Venäjän kuivuus ja metsäpalot, Pakistanin ankarat tulvat ja Länsi-Afrikan ruokakriisi muodostivat taustan kokoukselle, jossa yritettiin pohjustaa uutta ilmastosopimusta ilmaston lämpenemisen torjumiseksi.
Keskustelujen kohteena olevan uuden ilmastosopimuksen luonnos on paisunut uutistoimisto Reutersin mukaan 17 sivusta 34:ään.
YK:n kansainvälisten ilmastoneuvottelujen johtaja Christina Figueres sanoi, että tekstin ei enää anneta kasvaa. Figueresin mukaan jotain edistystä on saavutettu tulevan sopimuksen muodosta.
- On vaikea keittää ateriaa ilman pataa, ja nyt hallitukset ovat lähempänä padan valmistamista, Figueres sanoi.
Paljon työtä vaikuttaa jäävän seuraaviin ilmastokokouksiin, jotka järjestetään lokakuussa Tianjinissa Kiinassa ja marras-joulukuussa Cancúnissa Meksikossa.
Neuvotteluaikaa enää vähän
Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia ei usko, että Cancúnin ilmastokonferenssissa saataisiin aikaan sopimusta, sillä neuvotteluaikaa on enää hyvin vähän.
- Kyllä sinne varmasti neuvottelutekstit saadaan näistä molemmista neuvotteluryhmistä, mutta tulevatko ne valmiiksi, sitä kyllä uskallan nyt epäillä, koska meillä ei ole enää kuin yksi viikko siellä Kiinassa lokakuun alussa. Sitten on jo seuraavaksi se Cancún, Haunia sanoi YLE Uutisten haastattelussa.
Neuvottelujen tahti on hidastunut, kun jotkin maat ovat jopa perääntyneet Kööpenhaminan kokouksessa sovituista asioista kuten kasvihuonekaasupäästöjen valvonnasta ja mittauksesta.
- Tulin Bonniin toiveikkaana sopimuksesta Cancúnissa, mutta tässä vaiheessa olen erittäin huolestunut, koska olen nähnyt joidenkin maiden perääntyvän Kööpenhaminassa saavutetusta edistyksestä, Yhdysvaltain neuvottelija Jonathan Pershing sanoi.
Jarruttelua havaittavissa
Suomen pääneuvottelija Sirkka Haunia sanoo, että neuvotteluissa on tällä viikolla ollut havaittavissa jarruttelun makua. Haunian mukaan monet suurista kehitysmaista, erityisesti Kiina, ovat neuvotteluissa lipsuneet aiemmista sitoumuksistaan.
- Täytyy ikävä kyllä sanoa näistä suurista kehitysmaista, jotka Kööpenhaminassa ovat sitoumuksen hyväksyneet, että ne ovat selvästi lipeämässä sitoumuksista, Haunia kertoi. Neuvotteluja hidastaa sekin, että Yhdysvallat ei ole saanut aikaan omaa ilmastolakiaan.
Kööpenhaminassa rikkaat maat lupasivat kerätä vuoteen 2020 mennessä 100 miljardia dollaria, joilla autettaisiin köyhiä maita sopeutumaan ilmaston lämpenemiseen. Nyt köyhät maat pitävät summaa riittämättömänä eikä selvyyttä ole vieläkään siitä, miten rahat kerätään.
Saarivaltioita edustava Dessima Williams syytti rikkaiden maiden yrittävän livetä lupauksistaan auttaa köyhiä maita, jotka joutuvat eniten kärsimään ilmaston lämpenemisestä.
Viime joulukuussa Kööpenhaminan ilmastokokous päättyi löyhään julkilausumaan, jota pidettiin suurena pettymyksenä verrattuna kokoukseen ennakolta ladattuihin odotuksiin.
Julkilausumassa luvattiin rajoittaa ilmaston lämpeneminen kahteen asteeseen teollistumita edeltävästä ajasta. Tarkoista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä ei kuitenkaan sovittu.