Talous |

Venäjä nostaa asemenojaan hurjasti – Länsimaat haluttomia panostamaan lisää puolustukseen

Ulkopoliittinen instituutti: "Asevoimia on tarkoitus käyttää aktiivisesti tai sitten pelotellakseen muita". Suomen puolustusbudjetti eurooppalaista keskitasoa. Talousarvoon esitetään pientä laskua ensi vuodelle.

Zhukovskyssa pidetyn puolustusteollisen näyttelyn kenraaliharjoitu.
Kuva Moskovan alueella Zhukovskyssa pidetyn puolustusteollisen näyttelyn kenraaliharjoituksista 11. elokuuta. Kuva: Sergei Chirikov / EPA

Venäjä on panostamassa runsaasti lisää varoja puolustusbudjettiinsa lähivuosina, vaikka maa on kasvattanut sotilasmenojaan koko 2000-luvun. Pari vuotta sitten itänaapurin puolustusbudjetti ylitti jo reippaasti esimerkiksi Britannian, Ranskan ja Saksan sotilasmenot.

Grafiikkaa.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

- Nykysuunnitelman mukaan puolustusbudjetti kasvaa reilulla 40 prosentilla kahden, kolmen vuoden aikana. Pian ollaan lähes sadassa miljardissa dollarissa (77 mrd. eur). Se on hyvin merkittävä summa, arvioi vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak Ulkopoliittisesta instituutista.

- Venäjällä on selvästi päätetty rakentaa hyvin vahvat, globaalisti nähtynä suurvaltatyyppiset asevoimat. Ja rahalla se ratkaistaan.

- Eikä pidä ajatella, että aseet hankitaan vain ex-globaalin supervallan imagon pönkitykseen. Näin suuria rahasummia investoidaan, koska niitä (asevoimia) on tarkoitus käyttää aktiivisesti tai sitten pelotellakseen muita, Salonius-Pasternak sanoo.

Salonius-Pasternakin mukaan Venäjällä on nyt - ainoana valtiona Euroopassa - kyky siirtää kymmeniä tuhansia sotilaIta pitkiä matkoja ja organisoidusti niin, että ne ovat valmiita hyökkäykseen jossakin muualla kuin omalla maaperällään.

- Tätä kykyä ei Euroopassa muilta löydy, Salonius-Pasternak huomauttaa

Grafiikkkaa.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Budjettipaisutuksenkin jälkeen Venäjä on yhä kaukana Yhdysvaltain asemenoista, mutta Euroopan se on tuolloin jättänyt  kauas taakseen. Varsinkin kun länsimailla on ollut haluja pikemmin pienentää puolustusmenojaan.

- Yleisesti trendi on ollut alaspäin, mutta Viro, Puola ja Norja ovat kasvattaneet budjetiaan, koska ovat  kokeneet turvallisuutensa heikentyneen. Muut eu-maat eivät ole nähneet näin. 

- On kiinnostavaa nähdä, kuinka Ukrainan sota vaikuttaa ajatteluun. Vähennykset voidaan jäädyttää ja  joissain maissa nähdään ehkä pieniä korotuksia.

Salonius-Pasternakin mielestä Venäjä on nyt selvästi  osoittanut, että sotilaallinen toiminta on yksi osa poliittista työkalupakkia. Euroopassa taas on Salonius-Pasternakin mukaan pitkään oletettu, ettei sotilasvoimaa voida käyttää kuin ehkä kriisinhallintaoperaatioissa.

- Nyt olisi aika muistaa, että näköjään tämä aika (asevoiman käyttö) ei olekaan mennyt ohi. Pitäisi ainakin hieman varautua siihen, että joku muu saattaa haluta käyttää sotilaallista voimaa ja kohdistaa sitä eurooppalaista valtiota kohtaan. Eli muistaa tavallaan maanosamme historia, Salonius-Pasternak huomauttaa.

Suomen puolustusmenot ovat pyörineet samoissa jo vuosia ja ovat suuruudeltaan eurooppalaista keskitasoa, bkt:sta noin 1,5 prosenttia. Ensi vuoden talousarvioon ehdotetaan pientä alennusta. Tosin puolueissa on ilmennyt nostohaluja, mutta toteutusvuosi/vuodet on auki. 

UUtisgrafiikkaa.
Kuva: Yle Uutisgrafiikka

- Suurin osa puolueista on sitoutunut pieneen 50-150 miljoonan euron korotukseen. Sillä osittain ylläpidetään nykyistä suorituskykyä seuraavat 5-6 vuotta, Salonius-Pasternak ynnää.

Salonius-Pasternakin mukaan Suomella on juuri nyt ihan kohtalaiset puolustusvoimat, mutta miljardien tarpeet  odottavat tulevina vuosina.

- Tärkeä olisi saada sitoumus vuosille 2015-2029. Silloin tarvitaan  500-650 miljoonaa euroa lisää vuosittain, jos halutaan ylläpitää jonkinlaista ilma-, maa-, meri- ja kyberpuolustuskykyä.

Tuoreimmat aiheesta: Talous

Pääuutiset

Tuoreimmat

Muualla Yle.fi:ssä