Ulosottoon viedään vuosittain runsaat 2,5 miljardia euroa velkoja, joita ei millään muilla keinoilla ole saatu karhuttua. Vaikka ulosotolla on tarvittaessa oikeus ulosmitata ja myydä velallisen omaisuutta, suuri osa veloista jää silti perimättä.
Viime vuonna ulosotolle maksettiin runsas miljardi perinnässä olleista 5,4 miljardista. Johtava hallintovouti Elina Arpiainen Valtakunnanvoudinvirastosta kertoo, että valtaosassa epäonnistuneista perinnöistä syynä on velallisen varattomuus.
– Kaikilla ei kerta kaikkiaan ole maksukykyä. Velallisissa on aina sellaisia, joilla on sosiaalisia suoritusesteitä, sairautta tai työttömyyttä. Ei heillä ole omaisuutta, eläkettä eikä palkkaa, Arpiainen sanoo.
Vuonna 2012 varattomiksi tai tuntemattomiksi todettiin noin 220 000 maksajaa ja vajaan miljardin euron arvosta velkoja.
Osa veloista "mahdottomia"
Joissakin tapauksissa velka on peruttu, osapuolet ovat päässeet sopimukseen tai velallinen on hyväksytty velkajärjestelyihin. Tällöin perintä katsotaan onnistuneeksi, vaikka raha ei kuljekaan ulosoton kautta.
Kihlakunnanvouti Kalle Hirvisuon mukaan Suomen perintäprosentit ovat Euroopan muihin maihin verrattuna hyvät.
Ulosottoon päätyy aina esimerkiksi verovelkoja, joita ei todellisuudessa edes voida saada perittyä.
– Jos nurin menevällä yrityksellä on vaikka 500 000 velkaa, ne tulevat perittäväksi kerran vuodessa viiden vuoden ajan. Ulosottoon siirtyvät velat ovat usein jo alun perin mahdottomia muuttaa rahaksi. Verottajan on varmaan heidän ohjeistuksensa mukaan lähetettävä ne määräajoin uudestaan ulos, vaikka on ihan selvää, ettei sellaisia saada perittyä ikinä, Hirvisuo kertoo.
Korot kasvattavat velkamassaa
Tilastoja rumentavat myös yksityiset velat, jotka kiertävät vuosi toisensa jälkeen velkojan ja ulosoton välillä.
Velkojat haluavat tarkistaa säännöllisin väliajoin, olisiko varattomaksi todetun velallisen rahatilanne muuttunut.
Näiden lisäksi tilastoihin jäävät roikkumaan suuret velat, jotka eivät kenties ikinä tule kuitatuiksi.
– Monella tilanne on sellainen, että vaikka on ulosotossa ja säännöllisesti lyhentää velkojaan, korkojen seurauksena velkamassa vain kasvaa. Velat eivät vähene, vaikka niitä kuinka tarmokkaasti monet velalliset koittaisivat lyhentää, sanoo Elina Arpiainen.