Suomea koskevassa maaraportissaan järjestö toteaa, että maailmanlaajuinen taantuma iski Suomeen voimakkaammin kuin useimpiin muihin OECD-maihin. Elvytys ja Euroopan keskuspankin rahapolitiikan kevennykset ovat pehmentäneet laskua, mutta toipuminen on ollut kuitenkin hidasta.
Järjestö on tiivistänyt raporttiinsa suuren osan Suomen talouspoliittisessa keskustelussa viime vuosina olleista teemoista. Osansa saavat niin koulutus, työmarkkinat, verotus, ikääntyminen kuin eläkkeetkin.
Piikittelyä moneen suuntaan
Järjestö toteaa, että keskitetyt palkkaratkaisut ovat tehneet tilaa paikalliselle sopimiselle samalla kun korkeamman koulutuksen uudistukset ovat tehostaneet pitemmän ajan mahdollisuuksia. Toteutunutta ruoan arvonlisäveron alentamista järjestö pitää harha-askeleena, koska se heikentää arvonlisäverotuksen tehokkuutta.
OECD ei kuitenkaan tiivistelmässä esitä vertailuja muiden maiden elintarvikeverotukseen. Edelleen tiivistelmässään järjestö kehottaa muun muassa harkitsemaan maa- ja metsätalousmaan verotusta, kuitenkaan paneutumatta taustoihin, jotka johtivat pinta-alaperusteisesta metsäverotuksesta luopumiseen. Työn tai yritysten verotusta järjestö ei esitä kiristettäväksi.
SAK oikoo OECD:n käsityksiä
Vaikka OECD ei suosittele paluuta keskitettyihin palkkaratkaisuihin, niiden keskeinen toimija, Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK osin kiittelee OECD:n arvioita. Järjestö muun muassa sanoo olevansa tyytyväinen OECD:n suositukseen lisätä aktiivisen työvoimapolitiikan määrärahoja.
Toisaalta SAK toteaa, että OECD:n raportin työttömyysturvaa käsittelevässä osassa on valitettavia vääriä tai puutteellisia tietoja, jotka ovat vaikuttaneet loppupäätelmiin.
OECD liioittelee Suomen työttömyysturvan anteliaisuutta ja esittää turvan määräytymisen työttömyyden pitkittyessä väärin, SAK muistuttaa. Toisin kuin raportissa väitetään, työttömyysturvan taso on Suomessa muita Pohjoismaita alhaisempi, SAK muistuttaa.
Myöskään eläkkeistä käytävään keskusteluun OECD:n raportti ei SAK:n mielestä tuo uusia aineksia. OECD arvioi Suomen eläkejärjestelmää työn tarjonnan näkökulmasta vain yhdellä mittarilla, teoreettisella eläkevarallisuuden käsitteellä. Todellisuudessa Suomessa kuitenkin vallitsee pula työpaikoista, joten tulosten soveltaminen käytännössä on kyseenalaista, SAK toteaa.