Mäntsäläläinen yrittäjä Markku Åberg esittelee kesän alussa hankkimiaan aurinkopaneeleja. Kodin pihalle on noussut todennäköisesti Suomen suurin omakotitalon aurinkovoimala. Paneelit on asennettu auringossa kylpevän piharakennuksen katolle ja kalliolle, rakennuksen taakse.
- Paneeleja on kaikkiaan 64 neliötä. Tästä riittää sähkö tähän kiinteistöön, koneellinen jäähdys mukaan lukien. Sitten sitä riittää meidän Järvenpään toimitilojen kaikkeen toimintaan, Åberg kertoo aurinkoisella pihallaan.
Telealan yrittäjän toimitiloissa Järvenpäässä sähköä nielevät suuret serverit ja alan laitteiden kehitys.
Sähkön myynti tuottaa vähän
Yrittäjän voimalasta riittää sähköä myös myyntiin. Paikallinen sähkölaitos ostaa ylijäämäsähkön ja siirtää sen valtakunnan verkkoon.
- Laskin, että meillä jää kesäkaudella 40 kilowattituntia myyntiin päivittäin.
Tienesti sähkön myymisestä jää vähäiseksi.
- Eihän tämä mikään bisnes ole, kuusi senttiä kilowattitunnilta, Åberg toteaa.
Aurinkovoimalan taloudellinen motiivi piilee omavaraisuudessa. Kaikki sähkö, jonka Åberg tuottaa itse, pienentää hänen sähkölaskuaan. Yrittäjän laskelmien mukaan sähköä riittää kodin tarpeisiin vielä lokakuussa.
Parikymmentä yhtiötä ostaa omakotisähköä
Energiateollisuus ry arvioi, että parikymmentä sähköyhtiötä ostaa kodeilta aurinkosähköä. Omakotisähköä siirtyy valtakunnan verkkoon tällä hetkellä olemattoman pieni määrä. Silti ilmiö on uraauurtava.
Tähän saakka sähköyhtiöt ovat tuottaneet energiaa suurissa voimalaitoksissa ja siirtäneet sen asiakkailleen. Nyt sähköä virtaa myös toiseen suuntaan.
- Onhan se vallan hajauttamista, kun yhtäkkiä meilläkin voisi olla vaikkapa miljoona sähkön tuottajaa, energia-alan professori Jero Ahola analysoi muutosta.
Muutama sähköyhtiö myy itse myös aurinkovoimaloita kotitalouksille.
Suomessa Pohjois-Saksan olosuhteet
Ahola on itse rakentamassa Suomen suurinta aurinkovoimalaa Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon. Voimalan rakentaminen alkaa elokuussa. Sen on tarkoitus tuottaa suuri osa yliopiston tarvitsemasta sähköstä. Kymmenien tuhansien eurojen investointi maksaa itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa yliopiston laskelmien mukaan.
Energiatehokkuusprofessoria harmittaa, että Suomessa aurinkosähköä käytetään erittäin vähän.
- Meillä on uskomus, että aurinkosähkö ei toimi Suomessa. Tilanne on meillä kuitenkin yhtä hyvä kuin Pohjois-Saksassa, Ahola puhuu.
Sade rummuttaa yliopiston kattoa haastattelupäivänä. Aurinkosähkön varaan on sellaisella säällä vaikea laskea.
- Sateella aurinkovoimala tuottaa 10-15 prosenttia nimelliskapasiteetistaan, Ahola kertoo.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että omakotiasukas saa sadepäivänä valot päälle aurinkovoimalla. Kahvi sen sijaan täytyy keittää sähköyhtiön myymällä sähköllä.