Suomen kieli uhkaa hävitä Norjan Pikku-Suomesta
Suomen kielen puhujat käyvät yhä harvinaisemmaksi Pohjois-Norjan Pykeijassa. Kielen pelätään häviävän muutaman vuosikymmenen kuluessa, sillä nuoret eivät enää opi puhumaan suomea kotonaan. Matkailijat tulevat yhä toimeen Pykeijassa suomen kielellä.
Pykeijan idyllinen, reilun parinsadan asukkaan kylä Pohjois-Norjassa on tunnettu Pikku-Suomena. Valtaosa kyläläisistä on puhunut Ruijan suomea tai niin kuin pykeijalaiset itse sanovat, meänkieltä.
Pykeijaan muutti 1800-luvun puolivälistä lähtien siirtolaisia Suomen Lapista köyhyyttä pakoon. Kylässä puhuttiin vielä 40-50 vuotta sitten lähes yksinomaan suomea.
Sukupolvien vaihtuessa ja norjan kielen vallatessa arkikäytön yhä harvemmat oppivat suomea. Kalastaja Leif Ingilän mukaan nuoret eivät enää suomea puhu.
- Ei, kyllä ne jotka ovat alle 40 kyllä ne ei ossaa suomea ennään. Saattaa joku, että ymmärtää, mutta ei ne kyllä puhu. Täällä puhutaan suomea vielä noin 30 vuotta.
Koulu ei riitä kielen oppimiseen
Suomen kieltä on yritetty pitää hengissä myös sillä, että koulussa annetaan suomen kielen opetusta. Itse vanhemmiltaan kielen oppineen kalastaja Yngve Pedersenin mukaan se ei kuitenkaan riitä.
- Sehän riippuu paljon siittä, että kuinka paljon sitä puhutaan kotona. Mulla on kaks lasta ja ne ymmärtää kyllä jonkun verran suomea, mutta yksikkään niistä ei puhu ko minun vaimo ei puhu suomea. Met olemma puhunneet aivan norjaa kotona.
Elsa Ingilä Haldorsen on tehnyt pitkään työtä Pykeijan historian ja meänkielen eteen. Elsa uskoo, että kaikesta huolimatta myös nuorille vanhempien on kieli on tärkeä.
- Ko ne nuoret praataavat ja sanovat joitakin sanoja niin mie näen, että se syäntheen tekkee hyvvää. Ne Suomen sanat on sisällä monella, monella.
Kyläläisillä on ollut jo vuosia haaveena saada Pykeijaan Suomi-talo. Elsa Ingilä Haldorsenin mukaan sitä ei vielä ole saatu, mutta keväällä julkaistiin kirja jossa on tarinoita Pykeijasta, suomeksi.
- Se on meän oma kielellä ja se on tärkeä justiin ja mie luulen, että monet muutki alkavat kirjottamaan, meillä on kieli vielä elossa,
Suomen kielellä pärjää vielä
Vielä nyt matkailijat pärjäävät Pykeijassa hyvin suomen kielellä. Kalastaja Yngve Pedersenin mukaan varmasti suomalaiset saavat palvelua vielä suomen kielellä, vaikka pykeijalaisten kieli on jo katoamassa.
- Sitä ossaa sen vertaa että ymmärtää kysyä ko ei ymmärrä, sitä ei saa pelkää.
Pykeijassa on myös töissä monta täysin suomen kieltä puhuvaa kesätyöntekijää muun muassa kaupassa ja ravintolassa.
Tuoreimmat aiheesta: Kotimaa
Uusi teurastamo käsittelee päivittäin 500 nautaa
Atrian suurinvestointi Kauhajoella kuuluu Euroopan kymmenen suurimman teurastamon joukkoon. Nykytekniikan ansiosta naudanliha pystytään jäljittämään eläinkohtaisesti.
Eteiseen jätettyä ilmakuvataulua ei tarvinnut maksaa
Ilmakuvia kauppaava yrittäjä haki oikeusteitse korvausta verannalle jättämästään kuvataulusta. Yrittäjä oli jättänyt kuvan oheen lapun, jossa luki "soita ja varmista".
Puukotus junassa lähellä Lahden asemaa
Päijät-Hämeen poliisi sai noin klo 14.50 ilmoituksen puukotuksesta Inter-City -juna 68:ssa ennen Lahden asemaa.
Varasto tulipalon kärsineellä Ovakon tehtaalla riittää toistaiseksi
Toimituksia pyritään hoitamaan myös yhtiön Ruotsissa sijaitsevien tehtaiden avulla.
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tiloilla ajolähtö
Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tilat menevät uusjakoon. Taustalla on talouden tiukentuminen ja opetusministeriön koulutuspaikkojen leikkaukset.
Fysiikkaa voi oppia vuoristoradassa
Kouvolan yhteiskoulun lukion opiskelijat kävivät mittaamassa G-voimia käytännössä. Paikkana toimi Tykkimäen huvipuisto. Opiskelijoiden mielestä vastaavanlaista luovaa opetusta voisi olla enemmänkin.
Keminmaa keksi hyppynarun MM-kisat
Pienessä Keminmaan kunnassa pompitaan hyppynarujuoksun maailmanmestaruuksista viikonloppuna. Kisoilla halutaan elvyttää hyppynarulla hyppimisen perinnettä, joka on vieras monelle lapselle.
Talvivaara-journalisti Juha Kauppinen kaivaa uusia uutisvoittoja
Palkittu toimittaja Juha Kauppinen on ehdolla Tutkivan journalismin yhdistyksen Lumilapio-palkinnon saajaksi jo toista kertaa. Kaivosyhtiö Talvivaaran väsymätön kriitikko haluaa kuitenkin jo kirjoittaa muistakin aiheista ja on siksi tehnyt rohkean ratkaisun.
Folkhälsan-talon rakentaminen alkaa kesäkuussa
Club25:n tontille Vaasan Raastuvankadulle tulee uudisrakennus, jolle on haussa rakennuslupa. Kortteliin tulee kaksi uutta rakennusta, ja lisäksi Raastuvankatu 23:ssa sijaitseva vanha puutalo saneerataan.
Räjähtämättömiä ammuksia raivataan taas Pohjois-Suomessa
Puolustusvoimat jatkavat sodanaikaisten räjähteiden raivaamista kesän aikana Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen sotilasläänin johdolla kartoitetaan ja raivataan räjähteitä yhteensä seitsemässä kohteessa eri puolilla Lappia sekä Pudasjärvellä ja Oulussa. Ensimmäisiä kohteita on raivattu kuluneen viikon aikana Rovaniemen pohjoispuolella sekä Oulun Hiukkavaarassa.

Kommentoi aihetta
(17 kommenttia)
Kirjoita uusi kommenttiKiitos! Kommenttisi on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen. Julkaisemme kommentteja klo 07-23 välisenä aikana.
Yle Uutisten toimitus lukee kommentit ennen julkaisua. Asiattomia ja hyvien tapojen vastaisia kommentteja ei julkaista. Pitkiä kirjoituksia voidaan lyhentää, muuten kommentit julkaistaan sellaisenaan.
Kiitos! Ilmoituksesi asiattomasta kommentista on lähetetty Yle Uutisten toimitukseen.
Toimitus tarkastaa kommentin, josta ilmoitus on annettu ja poistaa tarvittaessa kommentin verkkosivuilta.
TJH
Ilmoita asiattomasta kommentistaSiis "Suomen kieli", isolla alkukirjaimellako? Ja "Meän kieli" - vai kenties meänkieli? Jos ei Ruijassa osata pian puhua suomea, niin eipä Ylessäkään osata suomen kirjakieltä...
kielennuolija
Ilmoita asiattomasta kommentistaTJH, lause alkaa isolla alkukirjaimella, joten en näe virhettä Ylen uutisoinnissa.
Morten
Ilmoita asiattomasta kommentistaSamaa mietin minäkin. Suomen kieli kirjoitetaan lauseen sisällä pienellä. Ei ihme, että suomen kieltä uhkaa katoaminen...
haitula
Ilmoita asiattomasta kommentistaEikös tekstissä suomen kieli ole pienellä siellä missä pitääkin??
Risto
Ilmoita asiattomasta kommentistaUutista on ilmeisesti päivitetty ja kieliasua korjattu. Näin ainakin voi päätellä kommenteista.
Repa
Ilmoita asiattomasta kommentistaHyvä, että asia saatiin selvitettyä!
weckman
Ilmoita asiattomasta kommentistaNorjan yhden kielen politiikka on itse asiassa hyvä asia, samoin Ranskassa on pystytty ranskalaistamaan Korsikka ja Elsass.
Suomessakin pitäisi siirtyä yhden kielen politiikkaan, siitä seuraa paljon säästöjä.
zxbzxc
Ilmoita asiattomasta kommentistahttp://fi.wikipedia.org/wiki/Norjan_kieli
kaks kiälttä
Ilmoita asiattomasta kommentista-> Norjassa on siis kaksi virallista kieltä: bokmål ja nynorsk.
Jarmo
Ilmoita asiattomasta kommentistaEn oikein ymmärrä mikä idea tämmöisiä marginaali kieliä on yrittää pitää yllä. Eikös siihen voisi pyrkiä, että ihmiset puhuvat samaa kieltä, ainakin samassa maassa.
Janne
Ilmoita asiattomasta kommentistaOlisko se sitten Suomessa valittava joku isompi kieli saman tien, venäjä, ruotsi tai vaikka suoraan englanti.
aita matalin
Ilmoita asiattomasta kommentistaNo päästäisiin helpommalla jos puhuttaisiin samaa kieltä kuin valtaosa (länsi)maailmasta
Mie ite
Ilmoita asiattomasta kommentistaJopas tuli juttu kirjoitusvirheistä. En tiedä uskaltaako tähän mitään lisäillä. Oltiin kaksi viikkoa sitten Pykeijassa, kaunis paikka, ystävälliset ihmiset. Juteltiin kirjailijankin kanssa ja hyvin ymmärsimme toisiamme.
Maisa ite
Ilmoita asiattomasta kommentistaVoiko siellä työskennellä lähihoitajana, esim. vanhainkodissa??
Sallainen
Ilmoita asiattomasta kommentistaViime talven aikana 2012 kävin useasti Pykeijassa, sukulaisia etsimässä.
Eräältä reissultani jäi mieleeni paikallisessa " K-kaupassa " käynti ja se, kun etsin vaakaa punnitakseni banaanit.
Etsin ja hain, kunnes jouduin kysymään pönäkän oloiselta terve puna kasvoillansa olevalta "Väiskiltä" neuvoa - på svenska.
Hän vastasi ruotsiini suomeksi; - "Kyllä täällä suomeakin puhutaan, jos pakko on "
No! Jos suomen kieleen suhtaudutaan aikuistasollakin tuolla tavoin, niin mitä ihmettä varten sitä suomea nuorisolle tuputtamaan?
Kulttuurihistoriallisista syistä olen opetellut, aikuistuttuani, venäjää, ruotsia jne., koska pidän kielitaidon mukanansa tuomasta arvostuksesta ja siitä, että voin hoitaa "historianjahtini" kulloiseenkin etsintään liittyvällä kielellä.
En kannata Suomessa käynnissä olevaa 80 - luvun RKP:n kädenvääntöpolitiikan mukanansa tuomaa "pakkoruotsia".
Siitä ei ole ollut suomen - ruotsalaisuudelle ja heidän ajattelemalleen kielenvaalinnalle muuta kuin haittaa.
Aina asiallisesti
Ilmoita asiattomasta kommentistaOn hieno asia, että Suomesta lähteneet eivät heti unohda äidinkieltään ja vielä parempi, että kieltä puhutaan tai ymmärretään muutama sukupolvi eteenkinpäin. Kun Pykeijässä on ihmisiä, jotka vielä kuudennessa sukupolvessa osaavat ja ymmärtävät suomea, se ei johdu pakosta vaan sydämestä: he tuntevat olevansa Suomen sukua ja ovat ylpeitä siitä. Elsan sanoin "Jos Norjan kuningas on norjalainen, kun hän on ollut Norjassa sata vuotta, niin kyllä minäkin olen norjalainen, kun olen ollut Norjassa sataseitsemänkymmentä vuotta, mutta minun juureni ovat Suomessa. Ja tunnen, että minussa on paljon suomalaisuutta."
Ollaan onnellisia, että meitä on ympäri maailmaa ja pidetään kaikkia suomalaisia ystävinä. Toivotetaan heidät tervetullleiksi ja ollaan tyytyväisiä kun tullaan toimeen samalla kielellä.
Ape
Ilmoita asiattomasta kommentistaSuomi kirjoitetaan pienellä, jos kysymys on kielestä.