Pelko euroalueen velkakriisin leviämisestä uusiin maihin on kasvanut viime aikoina. Seuraaviksi ongelmamaiksi on välillä arveltu Ranskaa tai Belgiaa.
- Epäilyt Ranskaa kohtaan voimistuivat sen jälkeen, kun Yhdysvaltain luottoluokitusta laskettiin ylimmästä kolmen A:n luokasta. Ranskan luottoluokitus on vielä kolmen A:n luokassa, mutta markkinoilla tämän kestävyyttä on alettu epäillä, arvioi Nordean analyytikko Jan von Gerich.
- Belgia taas on joutunut tulilinjalle, koska maalla on suhteellisen korkea valtionvelka, johon yhdistyy epävarma poliittinen tilanne, hän jatkaa.
Belgiassa ei ole ollut toimivaa hallitusta yli vuoteen.
Valtionlainojen korkokehityksessä ei seurata vain itse koron muutoksia, vaan korkokehitystä verrataan myös siihen, miten korko on muuttunut suhteessa Saksan 10-vuotisiin valtionlainoihin. Belgian ja Ranskan korkoerot Saksaan ovat leventyneet.
Valtionlainojen korkokehitystä seurataan perinteisesti 10-vuotisten lainojen avulla, vaikka markkinoilla on lyhyemmänkin ajan valtionlainoja.
- 10-vuotinen laina kertoo paremmin valtion luottokyvystä kuin lyhempi laina. 10 vuotta heijastaa talouden perusnäkymiä, kuten esimerkiksi inflaatiokehitystä. Lyhemmät lainat ovat alttiimpia keskuspankin korkopäätöksille, sanoo von Gerich.
Suomi ja Saksa ovat saaneet kaikilta kolmelta luottoluokitusyhtiöltä parhaimman mahdollisen luottoluokituksen.