Venäjän asevoimat ja Venäjä-mieliset ryhmät hallitsevat käytännössä Krimin niemimaata, vaikka asiaa ei ole virallisesti vahvistettukaan. Sotilasasiantuntijat pohtivat useissa tiedotusvälineissä, onko Ukrainalla enää mahdollisuutta saada Krimiä takaisin ainakaan sotilaallisin keinoin.
Krim on ollut Venäjälle jo vuosisatojen ajan sotilaallisesti hyvin tärkeä alue ja niemimaalla on ollut vahva sotavoima. Ukraina sen sijaan on sijoittanut omia joukkojaan niemimaalle melko vähän.
Krimillä on yksi 3 500 miehen vahvuinen kevyt prikaati, jolla ei esimerkiksi ole käytössään taistelupanssarivaunuja.
Belbekin lentokentällä Sevastopolissa on yksi laivue venäläisvalmisteisia Su-27-hävittäjiä. On epäselvää, onko kenttä enää toimintakunnossa, sillä Venäjä-mielisten joukkojen kerrotaan pitävän sitä hallussaan.
Venäjällä on Krimillä ainakin 15 000 sotilasta ja rajan takana runsaasti joukkoja valmiudessa, sillä Venäjän armeija on viime päivinä järjestänyt alueella laajoja sotaharjoituksia.
Manner-Ukrainassa sotavoimaa
Toistaiseksi Krimin konfliktissa on tuskin ammuttu laukaustakaan. Jos konflikti laajenee muualle Ukrainaan, Venäjän armeijan tehtävä vaikeutuu. Vaikka Ukrainan armeija on kooltaan vain murto-osa Venäjän asemahdista, kykenisi se täysimittaisen sodan syttyessä vastarintaan. Ukraina on sotilaallisesti selvästi vahvempi kuin esim. vuonna 2008 Venäjän kohteeksi joutunut Georgia.
Ukrainan asevoimissa palvelee jatkuvasti 130 000 sotilasta ja reservissä on lisäksi miljoona miestä. Maa on pyrkinyt kehittämään laadukasta T-84-panssarivaunua, joskin panssarivoimissa on vielä paljon neuvostoaikaista T-64- ja T-72-kalustoa. Ilmavoimilla on melko uudenaikaista venäläisvalmisteista kalustoa, josta tosin suuri osa on laitettu varastoihin.
Itsenäistymisensä jälkeen Ukraina on yrittänyt uudenaikaistaa asevoimaansa lännenkin avulla. Pyrkimykset jäädytettiin, kun presidentiksi tuli Venäjä-mielinen Viktor Janukovitsh.
Ukrainan armeijan ongelma on se, että Neuvostoliitonperintönä on suuntautunut ottamaan vastaan lännestä tuleva hyökkäys. Itäinen suunta on paljon heikompi, sanoo The New York Timesin haastattelema aseasiantuntija Ruslan Pukhov.
Partisaanisotaa Krimilla?
Krimillä olevien ukrainalaisten sotilaiden kanta on tärkeä Venäjän miehityksen onnistumiselle. Ei ole lainkaan varmaa, että he siirtyisivät automaattisesti venäjän puolelle, vaikka muuten olisivatkin Venäjä-mielisiä. Ukrainalaiset eivät halua tulla vallatuiksi, toteaa myös Guardian-lehden haastattelema venäläinen sotilasasiantuntija Igor Sutjagin.
Pukhovin mukaan Krimillä olevat ukrainalaisjoukot ovat olleet siellä ennen muuta hillitsemässä venäläisväestön irtautumishaluja.
Mielenkiintoinen väestöryhmä ovat Krimin tataarit, jotka ovat erittäin ukrainalaimielisiä. Ruslan Pukhov on vakuuttunut, että tataarit eivät missään tapauksessa halua Venäjän alamaisiksi. Jos valtaus on tosiasia, tataarit ryhtyvät varmasti partisaanisotaan, mihin Krimin vuoristoinen ja metsäinen maasto sopii hyvin. Krimistä tulisi silloin Venäjälle toinen Tshetshenia, Pukhov ennustaa.