Artikkeli on yli 14 vuotta vanha

Nälänhätä pahin liki 40 vuoteen

Talouskriisi on aiheuttanut jyrkän piikin maailman nälästä kärsivien määrään. Yli miljardi ihmistä näkee tänä vuonna nälkää, arvioi YK:n raportti. Yhtä pahaa aliravitsemusta ei ole koettu sitten vuoden 1970.

Lapsi leikkii roskaisella rannalla Itä-Timorissa.
Itä-Timorilainen lapsi leikki viime joulukuussa saastuneella rannalla Dilissä. Itä-Timor on yksi maailman köyhimmistä maista ja sen väestöstä 40 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Kuva: Antonio Dasiparu / EPA

Tiedot ilmenevät vuosittaisesta nälkäraportista, jonka julkistivat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ja YK:n elintarvikeohjelma WFP.

Lähes kaikki aliravitut elävät kehitysmaissa. Nälkäänäkeviä on eniten Aasian ja Tyynenmeren alueella, missä jatkuvasta nälästä kärsii noin 642 miljoonaa ihmistä. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa nälkää näkee noin 265 miljoonaa, Latinalaisessa Amerikassa ja Karibialla 53 miljoonaa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa 42 miljoonaa ja kehittyneissä maissa 15 miljoonaa ihmistä.

Pahenemista jo ennen kriisejä

Nälästä kärsivien ennätysmäisen suuren määrän taustalla on ruoka- ja talouskriisien yhdistelmä

Talouskriisi on johtanut ulkomaanavun ja köyhiin maihin suuntautuvien investointien vähenemiseen. Köyhien maiden asukkaat eivät myöskään ole entisessä määrin saaneet rahaa varakkaissa maissa työskenteleviltä sukulaisiltaan. Jo entuudestaan köyhien maiden asukkaiden selviytymistä vaikeutti ruokakriisi.

Raportin mukaan nälkäänäkevien määrä on kuitenkin ollut jo ennen viimeaikaisia kriisejä hitaassa mutta vakaassa kasvussa. Vielä 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa nälkä väheni, mikä johtui pitkälti maatalousinvestoinneista, joita tehtiin 1970-luvun alun ruokakriisin jälkeen.

- Meillä on käytettävissä sekä taloudelliset että tekniset keinot poistaa nälkä. Mikä puuttuu, on vahva poliittinen tahto poistaa nälkä ikuisesti. Kehitysmaiden maatalouksiin investoiminen on ratkaisevan tärkeää, sanoi FAO:n pääjohtaja Jacques Diouf.