Talvella liikkuvat hyttyset eivät ole samoja kesäisiä verenimijöitä, joita on totuttu läiskimään kuoliaaksi parvittain.
- Sääskien heimo on tavattoman laaja ja niiden joukossa on muitakin hyttyslajeja ja sääskiä, jotka eivät ime verta nisäkkäistä. Pienemmät perhossääsket elävät talojen viemäreissä ja eksyvät sieltä ihmisten ilmoille. Sienisääsket puolestaan muistuttavat hyvinkin paljon vertaimeviä hyttysiä ja niitä tulee huonekasvien mullasta. Näitä kahta lajia tavataan Suomessa siis myös talvella, kertoo biologi Janne Lampolahti.
Sydäntalven kovat pakkaset pitävät inisijät poissa luonnosta, mutta hyttysiä voi kuitenkin nähdä jopa valkeilla hangilla.
- Syksyn ensimmäisillä hangilla ja sitten puolestaan helmikuun loppupuolen keväthangilla kannattaa pitää silmät auki. Silloin ovat liikkeellä niin sanotut "hapsenkakkiaiset" eli lumivaaksiaiset, joita ei pieni pakkanen haittaa.
Sääsket pärjäävät kylmillä keleillä oman jäänestosysteeminsä avulla.
- Niillä on pakkasnesteenä erilaisia alkoholeja elimistössään. Sääsket ovat hyvin lyhytikäisiä eli ne ovat lähinnä lisääntymiskoneita, joiden tarkoitus on vain löytää kumppani. Useimmat niistä eivät edes etsi minkäänlaista ravintoa. Talvella niiden on hyvä liikkua, sillä silloin niillä ei ole niin paljon vihollisia. Sen lisäksi linnut, jotka ovat maisemissa talvellakin, eivät välttämättä äkkää talvikelillä liikkuvaa hyttystä, Janne Lampolahti sanoo.