Riigikogun ulkoasianvaliokunnan johtaja, entinen ulkoministeri Sven Mikser sanoo, että vaikka Venäjän presidentti Vladimir Putinin ei välttämättä tavoittelekaan Venäjän alueisiin ensi sijassa Baltiaa, eivät tällaiset toiveet ole myöskään aivan olemattomat.
– Ei hän herää joka aamu ajatellen, miten Baltian voisi valloittaa. Toisaalta hän tekee päätöksiä lyhyellä varoitusajalla, Mikser sanoi torstaina Viron suurlähetystön lehdistötilaisuudessa Helsingissä.
Venäjän ulkopolitiikka on ajoittain arvaamatonsa, sanoo myös Andres Vosman, Viron tiedustelupalvelun johtajan neuvonantaja. Hän muistuttaa, että Krimin valtaus ja Syyrian ilmaiskujen aloittaminen tulivat yllätyksinä, vaikka jälkikäteen voikin sanoa, etteivät aivan ilman merkkejä.
– Venäjän silmissä Baltian maat kuuluvat kyllä läntiseen maailmaan, mutta ovat heikoin lenkki niiden turvallisuusjärjestelmässä. Venäjä voi testata sitä, Vosman varoittaa.
"Venäjälle puhuttava voiman ja yhtenäisyyden kieltä"
Putinin politiikkaa ei ohjaa halu huolehtia venäläisten ja vielä vähemmän ulkovenäläisten hyvinvoinnista, vaan hän haluaa jäädä historiaan tsaarina, joka laajensi Venäjän aluetta, sanoo Mikser.
Vaikka sekä hän että Vosman pitävät erittäin epätodennäköisenä, että Venäjä hyökkäisi Viroon ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa, Venäjälle on molempien mukaan puhuttava kielellä, jota se ymmärtää: voimalla ja yhtenäisyydellä. Suopeuden osoitukset Putin ottaa heikkoutena, Mikser sanoo.
Virolle voima ja yhtenäisyys tarkoittaa ennen kaikkea läntisen sotilasliiton Naton jäsenyyttä. Varautuminen puolestaan edellyttää, että Putinin aikeista ollaan mahdollisimman varhain perillä, vaikka hänen päänsä sisään ei pääsekään ja kristallipallo puuttuu, he sanovat.
– Putin tekee valtaosan päätöksistä itse, mutta osaan osallistuu lähipiiri, josta tietoa tihkuu, kertoo Vosman.
Venäjän uhka kattaa valtaosan turvallisuusraportista
Vosmanin mukaan Nato on Putinille arkkivihollinen, jonka tuhoaminen ja samalla Yhdysvaltain johtaman maailmanjärjestyksen muuttaminen ovat hänen suurin tavoitteensa. Toisaalta Putin tietää hyvin, ettei Venäjä voisi voittaa pitkittynyttä sotaa Natoa vastaan, sanovat Vosman ja Mikser.
Jos Venäjä kuitenkin hyökkäisi Baltiaan, he uskovat, että sota olisi jo alkanut muualta, esimerkiksi Lähi-idästä. Silloin Venäjä saattaisi avata toisen rintaman Baltiassa tilanteen hämmentämiseksi, he arvelevat.
Niin suurena uhkana Viro Venäjää nykyiselläänkin pitää, että Viron ulkomaantiedustelupalvelun viime kuussa ilmestyneestä kaikkien aikojen ensimmäisestä julkisesta vuosiraportista kaksi kolmasosaa koskee Venäjää.