Iranin uhkaus vientikiellosta on maan vastaus Euroopan ukaasiin lakata ostamasta iranilaista öljyä ja jäädyttää Iranin keskuspankin rahavarat.
Iranin uhkaus tuli samaan aikaan, kun YK:n tarkastajat saapuivat maahan selvittämään maan ydinase-epäilyjä.
USA ja maan liittolaiset ovat väittäneet, että Iran kehittää ydinteknologiaa voidakseen luoda ydinaseen. Iran on väittänyt ydinohjelman olevan pelkästään rauhanomainen.
EU määräsi viime viikolla iranilaiselle öljylle tuontikiellon EU:n alueelle painostaakseen Irania maan ydinohjelmassa.
Tuontikiellon on määrä tulla voimaan ensi kesänä, mutta Iran sanoo, että se saattaa pysäyttää parlamentin päätöksellä öljyn viennin Eurooppaan jo aiemmin. Useat iranilaiset lainlaatijat ja virkamiehet ovat suositelleet jo aiempaa aikataulua, sillä heidän mukaansa Eurooppa ei silloin ehdi hankkia öljyä muualta ja näin saarto vahingoittaisi Eurooppaa.
Iran sanoo, että Euroopan osuus maan öljynviennistä on vain 18 prosenttia ja että se kykenee löytämään uusia asiakkaita. Iranin mukaa kauppasaarto haittaisi enemmän länttä kuin lrania. Lisäksi Iran povaa saarron aiheuttavan öljyn hintapiikin Eurooppaan.
80 prosenttia Iranin viennistä muodostuu raakaöljystä. Iran vie 2,2 miljoonaa barrelia öljyä päivässä. Iran on maailman öljynviejämaiden OPEC-järjestön toiseksi suurin öljyntuottaja.
Suomalaisasiantuntija ei usko Iranin vientikieltoon
Energia-asiantuntija Lauri Kärnä Neste Oilista pitää epätodennäköisenä, että Iran lähtisi tässä tilanteessa öljynviennin lopettamisen tielle.
- Suuri osa heidän kansantuotteestaan tulee raakaöljyn viennistä. Öljytulot ovat tärkeitä Iranille ja niiden tyrehtyminen voisi johtaa kansan tyytymättömyyteen, mikä ei taas olisi vallanpitäjille eduksi, Kärnä toteaa.
Kärnä arvioi, että mikäli Irani päättäisi lopettaa öljyn viennin Eurooppaan, se näkyisi vahvasti raakaöljyn hinnassa.
- Siinä tapauksessa uskoisin raakaöljyn hinnan nousevan, sillä eurooppalaiset maat tuskin ovat vielä ehtineet solmia uusia sopimuksia, joilla korvataan Iranista tuotava raakaöljy. Voi hyvinkin olla, että tällöin nähtäisiin 120-130 dollarin tynnyrihintoja.
Kreikka, Espanja ja Italia ovat EU-maista eniten riippuvaisia Iranin öljystä, joten sen korvaamiseksi olisi etsittävä uusia kauppakumppaneita, Kärnä sanoo.
- Välimerenmaissa olevilla öljy-yhtiöillä on tarkka miettimisen paikka. Varmaankin öljyä kysytään Latinalaisesta Amerikasta, mutta myös läntisestä Afrikasta. Tietysti kysyntä myös Pohjanmeren öljylle, Venäjältä tulevalle öljylle sekä Kazakstanista tulevalle öljylle kasvaa merkittävästi, Kärnä huomauttaa.