Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan väestönsuojien rakentaminen voidaan lopettaa kokonaan.
- Ympäristöministeri on katsonut, että niillä ei enää ole samanlaista tarvetta kuin oli aiemmin. Vain muutamissa muissa maissa on lain velvoite väestönsuojien rakentamiseen, kertoo asunto- ja viestintäministerin Krista Kiurun (sd.) erityisavustaja Jouni Parkkonen.
Myös ainakin pääkaupunkiseudun kunnissa on halua luopua väestönsuojien rakentamisesta. Yhtenä perusteena ovat väestönsuojista aiheutuvat rakennuskustannukset, jotka kaatuvat talon rakennuttajan niskaan.
- Mielestäni Helsingissä on riittävästi väestönsuojia. Niiden rakentamisen lopettamisella saataisiin muutenkin kalliin rakentamisen kustannuksia alas. Kyllä ymmärtääkseni kollegani kaikissa kunnissa nostaisivat maljan, jos tämä velvoite poistettaisiin, toteaa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä.
Sisäasiainministeriö puolustaa suojia
Sisäasiainministeriössä on toisenlainen näkemys väestönsuojien rakentamisesta.
- Niin kauan kuin meillä on puolustusvoimat, rakennamme väestönsuojia. Puolustusvoimat varautuu koko maassa siihen, että Suomessa saattaa syttyä sota. Väestönsuojat ovat edelleen osa siihen varautumista, perustelee toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi sisäasianministeriön onnettomuuksien ehkäisyn yksiköstä.
Sisäasiainministeriössä on tekeillä laaja selvitys väestönsuojien tarpeellisuudesta, niiden kustannuksista ja vaikutuksista asuntojen hintaan. Selvitys otetaan käsittelyyn syksyn puolustuspoliittisessa selonteossa, jossa ministeriöt pyrkivät ratkaisemaan väestönsuojien rakentamisen jatkon.
- Minulla on sellainen tieto, että ei sillä väestönsuojalla ole mitään merkitystä asunnon hinnan kannalta, Rajajärvi toteaa.
Niin kauan kuin meillä on puolustusvoimat niin, niin kauan me rakennamme väestönsuojia.
Toisaalta Helsingin apulaiskaupunginjohtajan Hannu Penttilän mukaan ainakin Helsingin hintasäänneillyissä asunnoissa rakennuskustannukset näkyvät myös hinnoissa.
- Asunnon ostajat hyötyisivät velvoitteen poistosta.
Väestönsuojat eivät riitä kaikille
Suomessa on tällä hetkellä väestönsuojapaikka 3,8 miljoonalle suomalaiselle. Eniten väestönsuojia on kaupungeissa, joissa pommitusriskin on arvioitu olevan suurin.
Esimerkiksi Helsingissä väestönsuojapaikka löytyy ainakin periaatteessa kaikille kaupunkilaisille. Toisaalta Suomessa on kuntia, joissa ei ole yhtäkään väestönsuojaa. Heikoiten suojapaikkoja on Ylivieskan seudulla, jossa väestönsuojat riittävät enimmillään kolmannekselle asukkaista.
Viime hallituksen lakiuudistuksen myötä, vuodesta 2011 lähtien väestönsuojia on sisäasiainministeriön mukaan rakennettu lähes puolet vähemmän kuin ennen. Ennen lakiuudistusta väestönsuoja piti rakentaa rakennuksiin, joiden kerrosala on vähintään 600 neliömetriä. Lakimuutos korotti neliömäärän asuinrakennuksissa 1200:aan ja teollisuus- ja varastorakennusten osalta 1500 neliömetriin.
Uusia väestönsuojapaikkoja rakennetaan nykyään noin 60 000 hengelle vuosittain. Sisäasiainministeriön laskelmien mukaan väestönsuojien rakentaminen maksaa noin 30 miljoonaa euroa vuodessa rakennuttajille. Lisäkustannus väestönsuojasta on noin 20 euroa kerrosneliötä kohti.
- Ne, jotka rakentavat taloja, eivät ole halukkaita pistämään rahaa siihen. Eivät he turvallisuudesta huolehdi eivätkä haluakaan huolehtia. Ne, jotka huolehtivat turvallisuudesta, ovat valmiita maksamaan siitä, toteaa Rajajärvi.