Konsulttien avulla valtiosta on tehty tehoton rahan haaskaaja, arvioivat tutkimuksessaan tietokirjailijat Hanna Kuusela ja Matti Ylönen.
Kansalaiset eivät arvosta korkealle konsulttien ammattikuntaa ja "elämä on mahtavaa!" -johtamisopeille naureskellaan.
Kuitenkin konsulttibisnes on kasvanut vauhdilla. Vuonna 2011 konsultoinnin kokonaisliikevaihto oli noin 2,4 miljardia euroa.
Valtio tukee konsulttibisnestä
Konsultit alkoivat vallata julkista sektoria 1990-luvulla, kertovat Kuusela ja Ylönen tutkimuksessaan Konsulttidemokratia. Miten valtiosta tehdään tyhmä ja tehoton.
Valtion hallintokoneisto ja sen virkamiehet alettiin tuolloin nähdä turhana kulueränä. Virkamiehistä on vähennetty liki puolet 20 vuodessa. Virkamiesten tehtävät eivät kuitenkaan ole kadonneet, vaan niitä on alettu kutsua palveluiksi ja ne on tilattu ulkopuolisilta konsulteilta.
Henkilöstön vähentämisvimmassa rahan säästäminen on unohdettu. Valtion budjettitaloudessa konsulttityöt ovat lisääntyneet 143 miljoonalla vuosien 2006 ja 2009 välillä.
Konsultteja ei kilpailuteta
Konsulttidemokratian kirjoittajat kertovat, kuinka yhden hengen konsulttiyritys laskutti pelkästään vuonna 2010 valtiovarainministeriöltä 60 000 euroa. Vuotta aiemmin yritys laskutti 74 000 ja sitä edellisenä vuonna 58 000. Sopimuksia ei kilpailutettu.
Valtiolle palveluja myyvien konsulttien erikoisalat ovat moninaisia, kuten "ericksonilainen hypoteesi" ja "neurolingvistinen ohjelmointi".
Kuusela ja Ylönen toteavat tutkimuksessaan, että tehottomuus hyväksytään: moni konsultti tekee työtä, jonka voisi tehdä yksi palkattu työntekijä. Samaan aikaan sanotaan, että byrokraattinen julkinen sektori on uhka talouskasvulle.
Kuntauudistukset työllistävät konsultteja
Kuntaliitoshanke on työllistänyt konsultteja.
Vuosina 2007-2011 Suomessa toteutettiin 57 kuntaliitosta, joissa taustaselvityksen teki konsultti yhdessä ohjausryhmän kanssa.
Konsultoijista esimerkiksi Finnish Consulting Group listaa 17 kuntaliitosselvitystä, Yritystaito Oy ilmoittaa olleensa ohjaamassa yli kymmentä kuntaliitosprosessia.
Konsulttidemokratian kirjoittajat toteavat, että Yritystaito Oy:n samana vuonna tekemät selvitykset kolmelle kunnalle olivat säästöarvioiltaan toistensa kopioita. Kuudelle kunnalle kuntaliitosta ehdotettiin täsmälleen samalla virkkeellä.
Tutkijat: Tilalle kunnon kilpailutusta ja luottamusta työntekijöihin
Tutkimuksensa lopuksi Hanna Kuusela ja Matti Ylönen toivovat, että konsulttien kilpailutus olisi ministeriöissä todellista. Julkisen sektorin ja valtio-omisteisten yritysten pitäisi toimia läpinäkyvästi ja olla tilivelvollisia ensin poliitikoille ja lopulta kansalle.
Lisäksi organisaatioissa pitäisi loputtoman arvioinnin sijaan luottaa työntekijän kykyihin.
Ministeriöiden ja ammattiliittojen tarkoitus ei ole jarruttaa uudistuksia tai ”strategioita”, kuten konsultit väittävät. Niiden tehtävänä on varmistaa, että demokratia ja sosiaaliset oikeudet otetaan yhteiskunnassa huomioon.
Konsulttidemokratia-tutkimuksen pohjana on laaja lähdekirjallisuus sekä yhteensä 50 haastattelua. Vastaajina ovat konsultit, virkamiehet, poliitikot ja tutkijat. Lisäksi kirjoittajat ovat lukeneet ministeriöiden tiliotteita, tuhansia tilitapahtumia ja konsulttien kanssa solmittuja sopimuksia.