Kolmiolennot Helsingin, Savonlinnan ja Varkauden välillä lakkasivat joulukuussa, koska Varkaudessa kustannukset koettiin koviksi ja reitin aikataulut toimimattomiksi. Varkauden lentokentällä rapsaa nyt vain pakkanen, ja Savonlinnassakin lentoyhteydet on turvattu vain helmikuun 2014 loppuun saakka.
Varkauden kaupungin kehitysjohtaja Rauno Asikainen ei näe kolmiolentoon palaamista järkevänä.
- Tämän hetken näkymä on se, että meitä tyydyttävää ratkaisua ei ole mahdollista tehdä tällä kolmiolentovaihtoehdolla. Me haetaan meille kevyempää vaihtoehtoa, joka perustuu suoriin lentoihin. Tämä on meille, erityisesti vientiyrityksille, erittäin tärkeä asia, että saadaan lentoihin meille toimiva malli ja lennot jatkuvat, Asikainen linjaa.
Varkaudessa töitä tehdään paremmin vientiyritysten tarpeita palvelevien yhteyksien eteen. Reitin aikataulujen muuttamista mutkistaa kolmiolentona tehty kilpailutus, johon valtion tukirahat ovat sidottuja. Eduskunta on myöntänyt Savonlinna–Varkaus–Helsinki -kolmioreitin lentoihin 1,7 miljoonaa euroa vuotta kohden.
Tarjouskilpailusta on myös tehty valitus Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, josta päätös on odotettavissa vasta syksyllä. Helpotusta umpisolmuun odotetaan liikenne- ja viestintäministeriössä valmisteilla olevasta kokonaisarviosta, jossa tullaan ottamaa kantaa jatkotoimenpiteisiin. Asikaisen mukaan todennäköistä on, että keväällä on edessä uusi kilpailutuskierros.
Lentoyhteyksien katkeaminen veisi työtä Itä-Suomesta
Yritysten kannalta Varkauden lentojen aikataulut viimeisten kolmen vuoden ajalta eivät ole olleet toimivia. Lentokentän kupeessa toimivan U-Contin kaltaisille yrityksille kansainvälisten lentojen kanssa yhteensopivat aikataulut ovat elintärkeitä. U-Contissa lentojen käyttö on vähentynyt, koska vuorot eivät ole palvelleet jatkoyhteyksille siirtymistä.
Mä oon ite laskenut sen, että se on noin yksi miestyöviikko lisää mun työaikaan silloin kun mä joudun autolla liikkumaan tämän välin lentojen sijaan. Kukapa sitä haluaisi palkatonta työtä tehdä.
- Hyvä esimerkki on mun oma käyttö. Semmoinen 30–40 lentoa vuodessa tippui alle kymmeneen lentoon vuodessa, koska auto on nyt yleensä ollut se järkevin vaihtoehto. Yölento ratkaisee tämän meidän kansainvälistä työtä tekevien ihmisten lentämisen, runsaasti maailmalla matkaava U-Contin toimitusjohtaja Jari Sistonen laskee.
Kansainvälisten lentoaikataulujen kanssa yhteen pelaavat lentoyhteydet ovat elinehto, jotta vientiyritykset ja niiden avainhenkilöt saadaan pidettyä alueella. Uhkakuvana on, että avainhenkilöt ja työpaikat valuvat Itä-Suomesta ulos.
- Mä oon ite laskenut sen, että se on noin yksi miestyöviikko lisää mun työaikaan silloin kun mä joudun autolla liikkumaan tämän välin lentojen sijaan. Kukapa sitä haluaisi palkatonta työtä tehdä, ja se johtaa usein siihen, että tämän tyyppiset ihmiset niin kuin minä ovat sitten muualle sijoitettuina, eikä se sijoituspaikka ole aina Helsinki vaan työt valuu sitten Suomesta pois, Sistonen toteaa.