Pöllön pää pyörähtää jopa 270 astetta molempiin suuntiin. Siten petolintu pystyy tehokkaasti tähyilemään riistaa. Mutta miten se onnistuu ilman niskan ja pään verisuonten vahingoittumista tai verenkierron estymistä?
Ihmisen verenkiertoa tuntevien tutkijoiden mielestä pään rajun kiertoliikkeen pitäisi johtaa siihen, että metsissä lojuu tuhansia aivoinfarktiin kuolleita pöllöjä, sanoo yhdysvaltalaisen Johns Hopkinsin yliopiston neuroradiologi Philippe Gailloud.
Kun pöllöt kuitenkin pysyvät vallan mainiosti hengissä, Gailloudin tutkimusryhmä alkoi etsiä arvoituksen ratkaisua pöllöjen luiden ja verisuonten rakenteesta. Tutkimuseläimet olivat luonnollisista syistä kuolleita pöllöjä.
Valtimon verivarasto on pöllön salainen kikka
Tutkijat ruiskuttivat pöllöjen valtimoihin veren virtausta jäljittelevää väriainetta, ja käänsivät sen jälkeen päätä. He ällistyivät: kaulassa aivan leuan alla sijaitsevat verisuonet laajenivat laajenemistaan, kunnes ne olivat isoja verivarastoja.
Ihmisen verisuonet käyttäytyvät aivan päinvastoin eli kapenevat haarautuessaan.
Tutkijat arvelevat, että verivaraston ansiosta pöllöllä riittää energiaa aivoihin ja silmiin, vaikka virtaus katkeaa pään käännähdyksen aikana. Lisäksi pöllön päässä on varsin haarainen verisuonisto, joka vähentää virtauksen pysähtymisen vaaraa.
Tutkimus julkaistaan Science-lehden seuraavassa numerossa.