Suomen ensimmäinen henkilöliikenteelle tarkoitettu ratayhteys Helsingistä Hämeenlinnaan valmistui vuonna 1862. Keisari Aleksanteri II oli kuusi vuotta aiemmin esittänyt uudistusohjelman, jonka yhtenä osana oli uusi ratayhteys. Fennada Filmin dramatisoitu kertomus (1962) kuvaa rautateiden tuloa Suomeen.
Rautateiden synty Suomessa (1962)
Radan rakentajia etsittiin ympäri maata kirkollisilla kuulutuksilla. Ratatöihin siirrettiin myös Saimaan kanavan rakennustöihin osallistuneita vankeja.
Junamatka Helsingistä Hämeenlinnaan kesti lähes viisi tuntia. Aluksi Hämeenlinnaan liikennöitiin kolme kertaa viikossa. Matkan hinta oli ensimmäisessä luokassa kaksi ja puoli ruplaa.
Juna oli melkoinen ihme ja sitä tultiin päivittelemään pitkienkin taivalten takaa. Seuraavien vuosikymmenten aikana rataverkkoa rakennettiin tiiviiseen tahtiin. Seuraava suuri hanke oli Pietarin rata, joka 1860-luvun nälkävuosina rakennettiin hätäaputöinä.
Rakentaminen etenikin rivakasti ja 1900-luvun alussa keskeisimmät rataosuudet olivat jo valmiina.
Liikenneolot mullistuivat kerralla, kun rataverkon rakentaminen alkoi. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha
Helsingin konepajan ensimmäisiä höyryvetureita ihmeteltiin ja päiviteltiin. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha
Rataverkon rakentaminen ajoittui nälkävuosiin. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha
Itse keisarii Alkesanteri II hyvksyi uudistusohjelman. Kuvassa näyttelijä. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha
Rataverkon rakentamista tehtiin hätäaputyönä. Myös vankityövoimaa käytettiin. Kuva: Yle Elävä arkisto, kuvanauha
