Eroavaisuus on yhteydessä elimistön oksitosiini-hormoniin, joka vaikuttaa kiintymykseen, empatiaan ja muuhun sosiaaliseen käyttäytymiseen.
Oregonin yliopiston tutkijat suorittivat kokeen 23 parilla. Koehenkilöiden geeniperimä oli tutkijoiden tiedossa, mutta sitä ei paljastettu tarkkailijaryhmälle.
Parin toisen osapuolen piti kertoa elämänsä jostain jaksosta, jolloin hän oli kärsinyt. Tarkkailijoiden tuli seurata parin kuuntelevaa osapuolta 20 sekunnin ajan ilman, että he kuulivat, mitä kertoja puhui.
Valtaosassa tapauksia tarkkailijat osasivat kertoa, keillä kuuntelijoista oli kiltteysgeeni.
- Tutkimustemme mukaan pienelläkin geenien eroavaisuudella on merkittävä vaikutus ihmisten käytökseen, jonka myös ulkopuoliset havaitsevat nopeasti, sanoi tutkimusta johtanut Aleksandr Kogan.
Yhdeksän kymmenestä koehenkilöstä, jotka olivat tarkkailijoiden mukaan vähiten luotettavia, kantoivat geenin A-tyyppiä. Kuusi kymmenestä koehenkilöstä, jotka tarkkailijat arvioivat empaattisimmiksi kantoivat geenin GG-genotyyppiä.
Tutkimuksen tulokset esiteltiin the National Academy of Sciences -julkaisussa.