Kulutus-ja investointitavaroiden kysynnän heikentyminen näkyy Helsingin ja Turun satamissa.
Suomen talouspudotuksen takia Turun sataman kautta tuleva tavaramäärä pieneni tammi-kesäkuussa viisi prosenttia. Helsingissä tuonti puolestaan hidastui peräti kymmenen prosenttia
- Onhan se aika raju pudotus, Helsingin matkustajasatamien johtaja Kari Noroviita myöntää.
Heikot tuontiluvut johtuvat siitä, että molemmat tuovat maahan merkittävän osan kauppojen kulutus-ja investointitavaroista. Ne eivät nyt mene kaupaksi, koska kuluttajien ja yritysten talousluottamus on ollut alamaissa. Kaupan alavireestä kielii se, että jopa S-ryhmä on joutunut aloittamaan väenvähennykset
Heikot tuontiluvat tuntuvat etenkin Helsingissä.Vuosaaren satamassa operoiva Finnsteve irtisanoi keväällä satakunta työntekijää. Sama on edessä Helsingin satamassa, jos loppuvuosi sujuu yhtä kehnosti.
- Totta kai vaikutuksia on kaikille satamassa ja kuljetusten ympärillä toimiville yrityksille. Kyllä täällä sopeutustoimia on useissakin yrityksissä, sekä satamassa että sataman liepeillä, Kari Noroviita sanoo.
Ulkomaankauppa vaisua
Talouden rakennemuutoksen ja finanssikriisin johdosta Suomen ulkomaankauppa on ollut jo pitkään vaisua. Viennin (-6%) ja tuonnin (-10%) arvot ovat laskeneet viime vuoteen verrattuna. Vuoden 2008 huipputasosta ollaan noin 15 prosenttia jäljessä viennin osalta.
- Suomi on pieni ja vientiriippuvainen talous. Tärkeimpien vientimaiden vaikeudet Euroopassa heijastuvat myös meille, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Penna Urrila tietää.
Kun katsomme euromääräistä kehitystä, niin olemme viime vuotta matalammalla tasolla. Ei voida tehdä sitä tulkintaa, että talous olisi kääntymässä. Oikeastaan päinvastoin
Nokian vaikeuksien myötä sähkö- ja elektroniikkateollisuuden vienti on pudonnut viiden viime vuoden aikana noin kymmenen miljardia euroa. Tilalle ei ole löytynyt uusia vientihittejä.
- Korkean teknologian vienti on vähentynyt. Toisaalta metallien ja kemianteollisuuden vienti on kasvanut. Sitä kautta Suomesta viedään edullisempaa tavaraa ulkomaille kuin aikaisemmin, Tullin tulliylitarkastaja Olli-Pekka Penttilä sanoo.
Muut satamat viereessä
Rahamääräinen ulkomaankauppa näyttää siis miinusta, mutta kiloissa mitattuna tavara liikkuu Suomen satamissa vilkkaasti.
Raskaaseen teollisuuteen profiloituneet satamat ovat kasvattaneet tammi-kesäkuun aikana lähes poikkeuksetta tavaramääriään. Metallia, kivihiiltä, öljyä, paperia ja puuta tarvitaan teollisuuden vaikeuksista huolimatta.
Hamina-Kotkan satamassa vientimäärä kiloissa on ennätyslukemissa paperin ja sellun ansiosta. Myös muun muassa Kemissä, Vaasassa, Hangossa ja Porissa kilomäärät ovat reilusti plussalla sekä tuonnin että viennin osalta.
Teollisuus pitää siis satamat ainakin toistaiseksi vireinä, mutta EK:n johtavan ekonomistin Penna Urrilan mukaan pelkkiä kilomääriä ei voida tuijottaa. Vain raha ratkaisee.
- Keskeistä on tietenkin viennistä saatavat eurot. Niillä me täällä elämme. Kun katsomme euromääräistä kehitystä, niin olemme viime vuotta matalammalla tasolla. Ei voida tehdä sitä tulkintaa, että talous olisi kääntymässä. Oikeastaan päinvastoin. Urrila toteaa.
Penna Urrilan mukaan harmaat ajat Suomen ja Euroopan yllä jatkuvat ainakin loppuvuoden ajan.
- Kun katsomme tärkempiä vientimarkkinoitamme Euroopassa, niin synkkyys näyttää jatkuvan. Se känne, jota on odotettu loppuvuodelle, siirtyy neljännes neljännekseltä kauemmas tulevaisuuteen.