Valtavalo Oy:n tuotanto on pyörinyt Kajaanissa jo syksystä 2012 alkaen, mutta virallisia avajaisia vietettiin vasta maaliskuussa 2013. Tuotantolinjasto löysi kodin Renforsin Rannan yritysalueelta, joka perustettiin vuonna 2008 lakkautetun UPM:n paperitehtaan tiloihin. Yritys valmistaa energiatehokkaita led-valoputkia esimerkiksi julkisiin tiloihin ja tehdashalleihin.
Valtavalon toiminta käynnistyi niin ikään vuonna 2008, jolloin nykyinen toimitusjohtaja Markku Laatikainen suunnitteli veljensä kanssa yritysideaa.
- Pian siihen löydettiin yrityksen aivot eli teknologiajohtaja Tuukka Prykäri Oulun yliopistolta. Hommaa kehiteltiin ja meillä oli Kiinassa hyvä partneri, joka valmisti meille tuotteet. Sitten siirsimme tuotannon omiin käsiin ja Kajaaniin, kertoo Markku Laatikainen.
Kiinan ajasta Valtavalolle jäi monenlaisia kokemuksia. Laatikaisen mukaan yritys ehti nähdä maasta hyvät ja huonot puolet, mutta huonot puolet painoivat vaakakupissa siinä vaiheessa, kun tuotanto päätettiin siirtää Suomeen.
- Jos jotain haluaisi tiivistää Kiinasta, niin Kiina on uusi Amerikka, mahdollisuuksien maa. Siellä löytyy paljon yritteliäisyyttä, mutta kulttuuri on kuitenkin aika erilainen, ja se aiheuttaa harmaita hiuksia meille jäyhille, työteliäille ja laatutietoisille skandinaaveille, kuvailee Laatikainen.
Sähköä ja kotiseuturakkautta
Kiina-ilmiön toinen puoli on tullut suomalaisille 2000-luvulla liiankin tutuksi, kun tehtaita ja työpaikkoja on kadonnut Suomesta Kiinaan. Valtavalon vastavirtaan kulkeminen herättää paljon mielenkiintoa, mutta toimitusjohtajan mukaan helppoa vastausta ei ole olemassa.
- Liikkeelle täytyy lähteä sekä talouden että toiminnan sujuvuuden, luotettavuuden ja yrityksen imagonrakentamisen näkökulmasta. Suomessa tekeminen voi olla kustannustehokkaampaa, ja samaan aikaan laadullisesti ja imagollisesti yritykselle parempi vaihtoehto, kertoo Markku Laatikainen.
Kiinassa sähkö maksaa saman verran kuin Suomessakin, mutta maiden väliset erot korostuvat sähkön saatavuudessa.
- Kiinassa sähkön saatavuus ei ole likimainkaan samalla tasolla kuin Suomessa. Renforsin Rannan alueella on ollut käsittääkseni sähkökatko joskus 1980-luvulla. Se kertoo jotain, kun taas Kiinassa on tehdas muutaman päivän vuodessa kiinni, kun siellä ei ole sähköä. Suomessa asiat ovat kunnossa, sanoo Laatikainen.
Kiinassa sähkön saatavuus ei ole likimainkaan samalla tasolla kuin Suomessa.
Toimitusjohtaja myöntää, että päätökseen palata Suomeen liittyy myös kotiseuturakkautta. Valtavalon avajaisissa laulettiin Kainuun maakuntalaulua eli Nälkämaan laulua.
- Sen sanathan päättyvät: ”Raukat vain menköhöt merten taa.” Se on yhtä aikaa aika jylhästi sanottu, mutta siinä on myös pientä kuittailua muille toimijoille, jotka mahdollisesti sinne tuotantoa siirtävät.
"Emme ole työllistäjäkuninkaita"
Tammikuussa 2013 Valtavalo käynnisti Kajaanissa toisen tuotantovuoron, mutta suoraan Valtavalon alla on vain kuusi työntekijää. Kun mukaan lasketaan seitsemän hengen myyntiporukka, niin tällä hetkellä 13 ihmistä saa leipänsä Valtavalosta.
- Työllistäjäkuninkaita me emme tule olemaan. Robotit tekevät tuotannolliset työt, mutta näkisin siitä huolimatta, että Kiinasta Suomeen siirtyminen oli myöskin arvovalinta, sanoo toimitusjohtaja Markku Laatikainen.
Valtavalo on saanut rahoitusta muun muassa Euroopan aluekehitysrahastosta. Toimitusjohtaja Laatikainen kiitteleekin suomalaista yritystukijärjestelmää.
Robotit tekevät tuotannolliset työt, mutta näkisin siitä huolimatta, että Kiinasta Suomeen siirtyminen oli myöskin arvovalinta.
- ELY-keskus Kainuussa, Finnvera ja paikalliset pankkitoimijat ovat olleet meille kultaakin arvokkaampia. On löytynyt paitsi taloudellista tukea, niin myös osaamista tukea yritystä kasvussa. Varsinkin vastavirtaan on hankala kulkea, kun puhutaan tuotannon Suomeen tuomisesta ilman, että jostain tulisi uskoa, pääomaa ja luottamusta. Yrittäjällä loppuu nopeasti rahkeet kesken, kun aletaan puhua miljoonainvestoinneista.