläinen Soña Wojnarová opettaa kotimaassaan kieliä. Saksaa, englantia ja ruotsia opettavan Wojnarován opinnot vaativat aikoinaan yhdistelmäopintoja, ja silloin suomi valikoitui mukaan. Kieli oli aluksi niin vaikeaa, että se vei ajan kaikelta muulta.
– Suomi on kuitenkin loppujen lopuksi looginen ja helppo kieli, sanoo Wojnarová.