Tuoreen Eurobarometrin mukaan eurooppalaisten luottamus omaan vieraiden kielten taitoonsa on pudonnut kymmenessä vuodessa kaksi prosenttiyksikköä. Enää 56 prosenttia sanoo tulevansa toimeen muullakin kielellä kuin äidinkielellään.
88 prosenttia kuitenkin katsoo, että kielitaito olisi hyödyllinen, ja miltei kaikki - 98 prosenttia - pitävät sitä tarpeellisena lapsilleen. 53 prosenttia EU-kansalaisista kertoo tarvitsevansa kielitaitoa jo nykyisessä työssään.
Suomi kuuluu maihin, jossa kielten osaaminen on vahvistunut. 75 prosenttia suomalaisista sanoo pärjäävänsä vieraalla kielellä. Kymmenen vuotta sitten osuus oli kuusi prosenttiyksikköä pienempi. Eniten luku on vahvistunut Itävallassa: 16 prosenttiyksikköä eli 78 prosenttiin.
Euroopassa yleisimmin puhutut vieraat kielet ovat vanhaan tapaan englanti (38 %), ranska (12 %), saksa (11 %), espanja (7 %) ja venäjä (5 %). Venäjän osaamista on syönyt se, ettei se enää ole pakollinen kieli Itä-Euroopan koulujen opetusohjelmissa.
Hyödyllisimpiä kieliä kysyttäessä EU-kansalaiset listaavat englannin selvästi ykköseksi. Sen jälkeen tulevat saksa, ranska, espanja ja kiina.
Englanti jyrää kaikkialla
14 EU-maassa, ei kuitenkaan Suomessa, selvitettiin erikseen teini-ikäisten kielitaitoa. Tulosten mukaan vain 42 prosenttia teini-ikäisistä pystyy keskustelemaan vieraalla kielellä. Kahdella vieraalla kielellä keskustelu onnistuu alle neljännekseltä.
Etenkin suurissa maissa vieraat kielet eivät tuntune teineistä tarpeellisilta. Vähiten niitä osaavat britit, joiden oma äidinkieli riittää selviytymiseen muuallakin. Vain yhdeksän prosenttia brittiteineistä kykenee käymään keskusteluja maansa kouluissa yleisimmin opetetulla vieraalla kielellä ranskalla. Ranskakaan ei ole brittikoululaisille pakollinen aine.
Toisena tilaston alapäässä on Ranska, jossa 14 prosenttia englantia opiskelevista teineistä pystyy jutustelemaan englanniksi. Toiseslla äärilaidalla ovat Malta ja Ruotsi: siellä englanti sujuu 82 prosentilta teini-ikäisistä.