On arvioitu, että Syyrian nykyinen hallitus tuskin hallitsee enää koskaan yhtenäistä Syyrian valtioaluetta. Kolmatta vuotta jatkuvan sisällissodan tässä vaiheessa presidentti Bashar al-Assadin hallituksen alueelliset menetykset ovat mittavia.
Skotlannissa Edinburghin yliopistossa työskentelevä Syyrian tutkija tohtori Thomas Pierret on perehtynyt hyvin maan yhteiskuntaan ja historiaan.
– Osapuolet pyrkivät nyt vakiinnuttamaan asemansa hallitsemillaan alueilla eri puolilla Syyriaa. Vaikka al-Assadin hallitus on menestynyt maan keskiosissa, erityisesti Homsin kaupungissa ja maakunnassa, se on menettänyt asemiaan pohjoisessa, idässä ja etelässä, Pierret arvioi.
Radikaalien islamistitaistelijoiden tavoite on muita ryhmiä laajempi: Syyrian, Irakin ja Libanonin kattava islamilainen valtio.
– Uskon, että hallitus menettää vielä ennen pitkää useita tärkeitä kaupunkeja kuten Aleppon ja Idlibin, mutta tärkeä Homsin kaupunki ja maakunta pysyvät hallituksen valvonnassa. Tämä saattaa kuitenkin viedä melkoisesti aikaa, pohtii Pierret.
Sisällissota pattitilanteessa
Syyrian hallitus pitää otteessaan kaistaletta, joka ulottuu etelästä Jordanian rajalta Välimeren rannikolle ja edelleen Turkin rajalle. Siellä suuri osa väestöstä, kuten myös presidentti al-Assad, kuuluu shialaiseen alaviittien lahkoon. Kaistaleella sijaitsee myös pääkaupunki Damaskos.
Kapinalliset valvovat isoa aluetta, joka levittäytyy Idlibin ja Aleppon seuduilta pohjoisesta Eufrat-jokea seuraillen Irakin vastaiselle rajalle idässä.
Maan koillisosassa, Turkin ja Irakin välissä on Syyrian kurdien alue, jossa heillä on nyt tosiasiallisesti itsehallinto. Hallituksen joukot vetäytyivät runsas vuosi sitten pois alueelta ja kurdit käyttivät tilaisuutta hyväkseen. Kurdien asejoukot ovat ottaneet yhteen pohjoiseen tunkeutuneiden islamistiryhmien kanssa.
Juuri nyt sota näyttää juuttuneen jonkinlaiseen pattitilanteeseen. Mikään osapuoli ei ole päässyt ratkaisevasti niskan päälle. Thomas Pierret kuvaa tilannetta takalukoksi siinä mielessä, että se johtaa jonkin muotoiseen päätökseen ja järjestelyihin alueista.
Taistelut jatkuvat eri puolilla Syyriaa, eikä tarkkoja rajalinjoja voida vielä vetää maastoon.
Kapinallisryhmien tavoitteissa eroavaisuuksia
Thomas Pierret tutkii parhaillaan erilaisten islamilaisryhmien roolia Syyrian vallankumouksessa. Opposition riveissä taistelee useita ryhmiä, joilla saattaa olla erilaiset tavoitteet. Yhteinen tavoite on kuitenkin islamilaisen valtion perustaminen Syyriaan, sanoo Pierret.
Vaikka al-Assadin hallitus on menestynyt maan keskiosissa, erityisesti Homsin kaupungissa ja maakunnassa, se on menettänyt asemiaan pohjoisessa, idässä ja etelässä.
– Nyt jotkut ryhmät katsovat olevansa käännytystyö-vaiheessa eli ne pyrkivät saamaan ihmiset kannattamaan ideologiaansa. Hallituksen kaataminen ei ole niille välttämättä kiireisin tai tärkein asia. Toisille se on juuri sodan pääasia, Pierret analysoi.
Opposition suurin ryhmittymä Vapaan Syyrian Armeija FSA pyrkii nimenomaan syrjäyttämään hallituksen. Pierret arvelee, että se on taistelujen tuoksinassa ehkä unohtanut tärkeän asian eli suhteiden hoitamisen valloitettujen alueiden siviileihin.
– Kolmas ryhmä koostuu radikaaleista islamistitaistelijoista, joiden tavoite on muita laajempi eli Syyrian, Irakin ja Libanonin kattava islamilainen valtio, Pierret kertoo. Tämän suunnan kannattajat vaalivat maailmankuvaa muun muassa "pyhästä sodasta" ja al-Qaidan näkemystä siitä.
Thomas Pierret'n mukaan radikaalit jihadistit julistavat, että tulevan maan johto on jo valittu ja se tulee johtamaan kaikkia alueen muslimeja. Islamistiryhmistä vahvimpana pidetään lähellä al-Qaidaa olevaa Jabhat al-Nusra -järjestöä.
Pierret arvioi, että päinvastoin kuin radikaalit jihadistit, useimmat muut ryhmät kannattavat poliittista järjestelmää, jossa on vaaleilla valittu hallitus ja sen toiminnan perusta on sharia-laki. Hän ei usko väitteitä, että Syyrian oppositiossa valta olisi luisumassa radikaali-islamisteille. Asia on väitteitä mutkikkaampi, hän sanoo.
– Yksi islamistiryhmä on perustamassa islamilaista mini-valtiota pohjoisen Raqqan kaupunkiin. Kyseessä on pieni paikallinen alue, jossa islamisteilla on yliote. Kun katsotaan kapinan suurta kokonaiskuvaa, väite vallan siirtymisestä on väärä. Islamisteilla oli tärkeä rooli muun muassa Aleppon kaupungissa ja Latakiassa, mutta nyt he hoitavat enemmänkin alueensa hallinnon päivittäisiä asioita, Thomas Pierret kertoo.