Hyvin poikkeuksellista. Näin arvioi suurimman oppositiopuolueen SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtman sosiaaliministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) ratkaisua pyytää tulevan vuoden budjettia varten säästöehdotuksia Kansaneläkelaitos Kelalta.
Kelan pääjohtajana aloitti kesäkuussa kokoomuslainen Lasse Lehtonen.
Tyypillisesti Kela on antanut lainvalmistelun tueksi asiantuntijalausuntoja esimerkiksi lakimuutosten vaikutuksista.
– Kansaneläkelaitos on, ja sen kuuluu olla koko eduskunnan laitos, ei se voi olla yhden puolueen Eldorado, Lindtman luonnehtii.
Oppositiopuolueiden vasemmistoliiton ja vihreiden puheenjohtajat kommentoivat tänään, että ministerin pyyntö osoitti heidän mielestään harkintakyvyn puutetta.
Lindtman: Hallitus kaivoi miljardin kuopan itse
SDP:n puoluejohto ja eduskuntaryhmän työvaliokunta moittivat Vaasassa tänään alkaneessa kesäkokouksessaan hallitusta niin sisä- kuin ulkopolitiikan hajaannuksesta.
Budjettiriiheen valmistautuvan hallituksen valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) on puhunut noin miljardin euron lisäsäästöjen tarpeesta ensi vuodeksi. Toisin kuin kokoomuksen Grahn-Laasonen, Purra on sulkenut pois lisäsäästöt sosiaaliturvaan.
– Tämä ei ole oikein, eikä tämä meille käy, Lindtman kommentoi lisäleikkauksia sosiaaliturvaan.
Oppositiojohtaja syyttää hallitusta siitä, että se täyttää itse kaivamaansa miljardin euron rahakuoppaa.
– Hallitus on ajanut Suomen lisäleikkausten kierteeseen.
– Tämä miljardivaje pohjaa kevään kehysriihen päätöksiin, joilla se päätti heikentää julkista taloutta miljardin verran ennen kaikkea suurituloisten ja hyväosaisten verojen keventämiseksi.
Lindtmanin mukaan hallituksen pitäisi miettiä uudelleen suurituloisia suosivia veronkevennyksiä sekä perua hankintalain muutos.
– Kannattaisi välttää lisäkustannuksia, kuten hankintalaki, jota hallitus jääräpäisesti vie eteenpäin, vaikka siitä tulee veronmaksajille lisäkustannuksia.
Hallitus päätti veronkevennyksistä myös pieni- ja keskituloisten verotukseen. Näitä päätöksiä Lindtman ei peruisi.
Sen sijaan yritystukiin SDP olisi valmis tekemään karsintaa. Yritystukien kohdentaminen on niin sanottu ikuinen murheenkryyni. Kansanedustaja Joona Räsäsen mukaan sopiva tapa yritystukien leikkaamiseen olisi juustohöylämalli, jossa leikattaisiin monesta tuesta hiukan.
SDP väläyttää välikysymystä Palestiinasta
SDP roimi hallitusta myös halvaantumisesta ulkopolitiikassa.
– Gazassa tapahtuu silmitön katastrofi silmiemme alla, mutta kaksi hallituspuoluetta pitää Suomen ulkopolitiikkaa panttivankinaan, sanoi eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen viitaten kristillisdemokraatteihin ja perussuomalaisiin.
– Hallituksessa näyttää istuvan ainakin yksi puolue, jolle palestiinalaisten oikeuksien kiistämisestä on näyttänyt tulleen suoranainen uskonnollinen opinkappale. Tuloksena ulkopoliittinen päätöksentekomme on halvaantunut, Lindtman sanoi.
Lindtman väläytti opposition yhteistä välikysymystä Palestiinan tunnustamisesta, mikäli hallitus ei saa YK:n syyskuiseen yleiskokoukseen mennessä kantaansa selkiytettyä.
Muun muassa Ranska, Kanada ja Australia ovat ilmoittaneet tunnustavansa kokouksessa Palestiinan valtion.
Lindtmanin mukaan eduskunta voisi ratkaista kysymyksen selonteon muodossa, jos presidentti ja valtioneuvosto ovat asiasta vielä syksyn edetessä erimielisiä.
– Uskon vakaasti, että eduskunnasta löytyy enemmistö, jopa selkeä enemmistö Palestiinan valtion tunnustamiseksi.
Tuppurainen burkhasta: Kasvojen on hyvä näkyä
Tuppurainen kommentoi myös hallituksen ministerien kesällä aloittamaa keskustelua kasvot peittävien huivien kiellosta julkisissa tiloissa.
Tuppuraisen mukaan SDP ei hyväksy kasvot peittäviä huiveja julkisissa tiloissa, etenkään lapsilta.
– Kasvot on hyvä olla tunnistettavissa kouluissa ja virastoissa, jotka ovat julkisia tiloja.
– Lasten tulee saada olla ennen kaikkea lapsia, Tuppurainen sanoi.
Toisaalta hiusten päällä oleva huivi voi olla Tuppuraisen mukaan osa hyväksyttävää uskonnollisen identiteetin ilmaisua. Tähän liittyvää syrjintää tulisi Tuppuraisen mukaan Suomessa purkaa.
Antti Lindtmanin mukaan huiveihin liittyvät kiellot eivät edellyttäisi lakimuutosta, vaan nykyisestä lainsäädännöstä löytyy keinot käytäntöjen selkeyttämiseksi.