Jo arviolta 60 prosentilla suomalaisista on taskussaan älypuhelin. Vaikka uutiset erilaisista tietoturvamurroista lisääntyvät, vain harva on kiinnostunut tietojensa riittävästä suojaamisesta ja yksityisyydestä.
Tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen on seurannut tietosuojaan liittyvää keskustelua vuosikausia. Vaikka uutiset verkon tietomurroista ja puhelimien mukanaan tuomasta yksityisyyden kapenemisesta lisääntyvät, ihmiset ovat Järvisen mukaan passivoituneet yksityisyyteen liittyvissä asioissa.
- Olen ihmetellyt sitä, miten passiiviseksi ihmiset ovat tulleet. He ovat kyllästyneet uutisointiin ja hyväksyneet riskit. Olemme alistuneet sille tosiasialle, että yksityinen kansalainen ei voi suojata henkilötietojaan täydellisesti, Järivnen kuvailee.
Verkkorikollisuus valtava bisnes
Puhelimeen liittyvässä tietoturvassa voi erottaa toisistaan kaksi asiaa: puhelimen suojaus varkaustapauksia varten ja verkon kautta tehtävä tietovarkaudet. Jälkimmäinen on nykyisin massivista liiketoimintaa.
- Se on täysin kaupallista toimintaa ja bisneksessä liikkuu isot rahat. Eräiden arvioiden mukaan se on isompaa kuin huumebisnes tänä päivänä, toteaa Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Ari Punkkinen.
Punkkinen viittaa Interpolin vuosien takaiseen arvioon, jonka mukaan verkkorikollisuus on paikoin kokaiinin, marihuanan ja heroiinin salakuljetusta suurempi rikollisuuden muoto. Tietoturvayhtiö McAfee on tehnyt asiasta hiljattain myös oman tutkimuksensa.
- Täsmäiskut tehdään tilaustyönä. Varsinainen laajamittainen bisnes on siinä, että varastetaan miljoonia luottokorttinumeroita. Yksittäisen laitteen varastaminen ei skaalaudu tarpeeksi laajalle, Petteri Järvinen lisää.
Yksittäisen laitteen varkaustapauksissa, pitkäkyntinen onkin yleensä kiinnostunut enemmän itse laitteesta kuin sen sisällöstä. Poikkeuksena ovat julkiset henkilöt.
- Jos on joku tärkeä henkilö, niin kyllä siinä saattaa olla vaara, että varastetaan joku tietty puhelin. Että saataisiin henkilön elämästä luottamuksellisia tietoja käyttöön, mitä muualta ei saataisi urkittua, Järvinen sanoo.
Kolme tulevaisuusvisiota
Järvinen luettelee kolme vaihtoehtoa, miten yksityisyyskeskustelu ja suhtautuminen tietoturvaan muuttuu tulevaisuudessa.
- Yhdessä vaihtoehdossa puhutaan omadatasta, jossa ihminen saisi itse käyttöönsä omat tietonsa. Niillä voisi käydä kauppaa ja myydä niitä. Yksi ajankohtainen asia ovat terveysrannekkeet ja niillä kerättävät tiedot. Ne ovat luottamuksellisia ja mainoskäytössä hyvin arvokkaita.
Toinen vaihtoehto on täyskäännös nykyiseen kehitykseen.
- Voi tulla Snowdenin kaltainen iso paljastus. Se voi tulla tiedustelupalvelulta tai kaupalliselta yritykseltä, joka tekee ison katastrofin ja havahduttaa ihmiset.
Kolmas vaihtoehto on, ettei mitään tapahdu.
- Me olemme niin naimisissa näiden tekniikoiden kanssa, että vaikka siellä tulisi minkälaisia lieveilmiöitä niin voi olla, että niiden kanssa opitaan elämään. Vähän kuin liikenneturvallisuuden kanssa: liikenne tappaa joka vuosi vajaat 300 suomalaista, mutta ei kukaan vakavissaan ehdota, että lopettaisimme autojen käytön.