Vieremäläisen kuljetusyrittäjä Jukka Säisän työpäivä sai ikävän käänteen, kun hänen kuljettajansa soitti suistuneensa ojaan väistettyään toista puuautoa pikkutiellä. Kuski säilyi vahingoitta, mutta auton kylki ruttaantui, kärry kärsi vaurioita ja työt olivat siltä päivältä ohi.
Säisän mukaan paikalle tullut poliisi piti selvänä, että onnettomuus johtui huonosta tienpidosta: ajoväylä oli aurattu tyhjän päälle. Niinpä hän päätti hakea turmasta korvausta tienpitäjältä eli valtiolta.
- Itse olin ensin sitä mieltä, että korvausta ei haeta, koska valtiolle ei mahdeta mitään. Vakuutusyhtiöstäkin kuitenkin katsottiin, että onnettomuus johtui yliaurauksesta, niin lähdettiin sille tielle, Säisä kertoo.
Pari vuotta sitten alkanut korvauskiista on tuttu kuljetusyrittäjien edunvalvoja SKAL:in aluepäällikkö Janne Bergrothille. Se ei ole mitenkään ainutlaatuinen: kuljetusyrittäjiltä tulee varsinkin talviliukkailla yhä enemmän viestiä siitä, että teiden kunnossapito on huonompaa kuin aiempina vuosina.
- Tyypillisimmät tapauksetnäin talvella ovat juuri tuo yliauraus ja sen tavallaan päinvastainen ilmiö, eli penkkojen kasvaminen ja tien kapeneminen sitä kautta. Silloin voi tulla ongelmia, kun isot autot kohtaavat toisensa, Bergroth kertoo.
Valtiolle ei mahdeta mitään.
Matalaprofiilirengas ja kuoppa tiessä ovat huono yhdistelmä
Huonokuntoisilla maanteillä sattuneista vahingoista valtiolta haetut korvaukset ovat yleistyneet vuosi vuodelta. Tänä vuonna korvausvaatimuksia oli jo lokakuun loppuun mennessä tullut yli tuhat. Yliaurauksen lisäksi vahingon aiheuttajana ovat olleet muun muassa kivet, kuopat, vesilätäköt ja esineet tiellä.
Ne ovat paljon herkempiä vaurioille kuin aiemmat rengasmallit.
Kaikki hakemukset Hangosta Nuorgamiin käsitellään Lapin ELY-keskuksessa Rovaniemellä. Katuverkolla sattuneisiin vahinkoihin haetaan korvausta kunnilta.
Itä-Suomessa teiden kunnossapidosta vastaavasta Pohjois-Savon ELY-keskuksesta myönnetään, että ilmiö johtuu osittain tienpidon huononemisesta. Määrärahojen puutteessa varsinkin alemmalla tieverkolla syntyy reikiä, joissa vahinkoja sattuu. Toisaalta myös nykyautot ovat herkkiä törmäyksille.
- Nykyautoissa ovat yleistyneet matalaprofiilirenkaat ja kevytmetallivanteet, ja ne ovat paljon herkempiä vaurioille kuin aiemmat rengasmallit, sanoo kunnossapitopäällikkö Vesa Partanen Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.
Saman keskuksen liikennevastuualueen johtaja Petri Keränen puolestaan huomauttaa, että parikymmentä vuotta sitten alempi tieverkko oli huomattavasti huonommassa kunnossa kuin nyt. Silloin korvausvaatimuksia ei tullut pinokaupalla, koska ihmiset tiedostivat pikkuteiden huonon kunnon. Tämä huomio ei kuitenkaan poista ongelmaa.
- Yksi keino on lisätä rahoitusta päällystysten uusimiseen. Toinen vaihtoehto on maksaa lisää korvauksia, mutta ei sekään oikein järkevä konsti ole, kunnossapitopäällikkö Vesa Partanen miettii.
"Ei käy tavallisen tienkäyttäjän järkeen"
Vieremäläisen Jukka Säisän vaatimus saada valtiolta hyvitystä ojaan suistuneesta puurekasta sai pitkän prosessin jälkeen kielteisen päätöksen. ELY-keskuksessaei pidetty näyttöä riittävänä, vaan aurauksen katsottiin olleen riittävän hyvällä tasolla. Säisä oli eri mieltä.
En tiedä, onko oikeusvaltion käytännön mukaista.
- ELY-keskuksen tarkastajat kävivät kuvaamassa aurauskeppejä sulan maan aikana, kuljetusyrittäjä hymähtää.
Lopulta vieremäläinen sai vahinkonsa hyvitettyä vakuutusyhtiön kautta. Samoin käy useimmille muillekin valtiolta korvausta hakeneille autoilijoille – Lapin ELY-keskuksesta palaa bumerangina keskimäärin neljä viidestä hakemuksesta. Autoliiton Pohjois-Savon piirin johtajan Kari Kuokkasen mielestä vika on virastossa.
- Se ei käy tavallisen tienkäyttäjän järkeen, kuinka paljon tielaitokselle pitää todistella, että vahinko on varmasti tiessä olevasta virheestä kiinni. En tiedä, onko oikeusvaltion käytännön mukaista, että vahingon kärsijä joutuu etsimään sen näytön, Kuokkanen valittaa.
SKAL Itä-Suomen aluepäällikkö Janne Bergroth kannustaa autoilijoita dokumentoimaan epäselvissä olosuhteissa sattuneita kolareita. Kuokkasen mielestä asia menisi eteenpäin, jos ELY-keskuksen virkamiehet suhtautuisivat myönteisemmin korvausvaatimusten tekijöihin.
- Helpommin neuvoisivat, että kun teet tuolla tavalla, niin saa nämä asiat helpommalla ratkaistua, hän ehdottaa.