Alunperin syytettynä Keski-Pohjanmaan käräjäoikeudessa oli 25 Kansanmusiikkisäätiön tai Kaustisen kunnan hallinnossa ollutta ihmistä, joiden kaikkien syytteet alioikeus toukokuussa hylkäsi. Nyt syyttäjän valitus on karsiutunut koskemaan heistä 17:ää. Kahdeksaa alunperin mukana ollutta valitus ei koske.
Muutosvaatimus koskee lainaa, taidekokoelmaa ja velkaantumista
Valituksen ensimmäinen syytekohta törkeästä kirjanpitorikoksesta koskee Kansanmusiikkisäätiön Kansantaiteenkeskukselle vuonna 2004 antamaa 228 549 euron lainaa.
Väitteeseen siitä, että säätiö olisi antanut sen anteeksi, käräjäoikeus ei löytänyt perusteita. Syyttäjä Harri Ala-Lahti puolestaan katsoo nyt valituksessaan, että anteeksiantopäätös tehtiin maaliskuussa 2004. Syyttäjä arvelee säätiön kuitenkin pyrkineen "nyhtämään" varoja Kansantaiteenkeskukselta, joka puolestaan on saanut varat hänen mukaansa ensin teknisesti avustuksena opetusministeriöltä.
Syyttäjä perustelee laajasti myös säätiön hallituksen jäsenen vastuuta, joka ei rajoitu hänen mukaansa pelkästään hallituksen kokouksiin. Säätiön hallitus on syyttäjän mielestä tahallaan pitänyt Kansantaiteenkeskukselle myönnetyn pääomalainan täydessä arvossa taseessa, mikä on parantanut perusteetta huomattavasti säätiön pääoman määrää. Asiamiehen vastuuta syyttäjä perustelee sillä, että asiamies on yksin allekirjoittanut säätiön tilinpäätöksen.
Tilikikkailua taiteella?
Toinen syytekohta törkeästä kirjanpitorikoksesta koskee Kansanmusiikkisäätiön Maija ja Volker Dallmeierilta saamaa taidekokoelmaa, joka on käsittänyt yli 200 taideteosta. Lahjoitus on saatu 2006, mutta se on merkitty syyttäjän käsityksen mukaan harhaanjohtavasti 385 950 euron arvoisena taseeseen vasta 2007 parantamaan säätiön heikkoa taloudellista asemaa.
Valitusta törkeästä velallisen epärehellisyydestä syyttäjä perustelee sillä, että säätiö on tehnyt liiketoiminnassaan tappiota jatkuvasti koko 200-luvun ajan. Säätiö on myös velkaantunut koko ajan, pahiten 2007-2009, mistä säätiön hallitus on vastuussa.
Syyttäjä on valittanut myös käräjäoikeuden määräämistä oikeudenkäyntikulujen korvauksista. Käräjäoikeus hyväksyi vastaajien vaatiman 220 euron tuntiveloituksen. Syyttäjän mukaan kohtuullinen tuntikorvaus on 180 euroa. Käräjäoikeuden ratkaisun mukaan valtion joutuisi korvaamaan oikeudenkäyntikuluja yhteensä yli 440 000 euroa.