Posiva jättää ydinjätteen loppusijoitusluolastonsa rakennuslupahakemuksen vuoden loppuun mennessä. Valtioneuvosto päättänee luvasta parin vuoden sisällä.

Posivan tilannetta hankaloittaa se, että Ruotsissa ovat varmistuneet tutkimustulokset, jotka osoittavat yhteistyökumppaneiden Posivan ja SKB:n turvallisuuslaskelmat liian optimistisiksi.

- Ryhmämme tulokset osoittavat, että kuparin korroosio etenee hapettomassa vedessä tuhansia kertoja nopeammin kuin loppusijoitusyhtiö SKB on viranomaisille ilmoittanut. Kuparikapselin elinkaari on 1000 eikä 100 000 vuotta, ruotsalaistutkija Peter Szakálos sanoo.

Posivan kanta pysyy

Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun tutkija Szakálos julkisti ensimmäisen kerran tutkimustuloksensa jo viisi vuotta sitten, mutta silloin Ruotsin ja Suomen viranomaiset suhtautuivat tuloksiin vähätellen.

- Suhtautuminen on muuttunut. Nyt meitä arvostetaan, mutta loppusijoitusyhtiö SKB:tä syytetään huonosta tutkimuksesta.

Peter Szakálos neuvoo - oman tutkimuksensa ohessa - Ruotsin säteilyturvakeskusta kuparikapselin korroosio-ongelmissa ja valvoo SKB:n teettämää tutkimusta Uppsalan yliopistossa.

- Nyt Ruotsin säteilyviranomaisten teettämä tutkimus Studsvikin tutkimuskeskuksessa ja SKB:n maksama tutkimus Uppsalan yliopistossa näyttävät varmistavan ryhmämme tulokset.

Tulosten mukaan korroosio etenee puhtaassa kuparissa millin tuhannesosan vuodessa. Se on pieni luku, mutta tuhat kertaa suurempi kuin SKB:n mallissa.

SKB:n ja Posivan korkea-aktiivisen ydinjätteen loppusijoitussuunnitelma perustuu vuodelta 1983 olevaan moniestemalliin. Tässä mallissa käytetty polttoaine pakataan kuparikapseliin, jota suojaa bentoniittipuskuri ja kallio.

Szakáloksen mukaan kuparikapseli kestää loppusijoitusoloissa on tuhat vuotta, kun sen pitäisi kestää 100 000 vuotta.

Posivan tutkimuspäällikkö Marjut Vähänen vähättelee Szakáloksen tuloksia.

- Meidän laskelmiemme mukaan kuparikapseli kestää 100 000 vuotta. Viittaan turvallisuusarvioomme, jonka lähetämme rakennuslupahakemuksemme yhteydessä.

- Ruotsin koe on tehty hapettomassa vedessä. Pitää muistaa, että loppusijoitusoloissa ei ole puhdasta vettä, koska siellä virtaavassa pohjavedessä on muitakin kemiallisia aineita.

Peter Szakálos tyrmää Posivan selityksen.

- Korroosio on ongelma jo puhtaassa vedessä, mutta pohjavesi on paljon vaarallisempaa ja hankalampaa. Siinä on rikkiä ja klooria, mikä aiheuttaa sen, että korroosio etenee epäpuhtaassa vedessä reilusti rivakammin kuin puhtaassa vedessä.

Säteilyturvakeskus vaatii lisäselvityksiä

Suomen viranomaisetkin ovat ryhtyneet toimiin ruotsalaistutkimusten takia. Säteilyturvakeskus vaatii Posivalta lisäselvityksiä, ja kansallinen ydinjäteohjelma tutkii parhaillaan kuparikapselin kestävyyttä loppusijoituksessa.

Säteilyturvakeskuksen toimistopäällikkö Jussi Heinonen myöntää, että myös Suomen viranomaiset suhtautuivat aluksi epäilevästi Peter Szakáloksen tutkimustuloksiin.

- Nyt myös Suomen tutkimuksissa on saatu vahvistusta sille, mitä Szakálos esittää. Aalto-yliopistolla on saatu tuloksia, että vetykaasua syntyy puhtaassa vedessä laboratorio-olosuhteissa.

- Seuraavaksi tutkitaan loppusijoitusolosuhteita vastaavaa vettä, sen lisäksi lisätään mittausjärjestelmiä, jotta nähdään paremmin, mikä se prosessi siellä on.

Posivan toimitusjohtaja Reijo Sundell ei sen sijaan näe ongelmia kuparikapselin kestävyydessä.

- Mielestäni loppusijoituksen turvallisuuskysymykset on ratkaistu. Emmehän me rakennuslupahakemusta jätä muussa mielessä kuin että asiat ovat kunnossa.