Artikkeli on yli 11 vuotta vanha

Tienvarsien lumikasoissa muhii keväinen saastepommi

Lumi varastoi tehokkaasti liikenneperäisiä saasteita. Siksi ei ole yhdentekevää, mitä tienvarsilumille tapahtuu.

Opiskelijat keräävät luminäytteitä tien varresta.
Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle
  • Tuija Veirto

Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella Lahdessa tehty tutkimus osoittaa, että vilkkaasti liikennöityjen teiden varsille kasaantuneet lumet ovat sulaessaan merkittävä riski ympäristölle.

– Mitä enemmän kadulla on liikennettä, sitä enemmän lumessa on myös erilaisia haitta-aineita kuten fosforia, raskasmetalleja, PAH-yhdisteitä ja niin edelleen, kertoo tutkija Kirsi Kuoppamäki.

Päällystetyiltä pinnoilta sulavedet valuvat sadevesikaivoihin, siitä hulevesiviemäristöön ja edelleen lähimpään vesistöön.

Kirsi Kuoppamäki

Kadunvarsilumi imee saasteet tehokkaasti itseensä.

– Viiden metrin päässä tiestä otetussa näytteessä oli huomattavasi enemmän pitoisuuksia kuin vertailualueilla vähän kauempana, esimerkiksi lähellä sijaitsevissa metsiköissä.

Ainakin uusimmilla lumenkaatopaikoilla suojaukset ovat yleensä kunnossa. Toisaalta osa lumesta jää paikoilleen sulamaan.

– Päällystetyiltä pinnoilta sulavedet valuvat sadevesikaivoihin, siitä hulevesiviemäristöön ja edelleen lähimpään vesistöön.

Kuoppamäen mukaan liikenteen saastuttaman lumen sulamisvesien pääsyä suoraan viemäreihin ja vesistöön voitaisiin estää esimerkiksi rakentamalla imeytyskaivoja sekä viher- ja suoja-alueita kaupunkeihin.

Kansainvälistä huomiota

Maisterivaiheen ympäristöekologian opiskelijoiden keräämät tutkimustulokset huomioitiin kansainvälisessä Enviromental Pollution -tiedesarjassa.

– Tulokset olivat niin johdonmukaisia ja hyviä, että päätimme julkaista tulokset ja lähetimme ne tiedejulkaisulle, joka hyväksyi ne sarjaansa, Kirsi Kuoppamäki kertoo.

45 opiskelijan joukko keräsi näytteitä kahden kevään ajan katujen varsilta.

Varmaan niitä pusseja yhteensä satakunta kertyi.

Kirsi Kuoppamäki

– Lunta kerättiin ihan tavallisiin minigrip-pusseihin ja joskus näytteiden perässä jouduttiin kahlaamaankin. Varmaan niitä pusseja yhteensä satakunta kertyi, Kuoppamäki naurahtaa.

Lumitutkimus on osa laajempaa kaupunkitutkimuksen sarjaa. Kenttä- ja laboratoriokurssilla on Kuoppamäen mukaan mitattu maata, vettä, ilmaa ja eliöitä monella tavalla. Otetuista näytteistä on tutkittu mm. ympäristölle haitallisien aineiden määriä. Lisäksi opiskelijat ovat mm. kyselleet kaupunkilaisilta mielipiteitä viheralueista.

Kirsi Kuoppamäki hehkuttaa Lahtea oivallisena ”tutkimuslaboratoriona”.

– Lahdella on etuna se, että kaupunki on niin kompakti, mutta yhtä lailla vastaavanlaisia tutkimuksia voisi toistaa missä tahansa muussakin kaupungissa, hän toteaa.