Artikkeli on yli 12 vuotta vanha

Ukrainan hallituksen maksamat titushkit pamputtavat

Hallituksen nimiin toimivia titushkeja, eli hakkaajia, epäillään opposition edustajien ja toimittajien pieksemisestä. Oppositiomieliset jalkapalloseurojen kannattajat ovat koonneet suojaryhmiä itsenäisyyden aukion mielenosoittajien turvaksi viime kuukausien ajan.

  • Karoliina Romanoff

Ukrainassa väkivallan kierre on syventynyt, kun oppositio alkoi suojautua hallituksen nimiin toimivia titushkeja, eli hakkaajia vastaan, kertoo ulkoasiainsihteeri Anssi Kullberg Suomen Kiovan-suurlähetystöstä.

Ukrainan tiedotusvälineissä kerrotaan hallituksen huonomaineisista apureista. Nämä oikeuslaitoksen ulkopuolella toimivat jengit "titushkit" on maksettu hiljentämään oppositioryhmiä ja provosoimaan mielenosoituksissa. Titushkeja epäillään opposition edustajien ja toimittajien pieksemisestä.

– Olen itse törmännut titushkeihin kaupungilla. En tiedä kuka on maksanut ja kuinka paljon hakkaajille. On kuitenkin selvää, että provokaattoreita on ollut mukana viime yön väkivaltaisuuksissa. Pidän uskottavana tietoja väkivallan lietsonnasta, Kullberg toteaa.

Kullbergin mukaan oppositiomieliset, paikalliset jalkapalloseurojen kannattajaryhmät, ovat koonneet suojaryhmiä itsenäisyyden aukion mielenosoittajien turvaksi viime kuukausien ajan.   

Suuria mielenosoituksia on pääkaupungin Kiovan lisäksi ollut myös Länsi- ja Etelä-Ukrainan maakunnissa. Maan länsiosat ovat tunnettuja oransseja provinsseja, opposition kannatus on alueilla vahvaa.

Oppositio turvautuu huutoäänestykseen

Maidanin aukion mielenosoituksiin ovat kokoontuneet monet ryhmät. Näkyvästi mukana ovat Ukrainan entisen pääministerin Julia Timoshenkon Isänmaan puolue ja entisen nykkeilijän Vitali Klitshkon luotsaama Udar-puolue.

Mukana on myös ääriryhmiä vasemmalta oikealle. Monien kansalaisjärjestöjen edustajat ja opiskelijat ovat aktiivisesti mukana mielenosoituksissa.

Yhteinen tavoite ryhmillä on presidentti Viktor Janukovitshin syrjäyttäminen.

Ukrainan opposition ryhmät ovat hajanaisia ja Kullberg kertoo, että välillä itsenäisyyden aukiolla turvaudutaan huutoäänestykseen.

– Tällaisessa joukkopäätöksenteossa ei voi olla varma, että kaikki ryhmät olisivat sitoutuneita vaikkapa enemmistön valitsemaan toimintatapaan, Kullberg muistuttaa.