Hyppää pääsisältöön

Kieltolain laulut

Suomen alkoholikieltoa pilkattiin 1920- ja 30-lukujen kupleteissa avoimesti. Niissä virtasi viina kuin alkoholipoliittisesta poikkeustilasta ei olisi tietoakaan.

Alkoholiin liittyvät sosiaaliset ongelmat nostattivat monissa maissa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa vaatimuksia viinan kieltämisestä kokonaan.

Sekä Yhdysvalloissa ja Suomessa tuli vuonna 1919 voimaan kieltolaki. Monessa muussakin maassa alkoholin saantia rajoitettiin erilaisin säädöksin.

Lain voimaantulo ei kuitenkaan kuivattanut Suomea. Viinahuoltoa hoidettiin salakuljettamalla nesteitä Virosta.

Monissa ajan lauluissa viitataan virolaiseen viinaan, suorastaan varoitetaan siitä, kuten Elmer Lampan Viinatrokarin laulussa.

Eräät kupletistit - esimerkiksi Oskar Nyström Kieltolakilaulussaan - ilmoittivat peittelemättä toiveensa lain kaatumisesta.

Wäinö Tuominen löytää Ryyppymiesten valssissaan kieltolaista myönteisiäkin puolia: ennen vanhaan viinaa piti hakea kaupungista, nyt sitä sai maaseutulääkäriltäkin.

Kuukautta ennen kieltolain kumoamista levytetty Laulu marjaviinistä mainostaa kotitekoisia vitamiinijuomia.

Kuplettien mukaan laki ei heikentänyt juhlimisen tahtia piirun vertaa. Helsinki on hauska -laulussa korkit paukkuvat ja "varpusten" (neljänneslitran taskumattien) kauppa kävi kuin siimaa.

Kappaleiden tiedot:

Viinatrokarin laulu. Es. Elmer Lamppa (laulu) ja Eddy Jahrl (hanuri). Victor 80072.
Oi mistä saataisiin. Säv. John Redland, suom. san. Hannes Saari. Es. Hannes Saari. Columbia 7786.
Jos kaikki Suomen järvet. Säv. ja san. trad., teksti Yrjö Sjöblom. Es. Martti Similä (laulu, puhe) ja Yrjö Sjöblom (puhe). Columbia 13354.
Kieltolakilaulu. Säv. ja san. Oskar Nyström. Es. Heikki Tuominen. Odeon A 228089.
Kieltolakilaulu. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman ja Homocord-orkesteri. Homocord O.4-23006.
Vanha juomalaulu. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman ja Homocord-orkesteri. Homocord O.4-23010.
Helsinki on hauska. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman ja Homocord-orkesteri. Homocord O.4-23089.
Puoli prosenttia. Säv. ja san. Wäinö Tuominen. Es. Esa Nummenkivi (= Eugen Malmstén) ja Amarillo-orkesteri. Odeon A 228185.
Ryyppymiesten valssi. Säv. J. V. Heimo, san. Pekka Salomaa. Es. Esa Nummenkivi (= Eugen Malmstén) ja Amarillo-orkesteri. Odeon A 228185.
Laulu marjaviinistä. Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen. Es. Matti Jurva ja Columbia-tanssiorkesteri. Columbia DY 35.
Aatamin juomalaulu. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman. HMV X 2581.
Muita kieltolain aikaisia alkoholikupletteja ovat mm. Mun eukkoni on maalla (Th. Weissman 1927), Shamppanja poika (Th. Weissman 1927), Hoi-voi kuinka tuiskussa (Pikku Lasse 1929), Iloinen vahtimestari (Th. Weissman 1930) ja Kesäleski (Th. Weissman 1930).

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Hei viinaveikot, tässä on teille sanat lauluihin.

t.juhisteri

Viinatrokarin laulu. Es. Elmer Lamppa (laulu) ja Eddy Jahrl (hanuri). Victor 80072.

(Puhuen:) Olkaapa nyt hetkisen hiljaa.
Seuraava laulu käsittelee kotimaista viljaa.
Suosittelen sitä kaikillen viinan maistajillen
vaikkapa hengen haistajillenkin.

Tuotetta tämä on korpitehtaan.
Tavaraa hyvää kyllä kaupata kehtaa
kaikille juomareille, vaik' itse tuomareille.

Älkää te ostako virolaista viinaa
sitä kun juo, niin kohmelo piinaa.
Virolainen se pettää, virkkuna saippuavettä.

Raittiusvalvojat nuuskii ja tonkii,
Suomenlahdella uistaa ja onkii,
heittävät pitkää siimaa,
näin etsivät kanisteriviinaa.

Kaikessa tuosson turhaa vaivaa,
ei auta kuin lekkeri kaivaa.
Säästyypi turha juoksu,
maineessa hieno tuoksu.

Tämä saa ihmisen iloiseksi,
laihankin saattaa kihloiseksi.
Pistääpi vanhan mallin,
saa tanssitkin vaikka talliin.

(Puhuen) Voipa niitä päiviä, kun sain baarissa kallistaa viinaa.
No, niinhän se oli kuin maitova.

Oi mistä saataisiin. Säv. John Redland, suom. san. Hannes Saari. Es. Hannes Saari. Columbia 7786.

Nyt mä pienen pätkän teille tässä laulan,
laulan kieltolaista.
Seikka, joka monen mieltä kovin painaa,
itsetuntonne viinasta.
Sen jokainen on valmis tunnustaan,
et' viinaa juodaan nyt kuin konsanaan
ja usein pikku tunnin päästä sä, tän laulun kööri virittää:

Oi, mistä saataisiin yksi pikku tippa viinaa?
Kyllä täällä sitä juoda saa, vaikka kieltolaki piinaa.
Joka miehelle varpunen ja puolikaskin sietää sen.
Nyt pojat kurkkua vaan täs' kastellaan.

Siis juokaa pojat pois, kyllä tämä aine riittää.
Ja enkä minä muuta voi, kuin tästä hallitusta kiittää.
Tämä aine verraton, minun sisässäni nytten on.
Ei huolet paina vaan, ei ollenkaan.

Tätä laulua en laulele mä siksi,
että sääntöjä halveksin.
Mutta laulelen vain huviksi, sen vuoksi
kun säännöt on kirjoissa vaan.
Sil' käytäntö meil' kyllä opettaa,
et' kulmasta et löydä kapakkaa,
käy trappuu kaksi kulman ympäri,
siel' ääni korvaas kajahtaa:

Oi, mistä saataisiin yksi pikku tippa viinaa?
Kyllä täällä sitä juoda saa vaikka kieltolaki piinaa.
Ja minkäs sille voi, kun kaikkihan viinaa joi.
Aina alimmasta ylimpään, ken irti saa.

Tän laulun saa laulaa raitis sekä juoppo.
Ei tästä maine mee eikä olematon luotto.
Tämä sopii kaikille, niin miehille kuin naisille
jotka aatettani kannattaa ympäri maan.

Jos kaikki Suomen järvet. Säv. ja san. trad., teksti Yrjö Sjöblom. Es. Martti Similä (laulu, puhe) ja Yrjö Sjöblom (puhe). Columbia 13354.

Keskustelu:
Martti: Luuletkos sinä hyvä veli, että minä voisin tässä kuivassa maassa laulaa yhden vanhan viinalaulun.
Yrjö: Jaa, mitenkähän tuo olisi.
Martti: Olisiko tuo sinun mielestäsi arveluttavaa? Tarkoitan, että loukkaantuisiko tämä raitis ja lainkuuliainen kansa tuosta?
Yrjö: Niin, jaa, tokkopa tuo nyt sentään.
Martti: Niin, katsos, tämäkin laulu tavallaan pohjautuu suuriin historiallisiin muistoihin ja traditsiooneihin. Ja vallankin, kun juopottelu jo nykyään on vanhanaikaista ja epälaillista, niin voitaisiinkohan tällainen vanha viinalaulu ymmärtää ikäänkuin jonkinlaisena, sanoisinko, Tutankhamenin muumiona, museotavarana.? Ö, tiedä, ymmärräthän...
Yrjö: Aivan niin, kyllähän, kyllähän me leikin ymmärrämme. Ja jos ne sinun niskaasi hyökkäävät tämän johdosta, niin kyllä minä tulen puolelle.
Martti: No, ei sitten muuta kun "Allright, allright", sano Walesin prinssi, kun istui Hiide parkissa ja luki Diemesiä.

Kaks' kisälliä kulki
maantiellä laulellen
ja kulkeissaan toi julki
tän' suuren aattehen.

Jos kaikki Suomen järvet
viinaksi muuttuisi,
niin eikös meidän poikain
elellä kelpaisi?

Sen viinajärven rantaan
me maja laitettais'.
Sen kuulolainehilla
öin, päivin soudeltais'.

Ja me ryypättäisiin viinaa,
viinassa uitaisiin.
Niin eikös tätä voisi
verrata Eedeniin?

Kun viimein parannusta
ei saatais' krapulaan,
Niin silloin viinajärveen
loikattais' kuolemaan.

Kieltolakilaulu. Säv. ja san. Oskar Nyström. Es. Heikki Tuominen. Odeon A 228089.

Suomemma on nyt raitis maa,
eikä saa kun joskus vaan pontikkaa.
Ukot ovat täällä viinaprännissä
ja sakot saapi joka vaan on kännissä.

Raittiit nyt Suomessa tykkääpi,
mut' juopot täältä pois kohta flyttääpi,
kun lääketieteen dosentit
määrää jo kaljankin prosentit.

Sulle, Alkoholi, mä laulelen,
vaikka tyhjää pulloa suutelen.
Teet ilon onnen ja ihanan
ja monesta laihasta lihavan.

Annoit viinavoittorahoja
ja kasvatit suuria mahoja.
Nyt elämä on niin hassua,
kun et anna edes yhtä napsua.

Olet näytellyt osas mones' mutkassa
ja sun tähtes' on moni ollut putkassa,
saanut monet satulan
ja hirvittävän krapulan.

Toiset on sua lempinyt niin,
että takin ovat vieneet panttikonttoriin
Kengätkin viinaksi keitetty,
housut viel' perähän heitetty.

Pyk soro vesti, niistä sai fem
mä toisella linjalla kuulin sen
Tio mark knyt och shu,
niillä ennen sai litroja kuus.

Sua raittiusmiehet raateli
ja niskasta piti konstaapeli
sait kalloos' sapelin kahvalla
ja vakinainen kundi oli pahnalla.

Kauan sinua on jo jaakattu
ja Eduskunnassa lahattu.
Sua puolella oikealla lemmittiin
mutta puolella vasemmalla kuulu: "mene hemmettiin".

Mut sun lempesi liekki on sammumaton,
olet sankari maailman kuolematon.
Näkemiin siis, herra Alkohol,
kun treffataan, niin huudan Skål!

Kieltolakilaulu. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman ja Homocord-orkesteri. Homocord O.4-23006.

(Malli:)
Nyt mä laulan kieltolaista pienenpienen rallin
veisulleni saanut olen vanhanajan mallin.
(KERTO:) Hei, ja hei, ja niinhän se nyt, hei,
minä laulan vaan.

Siksi juuri Suomenmaassa juomalaulut raikaa
onhan täällä kieltolaki ollut pitkän aikaa.

Eduskunta Suomessa, kun korkin pisti kiinni
silloin muuttui mukaviksi virolaisten viini.

Virolainen viropannun alle teki tulta
että saisi Suomesta hän hopeaa ja kultaa.

Virolainen laivalastin laittoi tänne viinaa
ettei täällä tunnettaisi janon tuskan piinaa.

Vironmaalle markat kulkee, eikä palaa sieltä.
Siellä ne on oppimassa kanisterikieltä.

Kieltolaki Suomessa, nyt on kuin sairas lapsi.
Tuskin tuonee parannusta virolainen snapsi.

Orkesterin kanssa tässä ryyppy nyt on saatu
(Joku huutaa kiitos!)
toivomme, et' kieltolaki Suomessa se kaatuu.

Vanha juomalaulu. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman ja Homocord-orkesteri. Homocord O.4-23010.

Hei viinaveikot, vahvat ja heikot!
Kaikki mun lauluni kuulla saa.
Laulu ja viina on elämässä hiiva,
mi' murheessa mieliä nostattaa.

Laki meillä saatiin, viinat pois se vaatii,
vettä meitä juomahan suostuttais.
hulluhan mä oisin, jos mä vettä joisin
sehän multa terveyden ruostuttais

Kuules, vanha veikko, onko pääsi heikko?
Onko sun asiasi rempallaan?
Älä kärsi piinaa, osta pullo viinaa!
Kohta on riemusi ennallaan.

Älä ole saita, vaikka menis' paita,
kuolo meidät kumminkin viimein saa
Nyt pullon suulta korkki ja auki ilon portti,
mi' paratiisin riemuhun johdattaa.

Helsinki on hauska. Säv. trad., san. Tatu Pekkarinen. Es. Theodor Weissman ja Homocord-orkesteri. Homocord O.4-23089.

Helsingissä elämä hauska on, verraton,
talvel' tahi kesällä harmiton, huoleton.
Kuljetaan kuin kukkarantaa, antaa muitten murheet kantaa.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.

Kun sä kuljet katua aamulla, illalla,
kaikki on kuin satua katsella, kuunnella.
Torvet tuuttaa, kellot kilkkaa, kaikki vaihtuu kiireen vilkkaa.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.

Tääl' on tanssipalatsit valoisat, riemuisat.
Niissä täydet daalatit, ihanat, hurmaavat.
Siellä nähdään silkkisukkii, Bulevardin ruusukukkii.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.

Muutakin on huvia, mitä vaan milloin vaan.
Äänielokuvia katsellaan, kuunnellaan.
Sensuuri vaan joskus kieltää, rapsii parhaat paikat sieltä.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.

Jos sä kaipaat naukkua, koska suu kuivettuu,
anna korkin paukkua. Eikös juu? Var so god!
Autolla kun pienen lenkin teet, niin löydät varpusenkin.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.

Jos sul' loppuu markat niin, laula "hei, huolta ei".
Juokse panttikonttoriin. Hillurei, hesputei!
Sinne pistät kellon panttiin, taskussa on taasen lantti.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.

Lempi, jos sul' rinnassa kuohahtaa, kiekahtaa,
kohta tyttö polvellas' raukeaa, kyllä, jaa!
Espiksestä kiinni saapi, silmää hieman vilkuttaapi.
Helsingissä tuskin vaan murheen päivää tunnetaan.

Puoli prosenttia. Säv. ja san. Wäinö Tuominen. Es. Esa Nummenkivi (= Eugen Malmstén) ja Amarillo-orkesteri. Odeon A 228185.

Esittäjä: Eugen Malmstén
Orkesteri: Amarillo
Sanoittaja: Wäinö Tuominen
Säveltäjä: Wäinö Tuominen
Levy: Odeon A 228185
"Juomaa", huokaa Suomen kansa nyt.
"Viiniä ees meille te suokaa,
kyllin kauan piina kestänyt,
Kieltolaki nurin, isät, luokaa!"
Tuumii, tuumii isät kansan nuo
eduskunnas harmit se tuo:
"Huoli puoli prosenttia on,
kännihinne itshen shuu."

Poistaa, poistaa murhehet se vois
jos se laki olis edes vainaa.
Hetket, retket elämämme tään
raskahasti mieltämme painaa.
Miksi, siksi, meiltä kielletään?
Lyhyt onhan elomme tää.
Tuolla puolla elonvirran pään
ilman kyllä kestetään.

Ryyppymiesten valssi. Säv. J. V. Heimo, san. Pekka Salomaa. Es. Esa Nummenkivi (= Eugen Malmstén) ja Amarillo-orkesteri. Odeon A 228185.

Nyt muistelkaamme entisiä aikoja
ja ryyppymiehen vastuksia, vaivoja,
kun viinat piti kaupungista hakea
ja sunnuntaina kohmeloa potea.
Miksi moitimme kieltolakia,
kun me voitimme vain sen takia?
Saamme tohtorilta kaikenlaiset reseptit
ja apteekista viskit, viinit, konjakit.
Ja jos sattuu meille pahanlainen krapula,
siihen trokarilta heti saamme apua.
Siispä veljet nyt malja juodaan pohjahan vaan
sekä kieltolain kunniaksi hurrataan!

Laulu marjaviinistä. Säv. Matti Jurva, san. Tatu Pekkarinen. Es. Matti Jurva ja Columbia-tanssiorkesteri. Columbia DY 35.

Kotimaisen harrastus nyt muoti on uus
kaikkialla siitä puhutaan.
Erittäin on suosittuna viiniteollisuus,
mut' kuiskaten vain siitä huhutaan.

KERTO:
Kas, kun vitamiinit ennen kielletty on,
siksi kansa keksi marjaviinin.
Kodikkaasti marjakeitos käy, luksuttaa
ja valmistajan suuta kutkuttaa.

Marjat, hiivat, sokerit kun pannaan pullohon
ja vesilukko päälle korkataan,
siitä syntyy iloliemi voittamaton
jota tuskin miedoks' morkataan.

KERTO

Kaljapullon kylkihin on lyöty prosentit,
mut' sisällys on aina pluttanaa.
mutta kotiviinipullosta kun sieppaat tuikkarin
niin ilo on kohta tuttava.

KERTO

Perhejuhlissakin ompi talon antimet
silloin vasta oikein kukassaan,
vierailta kun irti pääsee kielenkantimet
ja he tuntee viinin tukassaan.

KERTO

Lähettänyt käyttäjä

Minun mielestäni kieltolaki pitäisi uudestaan kieltää.

Lähettänyt käyttäjä

Minun mielestäni kieltolaki pitäisi tehdä uudestaan Suomeen.

  • Suomalaisia sotavankeja Viipurissa (1944).

    Palkittu dokumentti kokosi suomalaisten ja venäläisten sotavankien kohtalot

    Reijo Nikkilän dokumentti vuodelta 2000

    Reijo Nikkilän vuonna 2000 ohjaama kaksiosainen dokumentti esitti ensimmäisen kerran kokonaiskuvan viime sodissamme puolin ja toisin otettujen vankien kohtaloista. Ensimmäisessä osassa Suomalaiset sotavankileirien saaristossa suomalaisvangit kertovat ankarista oloistaan neuvostoleireillä. Ohjelman toisessa osassa Ryssä perkele – sotavankina Suomessa venäläisvangit muistelevat aikaansa Suomessa ja syitä eloonjäämiseensä. Joka kolmas jatkosodassa vangittu mies kuoli vieraassa maassa.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Kevyen musiikin ohjelmaklassikko Iltatähti palasi pitkän tauon jälkeen ruutuun vuoden 1980 lopussa. Viimeisinä vuosinaan se tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm.

  • Ortodoksisen kirkon kupoli

    Sandarmohin kauhujen kalmistossa lepää tuhansia Stalinin vainojen uhreja

    Sadarmohiin on haudattu Stalinin uhreja

    Stalinin ajan yksi suurimmista joukkohaudoista sijaitsee Sandarmohissa Aunuksen Karjalassa. Neuvostoliitossa metsäinen teloituspaikka oli huolellisesti salattu ja naamioitu, kunnes se paljastui 1990-luvun lopulla. Metsän uumenista löytyi tuhansien ihmisten jäänteet. Teloitettujen joukossa oli myös suomalaisia.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Siivoton juttu

Matka Pelastusarmeijan leipäjonosta Mersun takapenkille on pitkä. Kaverukset Rane ja Kokki päättävät kuitenkin yrittää.

  • Kunnallishallinto on iloinen asia

    Suomalainen demokratia rakentuu olennaiselta osaltaan kunnalliselle itsehallinnolle, ja sen kanssa on jokainen suomalainen päivittäin tekemisissä, tahtoi hän sitten sitä tai ei.

  • Kunnan palvelua

    Kuntien palvelujen esittelyä vuodelta 1948.

    "Aamuvarhaisesta kaupunki, kunta on valmistautunut palvelemaan asukkaitaan." Esittelyfilmi vuodelta 1948 tuo esiin kunnan ja sen työntekijöiden merkityksen toimivan yhteiskunnan kannalta.

  • Monien palvelujen Helsinki

    Matti Kassilan ohjaamassa Fennada-Filmi Juniorin värikkäässä lyhytelokuvassa vuodelta 1971 kerrotaan Helsingin kaupungin hallinnosta ja palvelujen laajasta tarjonnasta.

  • Kohti kuntavaaleja

    Kuntavaaleihin valmistautuminen alkaa ruohonjuuritasolta.

    Kuntavaaleihin valmistautuminen alkaa ruohonjuuritasolla hyvissä ajoin ennen syksyn vaaleja. Millaiset aiheet äänestäjiä ovat puhuttaneet, entä mistä ehdokkaat ovat puhuneet?

  • Kansanterveyslaki toi terveyskeskuksen joka kuntaan

    Vuoden 1972 laki määritteli kunnille paljon uusia tehtäviä.

    Uusi kansanterveyslaki määritteli kunnille paljon uusia tehtäviä vuonna 1972. Joka kuntaan tuli terveyskeskus. Samoin sairaankuljetus, hammashoito ja kouluterveydenhoito oli järjestettävä kunnallisesti.

  • Mies tiilikärryjen kanssa

    Tartu ohjaksiin – äänestä vaaleissa!

    Valistusfilmi kampanjoi äänestämisen puolesta.

    ”Meillähän on veronmaksajien rahoja käytetty alempien kansanluokkien suoranaiseen hemmotteluun. Kaikki saadaan ilmaiseksi ja yhteiskunta kylvää surutta varojaan. Tällä tavalla yllytetään työväenluokassa vain laiskuutta!”

  • Keskustan edustaja kertoo vaalimenestyksestä

    Vaalivoiton ja -tappion hetket

    Kuntavaalit ennakoivat eduskuntavaalitulosta?

    Puolueiden valtasuhteet ovat pitkään olleet kolmen suurimman välistä kauppaa. Menestys kuntavaaleissa on usein merkinnyt onnistunutta alkusoittoa eduskuntavaaleihin.

  • Kollaasi Iltatähden 1980-luvun esiintyjistä.

    Iltatähden lopunajat – heviä, syntikoita ja kasariglamouria

    Tv-klassikko palasi 1980-luvulla kotvaksi aikaa ruutuun.

    Viimeisinä vuosinaan Iltatähti tarjosi raskasta rockia, syntikkapoppia, suomidiskoa, ihonmyötäisiä trikoita, säihkyvää tyylikkyyttä ja paljon kaikkea muuta. Vuosien 1980–1983 herkkuja ovat mm. mörköilevät Sliipparit, Kimmo Kuusniemen tulikitara, popin SM-kandidaatit Yö ja 22-Pistepirkko, uusiaaltoileva Taiska, funkblondiini Kaija Koo ja uraansa aloitteleva J. Karjalainen.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1978 esiintyjistä.

    Iltatähden lento keskeytyi, kun 1970-luvun loppu läheni

    Vuonna 1979 Iltatähti sammui – joskin vain väliaikaisesti.

    Iltatähti juhli viisivuotista taivaltaan keväällä 1978. Juontajat vaihtuivat Matti Kyllösestä Tapani Ripattiin, ja koko Iltatähtikin himmeni – joskin vain väliaikaisesti. Ennen sitä se ehti tallentaa mm. Eppu Normaalin ja Popedan ensimmäiset tv-keikat.

  • Juontaja Sinikka Hein ja Iltatähti-sarjan grafiikkaa ja artisteja.

    Iltatähti 1977: Punk tuli, Alatalo meni

    Sinikka Hein seurasi Mikko Alataloa juontajana.

    Mikko Alatalo jätti Iltatähdelle jäähyväiset ja teki tilaa Sinikka Heinille. Katsojat saivat tutustua kummalliseen erikoisuuteen nimeltä punk-rock. Vuoden 1977 harvinaisuuksiin kuuluvat mm. Jukka Tolosen, Hectorin ja H.E.C.-yhtyeen, Wasama-kvartetin, Jimi Sumén & Dreamsin ja Madame Georgen livetaltiot.

  • Kollaasi Iltatähden vuoden 1976 artisteista.

    Proge ja fuusiomusa tahdittivat Iltatähden ennätysvuotta 1976

    Suosikkisarja tarjosi vastapainoa "kauppamiesten tavaralle".

    Tiheimpänä lähetysvuonnaan Iltatähti nosti esiin kunnianhimoisia kokeiluja vastapainoksi "kauppamiesten tavaralle". Vuoden 1976 arkistoaarteita ovat mm. Sorvali–Hurmerinta Band, Nono Söderberg, Royals, Piirpauke, Steeleye Span, Chicago Overcoat ja Kontravirtanen.

  • Kollaasi Iltatähti-ohjelman esiintyjistä vuonna 1975.

    Iltatähden kolmas vuosi oli hyvä vuosi suomirockille ja juurimusalle

    Harvinaisuuksia vuoden 1975 Iltatähtien työnauhoilta.

    Vuonna 1975 folk ja country raikasivat runsaasti, ja Suomen eri kolkkien rock-elämää esiteltiin. Jäljelle jääneiden nauhojen herkkuja ovat mm. Hurriganes, Wigwam, Maarit, Vanha Isäntä, Virtanen, Dr. Feelgood, Loudon Wainwright III, Professor Longhair.

  • Johan Lind (Heikki Silvennoinen) esittelee suklaamonninsa (Timo Kahilainen).

    Johan Lindin suklaamonni sai silmätulehduksen

    Sketsi nähtiin kautta aikain ensimmäisessä Kummelissa 1991.

    Suomen nuhaisin eläinharrastaja Johan Lind kertoo aloittaneensa akvaariokalojen hoitamisen jo 1960-luvun loppupuolella. Akvaarioharrastus sai täyttymyksensä, kun Olkiluodon tietämillä verkkoon tarttui suklaamonni. Sketsi nähtiin maailmanhistorian ensimmäisessä onnistuneessa Kummeli-lähetyksessä vuoden 1991 kesäkuussa.

  • Esko Mörkö (Timo Kahilainen) lukee vanhoja Jalluja.

    Esko Mörkö luki radiossa Jalluja ja palkkasi säämiehen

    Monitoimimies ehti moneen sketsiin mukaan.

    Erotiikka on jännittävä, mutta luonteva osa lähes kaikkien ihmisten elämää. Vallankumouksellisesti tätä herkkua tarjoiltiin vuonna 1994 myös radioaalloilla. Vuorossa Kummelin Radio Yömyöhä. Äänessä monitoimimies Esko Mörkö.

  • Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957,

    Ensimmäiset tv-ohjelmat tehtiin pioneerihengessä

    Yle aloitti koelähetykset 1957.

    Kun Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957, oli käytössä vain kaksi kameraa ja 15 neliön studiokoppero. Vaatimattoman alun jälkeen kehitys oli ripeää.

  • Television virityskuvia

    Aikakautensa katsotuinta ohjelmaa.

    Testikuva eli television virityskuva sai kunnian olla Suomen ensimmäisen virallisen televisiolähetyksen ensimmäinen kuva. Vuosien varrella virityskuva on muuttunut, mutta sen perusperiaate on pysynyt samana.

  • Kuvia Ylen vuosikymmeniltä.

    Yhteinen taival – Ylen vuosikymmenet

    Yle on on kulkenut mukana suomalaisten elämässä jo 90 vuotta

    Yle on kulkenut suomalaisten mukana arjessa ja juhlassa jo 90 vuotta. Lähde kanssamme matkalle halki vuosikymmenten.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Anni Polva veneessä

    Anni Polva kertoo Tiina-kirjoista

    Kirjailija Anni Polva

    "Mä kirjotan vallattomista tytöistä, koska olen valitettavasti ollu niin mahrottoman vallaton", kertoo Tiina-kirjojen äiti Anni Polva.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Pekka Valkeejärvi ja Minttu Mustakallio tv-draamassa Pesärikko (2000).

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.