Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

Terveyspalvelut tarvitsevat uudistuksia ja taloustohtorin apua

Terveyspalveluilla on edessään iso remontti. 40 vuotta sitten voimaan tulleen kansanterveyslain jälkeen terveyspalvelut ovat polkeneet samalla uralla. Samaan aikaan palvelujen tarve on kasvanut rajusti muun muassa elämäntapasairauksien, kuten ylipainon yleistymisen vuoksi.

Kanyyli potilaan kädessä sairaalassa.
Kuva: Yle
  • Nina Keski-Korpela

Hämeenlinnassa terveyspalveluihin valmistellaan suurremonttia. Potilaalle oleellista on, että hän nopeasti kaipaamansa avun. Nykyisellään pompottelu lääkäriltä ja hoitajalta toiselle syö tehoa ja maksaa rahaa.

Hämeenlinnan "kanavamallissa" tästä halutaan eroon, esittelee Hämeenlinnan Terveyspalveluiden toimitusjohtaja Risto Mäkinen.

- Jos potilas haluaa hoitaa vaikka kipeää polvea, aloitetaan siitä, mutta pidetään huoli, että muutkin asiat, vaikka ylipaino ja siitä seurannut aikuistyypin diabetes tulevat ajan mittaan hoidetuksi yhdessä pisteessä, eikä poukkoillen paikasta toiseen.

Kaikki vaivat hoitoon yhdessä paikassa

Hämeenlinnassa terveyspalveluiden kokonaissuunnitelma on viittä valmis, mutta odottaa vielä valtion linjauksia, kertoo Hämeenlinnan tilaajajohtaja Jukka Lindberg.

- Kun me saamme lokakuussa valtiolta linjaukset niin kuntarakenteen rakennelaista kuin sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaista, niin me jatkamme yhteistyössä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa sen analysoimista.

- Katsomme minkälainen tulevaisuuden rakenne sopii tulevaan lainsäädäntöön ja minkälainen rakenne olisi mahdollisimman tehokas ja tuottava, jotta  saisimme kunnissa rahat riittämään, sanoo Lindberg.

Toisten neuvomista vältetään

Kanta-Hämeessä harmaita hiuksia aiheuttaa sairaanhoitopiirin nopea ja raju velkaantuminen. Tänä vuonna sairaanhoitopiiri tekee alijäämää 6,5 miljoonaa euroa ja ensi vuonna saman verran. Silloin alijäämää on yhteensä jo 20 miljoonaa euroa.

Sairaanhoitopiirin mielestä kunnat käyttävät erikoissairaanhoidon palveluja paljon enemmän kuin mitä niistä maksavat.

- Kunnat tietoisesti alibudjetoivat erikoissairaanhoidon maksunsa, harmittelee Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Jarmo Väänänen.

Väänäsen mielestä kunnilta puuttuu myös yhteinen tekemisen meininki.

- Kyllä kuntien pitäisi löytää se yhteinen nimittäjä ja tulevaisuuden visio. Se olisi tosi tärkeä asia.

Mutta sairaanhoitopiiri ei halua neuvoa kuntia.

- Sairaanhoitopiiri on kuntien eräänlainen renki, palveluiden tuottaja, ja perinteisesti rengit eivät isäntiä neuvo näissä asioissa.

Eivätkä kunnat halua neuvoa sairaanhoitopiiriä, toteaa Hämeenlinnan Terveyspalveluiden johtaja Risto Mäkinen.

- En ole asemassa, että uskaltaisin neuvoa muita, mutta meidän tie on varsin hyvin sujunut.