Hallitus on hyväksynyt uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon. Tekstissä todetaan Nato-jäsenyydestä nyt, että on "olemassa jatkossakin vahvoja perusteita harkita Suomen Nato-jäsenyyttä". Edellisen selonteon määritelmän mukaan "Nato-jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen mahdollisuutena tulevaisuudessakin".
Pääministeri Matti Vanhanen vakuutti, ettei selonteon uusi sanamuoto ei tarkoita linjanmuutosta.
- Nato-optio pysyy auki, sitä ei suljeta, mutta sitä ei myöskään nyt aktivoida, Vanhanen sanoi.
Ministerien tulkinnoissa oli kuitenkin painotuseroja. Ulkoministeri Alexander Stubbin mielestä nyt korostetaan vahvoja perusteita harkita Suomen jäsenyyttä toisin kuin neljän vuoden takaisessa selonteossa.
Selonteossa todetaan, että päätökseen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tarvitaan laaja poliittinen yhteisymmärrys. Myös kansalaismielipide pitää huomioida.
Muotoilu tyydytti presidenttiä
Presidentti Tarja Halonen on lopputulokseen tyytyväinen.
- Me olemme olleet sitä mieltä, että meillä pitää olla tällainen optio, mahdollisuus halutessamme hakea jäsenyyttä. Natohan sen sitten päättää. Mutta sitä (jäsenhakemusta) ei pidetty ajankohtaisena ja siinä suhteessa minusta ei ole mitään uutta, Halonen totesi.
Halosen kerrotaan seuranneen selonteon valmisteluja sillä silmällä, että Nato-muotoiluun ei saa sisältyä mitään jäsenyysmyönteistä piiloviestiä. Keskusta puolestaan edellytti, että selonteossa arvioidaan myös Nato-jäsenyyden haittapuolia.
Selonteon mukaan nykyiset turvallisuusuhat ovat usein rajat ylittäviä ja laajavaikutteisia. Tälläisiä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos ja influenssapandemiat. Vakavina turvallisuusuhkina pidetään myös energian ja luonnonvarojen saatavuutta sekä ruokakriisiä.
Myös sotilaallisia uhkia pidetään edelleen ajankohtaisina ja sotilaallisen voiman käyttö Georgiassa heijastuu turvallisuusajatteluun myös Suomen lähialueilla. Suomeen ei kuitenkaan arvioida kohdistuvan sotilaallista painostusta tai voimankäyttöä ilman, että se olisi osa laajempaa kansainvälistä konfliktia.
Venäjän kehitystä seurataan
Suomi ennaltaehkäisee uhkia pääasiassa diplomatian ja verkottumisen keinoin, mutta myös kansallinen varautuminen ja uskottava puolustus ovat tärkeässä asemassa. Kansainväliseen kriisinhallintaan osallistumista vahvistetaan.
Keskeisimpänä Suomen turvallisuusympäristöön vaikuttavana tekijänä seurataan Venäjän kehitystä, ja maiden välistä kauppaa ja matkailua pyritään tukemaan.
Euroopan Unionin mainitaan olevan Suomelle tärkeä vaikuttamiskanava ja perustavanlaatuinen turvallisuuspoliittinen valinta.