Lontoossa riehuvat mellakat kertovat omalta osaltaan virkavallan ja nuorten jännittyneistä suhteista. Nuoret näkevät yhteiskunnan tapahtumat epäoikeudenmukaisina.
- Virkavallan ja syrjäytyneiden nuorten välillä käydään päivittäistä kamppailua yhteiskunnassa, ja yleinen pahoinvointi leviää toisinaan mellakoinniksi, sanoo Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman johtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.
Samoilla linjoilla on Tampereen yliopiston yhteiskuntatutkimuksen instituutin johtaja Risto Heiskala. Hänen mukaansa poliisin ja väestön huono suhde on luonut edellytykset sille, että poliisin mahdollisesti tekemä virhe on laukaissut tyytymättömyyden.
- Osaltaan mellakointiin varmasti vaikuttavat eettiset ristiriidat, ja taloudellisesti huono-osaiset alueet reagoivat ristiriitoihin herkemmin, pohtii professori Risto Heiskala.
Mellakointi tarttuva ilmiö
Toisin kuin Suomessa Britanniassa on perinteisesti vallinnut vahva mellakoinnin kulttuuri ja toiminta nähdään yhtenä kansalaisen vaikutuskanavana.
Mellakointi on myös tarttuva ilmiö, joka leviää keskeiseltä paikalta kohti syrjäisempää seutua. Nykyinen tietotekniikka mahdollistaa myös toiminnan nopean leviämisen.
Mika Aaltolan mukaan Lontoossa toiminta kerää yhteen erilaisia osallistujia, joiden tarkoitusperät eroavat.
- Kuvat mellakoista saattavat olla stimuloivia, ja joku päättää siksi osallistua. Toiset taas näkevät mahdollisesti hyötyvänsä tilanteesta, Aaltola miettii.
Aaltolan mukaan tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan paitsi pitkän linjan sosiaalipolitiikkaa myös hallituksen selkeää tarttumista asiaan.
Lontoossa mellakointi on jatkunut jo kolme yötä, ja se on levinnyt jo kaupungin ulkopuolelle Birminghamiin, Bristoliin ja Liverpooliin. Väkivaltaisuudet alkoivat, kun ihmisjoukko kerääntyi osoittamaan mieltään Tottenhamissa Pohjois-Lontoossa poliisin luotiin kuolleen 29-vuotiaan miehen vuoksi.