Yt-neuvottelut ja muutokset työpaikoilla vaikuttavat työhyvinvointiin niissäkin työyhteisöissä, joissa yt-neuvottelut eivät ole ajankohtaisia, uskoo työhyvinvointia laajalti tutkinut Kaija Loppela Seinäjoen ammattikorkeakoulusta.
Vaasassa järjestetään tänään ja huomenna Pienet pohjalaiset päihde- ja mielenterveyspäivät, joiden yhdeksi pääteemaksi nousee työhyvinvointi.
- Yt-neuvotteluista luetaan uutisia lähes päivittäin. Se heijastuu myös sellaisille työpaikoille, missä yt-neuvottleuja ei käydä. Toisilla on nyt työtä liikaa, toiset menettävät työpaikkansa. Liika työ johtuu monista seikoista, ja liiallinen työnteko heijastuu työn tuottavuuteen ja laatuun sekä työssä jaksamiseen, Kaija Loppela pohtii.
Johtamiskulttuuri kuntoon
Johtajia ei voi kaikesta syyttää, mutta kaikki lähtee johtamiskulttuurista. Johdon suhtautuminen työhyvinvointiin ja alaisiin, sekä johdon ja alaisten vuorovaikutuksen laatu ovat oleellisia asioita.
- Tärkeää olisi ymmärtää, että tuottavuus ja työhyvinvointi eivät ole vastakkaisia asioita. Lisäksi se on yhteisöllinen ja koko työpaikkaa koskeva asia. Työntekijät ja työnjohto ovat samalla asialla. Kaikki tutkimustulokset tukevat sitä, että tuottavuus ja laatu kasvaa, kun hyvinvointikin kasvaa, toteaa Loppela.
Ei temppuja, vaan arkea
Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kaija Loppelan mukaan työhyvinvointiin ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Usein työhyvinvointi nähdään turhan suppeana kokonaisuutena.
- Työhyvinvoinnin kehittämisen keinot ovat usein irrallisia ja ulkokohtaisia temppuja, vaikka ne pitäisi olla osa ihan tavallista työn arkea, sanoo Loppela.
Hän painottaa esimerkiksi palaverikäytäntöjä ja niiden sisältöjen kehittämistä sekä työntekijöiden osallistumisen mahdollistamista. Työntekijät pitäisi ottaa mukaan kehittämistyöhön ja jatkuvaan vuorovaikutukseen. Työntekijöiden ideat pitäisi kirjata ylös, hyödyntää ja ottaa tosissaan.
- Työn kehittämiselle pitäisi olla aikaa ja työtehtävien kehittäminen systemaattista, listaa Loppela.