Seppo Ruotsalainen oli jo tottunut jatkuvaan janoon ja yöllisiin vessareissuihin. Kun hän lopulta kertoi vaivoistaan työterveydessä, oireiden aiheuttajaksi paljastui diabetes.
Sairautta hoidettiin aluksi ruokavaliolla ja painonpudotuksella, sitten siirryttiin lääketabletteihin. Eläkkeelle jäätyään hän aloitti insuliinihoidon, joka on ollut osa arkea jo yhdeksän vuotta.
Lahden seudun diabeetikoiden puheenjohtajan Kaarina Kanniston mukaan diabetes-riskitestin voi tehdä terveyskioskissa tai apteekissa.
- Kun jatkuvasti pissattaa, janottaa ja väsyttää, riskitesti kannattaa tehdä.
Puntari tulee diabeetikolle tutuksi
Diabeetikko voi helpottaa vointiaan laittamalla elämäntapansa remonttiin, syömällä terveellisesti ja liikkumalla.
- Diabetes on itsehoitosairaus. Insuliinin määrää voi pudottaa huomattavasti laihduttamalla. Itse pitää lähteä lenkille ja vahtia syömisiään, Kaarina Kannisto sanoo.
- Jos paino nousee, se lisää paineita. Taas on tehnyt jotakin väärin, Seppo Ruotsalainen lisää.
Kannisto muistuttaa, että hoitamattomaan diabetekseen liittyy usein muitakin sairauksia.
- Verenpaine, kolesteroli, silmänpohjat, jalkaongelmat. Lisäsairauksia tulee herkästi, jos diabetesta ei hoida.
Kaikilla ei ole varaa uusiin lääkkeisiin
Uudet diabetekseen tarkoitetut lääkkeet tulevat hitaasti Kela-korvausten piiriin. Lahden seudun diabeetikoiden Kannisto ja Ruotsalainen pitävät tätä ongelmallisena.
- Sain uuden lääkkeen, joka olisi maksanut kuussa toista sataa euroa. Ei sellaiseen ole eläkeläisellä varaa. Mutta lainsäädännön takia lääkkeet eivät ole heti korvattavia, Kannisto kertoo.
Toisaalta hoitomuotojen kehittymisestä on diabeetikoille myös hyötyä.
- Mittaaminen, sokerin seuraaminen ja pistäminen ovat nykyään helppoja juttuja, Seppo Ruotsalainen sanoo.