Hyppää pääsisältöön

Maahanmuuton hinta: käsikirjoitus

Lukija: ”Näin veronmaksajana olisi mielenkiintoista tietää kuinka paljon verorahoja maahanmuuttoon käytetään kokonaisuudessaan ja mitkä ovat arvioidut kulut tulevaisuudessa”.

Juonto: MOT-toimitusta on pommitettu viime aikoina tämän kaltaisilla viesteillä. Humanitaarisen eli pakolaisuuteen perustuvan maahanmuuton hinta askarruttaa monia suomalaisia. Nettisivustot pursuavat erilaisia käsityksiä maahanmuuton aiheuttamista kustannuksista ja pakolaisten nauttimista etuisuuksista liikkuu villejä kaupunkitarinoita. MOT:ta on pyydetty selvittämään totuus maahanmuuton rahavirroista.

Jo 12 vuotta sitten käsittelin maahanmuuttoa MOT-jaksossa ”Onko Mekkaan menijöitä”. Silloin todistelin, että vastakkaisista uskomuksista huolimatta maahanmuuttajille jaetaan avustuksia täsmälleen samalla kauhalla kuin suomalaisillekin.

Katkelma ohjelmasta:
”Suomalaiselle toimeentuloturvalle on leimallista, että se suosii lapsiperheitä ja korkeaa lapsilukua. Kun muslimiperheissä lisäksi ei polteta eikä juoda, eletään vaatimattomasti, tehdään ruokaa ja ommellaan vaatteita kotona, eikä olla veloissa, jää perheille melko mukavasti käyttörahaa”.

Juonto: Korkeimman oikeuden vuodentakainen ratkaisu on pakottanut arvioimaan uudelleen tätä käsitystä. Saavatko maahanmuuttajat sittenkin suurempia sosiaaliavustuksia kuin kantasuomalaiset?

Internetissä KKO:n ratkaisu on herättänyt tyrmistystä. Oikeudenkäynnin myötä tuli julkiseksi tieto, että Etiopiasta Suomeen muuttanut nainen ja hänen pari lastaan saivat 22 kuukauden aikana erilaisina avustuksina yhteensä lähes 56 000 euroa. Verotonta tuloa kertyi kuukaudessa keskimäärin 2 500 euroa. Se vastaa suomalaisen akateemisesti koulutetun naisen nettopalkkaa.

Astrid Thors: ”Tietysti verrattuna siihen, mitä , millä moni palkansaaja joutuu sinnittelemään, nimenomaan palkansaaja joutuu sinnittelemään, luonnollisesti tämä on verrattain suuri summa. Ihan näin tiedämme, että monissa paljon, paljon pienemmällä summalla yksinhuoltaja, joka on tärkeissä palveluammateissa, joutuu sinnittelemään…”

Juonto: Pohjoismaissa sosiaaliturva perustuu asumiseen. Laillinen oleskeluoikeus Suomessa avaa ulkomaalaiselle hyvinvointivaltion etuudet kaikessa laajuudessaan. Siksi turvapaikka Suomesta ei merkitse vain suojaa mahdollista vainoa vastaan, vaan se on pääsylippu taloudelliseen paratiisiin.

Viime syksynä valmistunut selvitys osoitti, että Suomen tarjoama rahallinen toimeentulo turvapaikan hakijoille oli anteliainta koko Euroopassa. Ja Euroopan mestaruus tällä alalla merkitsee yleensä myös maailmanmestaruutta. Eipä siis ihme, että ilmainen asunto ja reilut käyttörahat pitkäksi venyvän turvapaikkakäsittelyn ajalta ovat houkutelleet Suomeen ns. turvapaikkaturisteja mm. Romaniasta ja Bulgariasta.

Minkä tasoista toimeentuloa eri Euroopan maissa sitten maksetaan turvapaikan saaneille maahanmuuttajille? Siitä ei ole olemassa kattavaa tutkimusta. Mutta mikä on maahanmuuttoministerin arvio Suomen sijoittumisesta eurooppalaisella asteikolla?

Astrid Thors: ”… ehkä Tanskaa lukuun ottamatta pohjoismaat ovat myöskin, koska meillä … ovat paremmassa päässä …koska meillä toisaalta lähdetään ihmisten yhdenvertaisuudesta, että kun ollaan laillisesti maassa, niin kaikkia alkuperästä huolimatta kohdellaan samalla tavalla laillisesti, maassa olevia kohdellaan samalla tavalla. Tämä meidän perustuslakimme, meidän perustuslakimme on ehkä niitä tarkimpia tässä suhteessa, ja siinä mielessä ketään ei jätetä niin sanotusti heitteille, joten on hyvät olemisen mahdollisuudet”.

Juonto: MOT teki Yleisradion ulkomaan avustajaverkoston avulla karkean vertailun eräiden Euroopan maiden tarjoamasta sosiaaliturvasta turvapaikan saaneille perheille. Siinäkin vertailussa Suomi sijoittui kärkeen. Esimerkkitapauksena oli kahden työttömän aikuisen ja kolmen lapsen muodostama perhe, joka on tullut maahan äskettäin. Avokätisyyskilvan tulosluettelo muodostui seuraavaksi.

1. Suomi 2 283 E /kk

2. Ruotsi 2 143 E /kk

3. Saksa 1935 E /kk

4. Tanska 1 765 E /kk

5. Ranska 1 740 E /kk

6. Britannia 1 179 E /kk

7. Espanja 1 520 E /kk ( vain 3 kk:n ajan)

8. Italia 0 E

9. Kreikka 0 E

Juonto: Tämän verran maahanmuuttajaperheet saavat sosiaalitukea kuukaudessa välttämättömiin elinkustannuksiinsa sekä asumiseen.
Maiden järjestelmien erilaisuuden vuoksi vertailu on vaikeaa, ja tulosta on pidettävä vain suuntaa antavana. Asumistuen osuudeksi on arvioitu kaikille 500 E kuukaudessa, jos ei tarkempaa taksaa ollut tiedossa. Esimerkiksi Saksassa on osavaltioiden välillä suuria eroja, ja tässä on esillä Berliinin tukitaso.

Etelä-Euroopassa oikeus sosiaaliturvaan ei perustu asumiseen vaan työhön. Siksi niissä ei maahanmuuttajille yleensä taata minkäänlaista vähimmäistoimeentuloa. Italiassa maahanmuuttajilta odotetaan omatoimisuutta kuten omiltakin kansalaisilta, eikä heille anneta mahdollisuutta passiiviseen elämään valtion kustannuksella. Vaikeuksissa olevat yksittäiset maahanmuuttajat voivat saada apua lähinnä hyväntekeväisyysjärjestöiltä. Kreikan suhtautuminen maahanmuuttajiin on samankaltainen, ellei vieläkin tylympi.

Astrid Thors: ” Pohjoismaissa pyrimme kohtelemaan kaikkia ihmisiä oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla ja kieltämättä se voi olla vetotekijä, kun vertailee minkälaiset olosuhteet ovat ympäri Eurooppaa tällä hetkellä”.

Juonto: Suomen hyvää sijoittumista listalla korostaa se, että tähän summaan pääseminen ei edellyttänyt edes toimeentulotuen käyttöä. Suomen sosiaaliturvajärjestelmä on viritetty suosimaan lapsiperheitä. Runsaat perhepoliittiset tuet riittävät nostamaan työttömän lapsiperheen kuukausitulot niin korkealle, että sossun kassalla ei aina ole edes tarvetta vierailla. Mitä enemmän lapsia, sitä enemmän tukea, ja usein maahanmuuttajaperheissä on paljon lapsia.

Suomalaisen maahanmuuttajaperheen tulot muodostuivat tässä esimerkissä lapsilisistä, äitiysrahasta, kotihoidontuesta, kotihoidontuen Helsinki-lisästä, asumistuesta ja perheenisän työmarkkinatuesta, yhteensä 2 283 euroa. Toimeentulotukena maksettava vähimmäistuki perheelle olisi 1 436 euroa, joten sitä ei makseta koska edellä mainitut ns. ensisijaiset tuet jo ylittävät perheen hyväksyttävät menot.

Ratkaisevan kaulan kilpailijoihinsa Suomi vetää perhepoliittisella erikoisuudellaan, kotihoidon tuella, jota ei tunneta sellaisena juuri missään muualla. Esimerkissämme se tuotti perheelle lähes 700 euroa kuussa. Viimesijaiseksi sosiaaliturvan perälaudaksi tarkoitettu toimeentulotuki muodosti muissa maissa olennaisen osan esimerkkiperheen toimeentulosta

Sosiaalietuuksia koskevat tukipäätökset ovat ehdottoman salaisia asiakirjoja. Siksi kansalaisilla ei ole mahdollisuuksia päästä näkemään, kuinka heidän veromarkkojaan jaetaan käytännössä eteenpäin MOT onnistui saamaan käsiinsä muutamia toimeentulotukipäätöksiä.

Hyvä esimerkki lapsiluvun vaikutuksesta sosiaaliavustuksiin on 9 lapsen yksinhuoltajaäidin Shiman saama päätös. (Nimi muutettu)
Shima sai viime syksynä sosiaaliavustuksina yhteensä 3 562 euroa kuussa. Vuodessa se merkitsee noin 43 000 euron verotonta tuloa. Lapsilisät muodostivat kuukausisummasta 1 423 euroa. Sen ja asumistuen sekä työmarkkinatuen jälkeen jäi toimeentulotuesta katettavaksi vielä 854 euroa.

Kuka tahansa työtön suomalainen 9 lapsen yksinhuoltajaäiti olisi saanut tukea saman verran.


Leila Palviainen: ”Se on se minimitaso, jonka valtakunnan poliitikot ovat määritelleet tässä maassa maksettavan kansalaisille. On se suuri tai pieni, niin se on niin kuin meidän tahto”.

Juonto: Lasten isästä ei ole päätöksessä mitään mainintaa ja ihmetystä herättääkin että Shima ei ole saanut lainkaan elatustukea, ei lasten isältä eikä kunnaltakaan.

Palviainen: ”Ehkä sitä ei vielä oltu saatu pyörimään tai toimimaan. Se oli haussa tai aikeessa hakea, että jos tuoreesta tilanteesta oli kysymys.

Juonto: Kun elatustuki saadaan pyörimään, saa Shima kunnalta 9 lapselleen 1 256 E kuukaudessa. Siitä vähennetään kuitenkin toimeentulotuen osuus, jonka jälkeen Shiman verottomat kuukausitulot ovat noin 4 000 euroa. Mutta saman olisi saanut suomalainenkin yksinhuoltajaäiti.


Juonto: Shiman tulolaskelma koskee vain ns. toimeentulotuen perusosaa. Siinä eivät näy mahdolliset harkinnanvaraiset lisätuet tilapäiseen rahapulaan, emmekä voi tietää, onko Shimalle sellaisia myönnettykään.

Sen sijaan oikeudenkäynnin kautta tuli yleiseen tietoon, että Etiopiasta Suomeen muuttanut Sahra (nimi muutettu) sai sosiaalivirastosta huomattavan määrän juuri harkinnanvaraista toimeentulotukea. Toimeentulotuki ylitti normin 7-kertaisesti. Tieto levisi Internetin välityksellä ja suututti kansaa perin juurin.

Thors: ”… emme tiedä, minä en myöskään tiedä tästä yksityistapauksesta, mitkä olivat semmoset tekijät, koska kuitenkin toimeentulotukea siellä on varmaan ollut, sekä harkinnanvaraista että sitä perusosaa”.

Juonto: Somalian kansalainen Sahra tuli Suomeen v. 2000 perheenyhdistämisen perusteella. Hän kertoi Suomen Addis Abeban suurlähetystössä, että hänellä on mies Suomessa ja miehen kanssa yhteinen lapsi. Viisumi, oleskelulupa ja matkalippu Suomeen tulivat automaattisesti. Päivää ennen matkalle lähtöä Sahra oli synnyttänyt toisen lapsen Etiopiassa ja hänet Sahra nouti Suomeen kolmen kuukauden kuluttua. Tuolla matkalla Sahra tuli jälleen raskaaksi ja synnytti lapsen Suomessa.

Elettyään Helsingissä vajaat 2 vuotta Sahra marssi ulkomaalaispoliisiin ja ilmoitti, ettei oleskelulupaan hänen puolisokseen merkitty mies ollutkaan hänen miehensä, eivätkä lapset heidän yhteisiä lapsiaan. Oikea mies asui edelleen Etiopiassa. Helsinkiläinen valeaviomies oli oikean miehen veli.

Lukija: ”Halusin päästä Suomeen hinnalla millä hyvänsä, ja päällimmäisenä syynä oli se, että poikani oli sairas ja halusin saada hänelle kunnon hoidon”

Sahra oli todistanut avioliittonsa helsinkiläisen kanssa tällä paperilla. Sen hän oli ostanut 200 dollarilla Addis Abebalaisesta väärennöspajasta. Se on olevinaan Sharia-tuomioistuimen myöntämä avioliittotodistus, jonka oli allekirjoittanut sheikki Ahmed Ali. Paperissa ei ole sanaakaan avioliitosta tai vihkimisestä. Silti se meni täydestä suomalaisiin viranomaisiin.

Petoksen paljastuttua Sahraa ei kuitenkaan palautettu takaisin Afrikkaan. Miksi ei ?

Jorma Vuorio: ”Siellä Etelä- ja Keski-Somaliassa on täys sotatila käynnissä, joten ketään ei voida sinne palauttaa, joten silloin jää ainoaks mahdollisuudeks myöntää tietysti oleskelulupa täällä Suomessa … aika monet somalialaisista, lähes kaikki tulevat Etiopian kautta tänne Suomeen, mutta he eivät ole Etiopian kansalaisia, joten Etiopian viranomaisilla ei tietysti ole velvollisuuttakaan heitä ottaa vastaan ja käytännössä heitä ei sinnekään voida palauttaa”.

Juonto: Valeavioliiton tunnustettuaan Sahra haki ja sai turvapaikan suojeluntarpeen perusteella.
Vuorio: ”Suomen ulkomaalaislain periaate on, että ketään ei jätetä tyhjän päälle, elikkä viime kädessä myönnetään sitten tilapäinen oleskelulupa, jos tää maasta poistaminen estyy”.

Juonto: Yhden vuoden ja kymmenen kuukauden aikana Kansaneläkelaitos oli ehtinyt myöntää Sahralle noin 19 000 euroa lapsilisiä, kotihoidon tukea ja äitiysrahaa. Toimeentulonormin mukaan Sahran olisi pitänyt saada kohtuullisiin elinkustannuksiinsa 23 538 euroa. Normista siis puuttui noin 5 000 euroa, ja se Sahralla oli oikeus saada toimeentulotukena. Mutta viiden tuhannen asemesta Sahralle maksettiin 22 kuukauden aikana toimeentulotukea 36 872 euroa. Normi siis ylittyi 7-kertaisesti.

Palviainen: ”Täytyy myöntää, että se on suuri, mutta sen voin myös sanoa, että se ei suinkaan ole tällainen tavanomainen, keskimääräinen toimeentulotuen määrä, mitä me maksamme, ei sinne päinkään. Et meillä on tarkasti … jos ajatellaan esimerkiksi vuotta 2009, jossa niin kuin koko väestö lasketaan mukaan, niin taloutta kohti on myönnetty noin 3000 euroa. Ja taas sitten tämmöisille alkuvaiheen maahanmuuttajille 5000 euroa, joka on kuitenkin 5000 euroa eikä tämä, sanotaan siitä puolitettu 18 – 19 000."

Juonto: Sahran perheen avustustulot olivat verottomina lähes 2 500 euroa kuussa. Summa sisältää asumismenot. Jotta kolmen lapsen yksinhuoltajalla jäisi palkasta saman verran käteen, pitää kuukausipalkan olla Helsingissä 3 700 euroa.

Selitys korkeaan toimeentulotukeen löytyy perheen erityisistä tarpeista, joihin on maksettu harkinnanvaraista toimeentulotukea. Mutta riittävätkö yksilölliset erityistarpeet selittämään näin huomattavan eron normiin verrattuna?
Palviainen: ”Näin on. Ei ole muuta selitystä kuin se, että ne riittävät. Selitykset on ollut, mutta niitä tietenkään ei voi käsitellä julkisuudessa, minkään perheen asioita. Mutta että perusteetta emme myönnä mitään”.

MOT: " …tämä on ehkä ensimmäinen tapaus, mikä on koskaan tullut julkisuuteen ja se on ollut nähtävissä tämä korvaustaso ja se oli heti näin korkealla tasolla, niin mitenkä te voitte saada ihmiset vakuutetuksi, että tämä ei ole tyypillinen tapaus?"

Palviainen: ”En voi muuta kuin todeta, että ei ole tyypillinen tapaus, ei sinne päinkään”.

Juonto: Salassapitovelvollisuuden vuoksi emme saa koskaan tietää, mitkä olivat ne erityistarpeet, jotka johtivat näin huomattavaan toimeentulotukeen. Yksi selittävä tekijä voi olla korkeat kulut perheen tilapäismajoituksesta. Äiti ja lapset asuivat ainakin osan aikaa matkustajakodissa.
Valeavioliiton paljastuttua Sahraa ja hänen valemiestään syytettiin oikeudessa törkeästä petoksesta ja heiltä vaadittiin vahingonkorvauksena Kelan ja Helsingin kaupungin avustuksina maksamia 56 000 euroa. Käräjäoikeus ja hovioikeus tuomitsivat valepariskunnan syytteen mukaisesti ehdolliseen vankeuteen sekä maksamaan takaisin perusteetta maksetut avustukset.

Sahra valitti Korkeimpaan oikeuteen, ja sen seurauksena ylin tuomioistuin vapautti noin vuosi hänet tuomitusta rangaistuksesta sekä korvausvelvollisuudesta. Korkeimman oikeuden mielestä Sahralla oli oikeus saamiinsa sosiaalietuuksiin ja toimeentulotukeen, koska hänellä oli niihin vaadittava voimassa ollut oleskelulupa. Sillä, että Sahra oli saanut oleskeluluvan antamalla vilpillisesti viranomaisille vääriä tietoja perhesuhteistaan, ei korkeimman oikeuden mielestä ollut merkitystä. Näin ollen Sahra ei ollut erehdyttänyt sosiaaliviranomaisia maksamaan etuisuuksia.

Palviainen: ”Kyllähän meitä on erehdytetty ja sen takia tässä lähdettiin hakemaan niin kuin tulkintaa tälle asialle, ja sitten korkein oikeus antoi tulkinnan, joka oli sitten sen tyyppinen, että jos on virheellisin perustein annettu oleskelulupa ja sen aikana toimii tavalla, joka niin kuin tai pitää sisällään petoksen merkit, niin se ei ole rangaistava teko eikä vahingonkorvausvelvollisuus siitä lankea”.

MOT: "Mitä mieltä olette tästä KKO:n ratkaisusta?"
Palviainen: ”Tietysti se on täysin laillinen päätös, mutta tietysti taas mikä on niin kuin moraalinen kysymys, niin se on sitten toinen juttu”.

Juonto: Kelan edustajat eivät suostuneet haastateltaviksi, mutta he kertoivat, että he eivät tietenkään olisi maksaneet etuuksia Sahralle, jos tämä olisi kertonut heille totuuden avioliitostaan. Siis heitä erehdytettiin. Sahra olisi ohjattu selvittämään sotku maahanmuuttoviranomaisten kanssa, josta hänet olisi ohjattu turvapaikkamenettelyyn. Kelalle ei olisi aiheutunut tappiota.

Ratkaisussaan korkein oikeus varta vasten totesi, että ulkomaalaislaissa ei ollut säännöstä siitä, että väärien tietojen perusteella myönnetty oleskelulupa olisi mitätön. Tätä aukkoa laissa ei ole vieläkään tukittu, vaikka ministerillä on asiasta toinen käsitys:

Thors: ”Pitää huomata, että KKO nimenomaan sanoo, että silloin ei ollut voimassa, kun hän teki tämän oleskelulupahakemuksen, nykyään on olemassa”.

Juonto: Yksi Korkeimman oikeuden viidestä tuomarista olisi tuominnut Sahran törkeästä petoksesta ja maksamaan vahingonkorvaukset.

Koveneva maahanmuuttopaine Suomeen aiheutuu tällä hetkellä ennen muuta perheiden yhdistämisestä.

Jorma Vuorio: ”Vuonna 2007 tuli vireille tällanen 700 tapausta, 2008 oli jo 1 200 tapausta, niin viime vuonna oli jo 2 200 hakemusta ja nyt turvapaikkapuolella meillä on aikamoinen kasvu ollut turvapaikkahakemusten määrässä ja siellä somalialaiset, irakilaiset on se suurin ryhmä, kaksi suurinta ryhmää ja siellä kuitenkin tää myönteisten päätösten osuus on kohtuullisen suuri, niin se tulee merkitsemään sitä, että myöskin jatkossa tää somalialaisten, mutta myöskin Irakista tulevien perheen yhdistämishakemusten määrä tulee kasvamaan. Arvioimme tälle vuodelle, että somalialaisten hakemuksia tulee vähintään 3000, elikkä meillä on ehkä vuoden lopussa jo sitten avoinnakin semmonen viitisen tuhatta tapausta, koska näiden käsittely on hyvin hidasta”.

MOT: Kuinka avokätisenä voidaan Suomen noudattamaa perheidenyhdistämispolitiikkaa pitää eurooppalaisittain?

Thors: ”Ihan arvioisin, että siinä olemme tota niin kuin ei kireimmässä päässä, mutta ei ihan suopeimmassakaan päässä, että Norjan kanssa ehkä aika samoilla linjoilla”.

Juonto: Maahanmuuttoministerillä on varsin vaatimaton käsitys Suomen suopeudesta perheiden yhdistämistä kohtaan. Hyvällä syyllä Suomea voidaan pitää anteliaimpana pakolaisperheiden yhdistäjänä Euroopassa, ellei koko maailmassa. Suomi mm. maksaa ainoana Euroopan maana Suomeen tulevien perheenjäsenien matkakustannukset.

Thors: ”Näin on, näin on aikaisemmin hallitukset päättäneet. Näin on tota on kirjattu Rajamäen, Filatovin ja muiden hallitusten budjeteissa, mutta tämä, että meillä, että tilanne tavallaan poikkeaa, niin se on tullut esiin, kun me tarkastelemme nyt kotouttamislain kokonaisuutta”.

Juonto: Tämän vuoden budjettiin varattu lähes miljoonan euron määräraha yhdistettävien perheiden lentolippuihin on loppumassa jo alkuvuodesta, ja määrärahaa joudutaan korottamaan.

Useimmissa Euroopan maissa perheenyhdistämisille asetetaan erilaisia ehtoja, mm. vaatimuksia, että perheenkokoajan tulee voida elättää perheensä ilman sosiaaliavustuksia, vastata riittävästä asunnosta ja hankkia perheelle sairausvakuutus. Joissakin maissa asetetaan tulokkaille myös kielitaitovaatimuksia.

Suomi ei ole asettanut mitään näistä rajoituksista, mutta eduskunnan käsittelyssä on parhaillaan lakimuutos, jolla pakolaisen Suomeen saapumisensa jälkeen perustamalle ns. uudelle perheelle asetetaan toimeentulovaatimus.

Thors: ”Suomessa on lähdetty siitä, että hyvä ihminen kotoutuu paremmin, jos ei ole jatkuvaa huolta omaisista… Tästä, tämä on ollut politiikan lähtökohta näin, että kun me tiedämme, että jos jatkuvaa huolta kannetaan omaisista tai jos on nuori henkilö, joka on täällä ilman perhettä, niin aika irrallisena hän on ja miten sitten pystyy kiinnittymään suomalaiseen yhteiskuntaan? Tämä on ollut se se lähtökohta, ja sen lisäksi tietysti velvoitteet katsoa lasten parasta, että missä on henkilön.. lapsen parempi yhdistyä perheeseensä täällä tai muualla”.


Jorma Vuorio: ”Tää perhekoko saattaa olla erittäin suuri, että kyllä tämmönen Somaliasta tuleva hakemus saattaa hyvin usein pitää sisällään jopa 15 – 20-henkisen kokonaisuuden, koska siinä on myöskin mukana muita omaisia, elikkä siinä on isoäiti ja isoisiä ja kasvattilapsia on hyvinkin paljon, yhdessä perheessä voi olla kuudesta kahdeksaan kasvattilasta.”


MOT: Millaiset valmiudet heillä on sijoittua suomalaisille työmarkkinoille ?

Vuorio: ”No, siihen en tietysti ole asiantuntija vastaamaan, mutta näyttäisi siltä, että luku- ja kirjoitustaidottomuus on erittäin suurta tässä joukossa. Voidaan sanoa, että jopa 80-90 % heistä on luku- ja kirjoitustaidottomia, elikkä tietysti nää kotouttamistoimet vaatii sitten aivan erilaisia toimenpiteitä heidän osaltaan, niin he tietysti, vaikea arvioida, että miten sitten loppujen lopuksi työmarkkinoille he sijoittuu”.

Juonto: Suomen Somaliliiton puheenjohtaja, itsekin sosiaalivirastossa työskentelevä Said Aden tuntee maahanmuuttajien kannustinloukun. Palkka ei hevin ylitä tarjolla olevaa sosiaaliturvaa.

Said: ”… niin sanotun hyvinvointivaltion rakenne, niin tietyllä tavalla harhaan johtaa maahanmuuttajan niin kuin siinä mielessä, että tietyllä tavalla lamauttaa, koska niinku tavallaan ja se varmaan voi olla joidenkin kohdalla myös esteenä miin kuin kotoutua”.

Juonto: Suomeen muuttaneiden ulkomaalaisten määrä on kasvanut 20 vuodessa 8-kertaiseksi ja kasvu jatkuu kiihtyvänä. Suomen noin 70 000 humanitaarisesta maahanmuuttajasta on tällä hetkellä palkkatyössä vain noin puolet.

Maahanmuuttokeskustelussa viitataan usein siihen, että myös pakolaisuuden perusteella Suomeen saapuneet maahanmuuttajat ovat tärkeä taloudellinen voimavara ja että heidän työpanostaan tarvitaan kipeästi pian, kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet eläkkeelle ja Suomeen iskee vaikea työvoimapula. Ekonomisti Jaakko Kiander ei usko tähän.

Jaakko Kiander: ”Vuoden 2009 talouskriisin jälkeen, meillä ei ole nyt lähiaikoina minkäänlaista uhkaa työvoimapulasta. Tällä hetkellä ongelmana on korkea ja jälleen kohoava työttömyys”.

Juonto: Onko kehitysmaista peräisin olevaa suurta maahanmuuttajajoukkoa pidettävä työttömyyden vallitessa voimavarana vai taakkana?

Kiander: ”Taloudellisessa mielessä se on tietysti taakka, että se lisää meidän sosiaalimenoja eikä kasvata tuotantoa … olisi tärkeää, että tässä tilanteessa keskityttäis ehkä siihen, että onnistuttais integroimaan jo nyt maahan muuttaneet ihmiset työmarkkinoille, ennen kuin lähdetään houkuttelemaan lisää sellaisia maahanmuuttajia, joiden työllistymistodennäköisyys on heikko”

Juonto: Suomesta ei löydy virallisia laskelmia siitä, mitä humanitaarinen maahanmuutto maksaa.


Thors: ”Kiintiöpakolaisten saaneiden osalta on sellaista päälle 110-112 miljoonaa euroa viime vuonna, tää oli viimeinen luku, mikä minun pöydälleni on tullut”.

Juonto: Löytyy sirpaleisia lukuja sieltä täältä, mutta kukaan ei tiedä, mikä on omaksutun maahanmuuttopolitiikan kokonaishinta.
Se tiedetään, että maahanmuuttajien toimeentulotuki, asumistuki ja työttömyyskorvaukset maksavat yhteensä lähes 300 miljoonaa euroa ja voidaan laskea, että ulkomaalaisväestön nauttimiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksiin kuluu runsaat 200 miljoonaa vuodessa.

Mutta Kelan etuuksista, eläkkeistä, tuista, päivähoidosta ja esimerkiksi maahanmuuttobyrokratian hinnasta virkamiehistöineen ei löydy summattua tietoa. Eikä myöskään tasetta maahanmuuttajien maksamista veroista verrattuna verotuloista nauttimiseen.

Ruotsissa ilmestyneessä kirjassa laskettiin, että siellä maahanmuuton kustannukset syövät jo 22 prosenttia maan koko verokertymästä. Ruotsilla on Euroopan toiseksi suurin maahanmuuttajaosuus väestössään ja kirjassa maahanmuuton arvioitiin nostaneen maan verorasitusta viidellä prosenttiyksiköllä.

Juonto: Ja mitä kuuluu tänään Sahralle, somalialaisäidille joka pääsi kymmenen vuotta sitten Suomeen valeavioliiton verukkeella?Sahra ei suostunut haastatteluun, mutta hänelle kuuluu hyvää. Hän on saanut myös oikean miehensä Suomeen perheenyhdistämisoikeuden nojalla. Aviopari on saanut neljännen lapsensa. Ja Sahra on töissä suomalaisessa vanhainkodissa.

Loppu.

Toimittaja Martti Backman

  • Juankosken salarahoittajat

    Läpinäkymätön yhtiörakenne luo riskejä.

    Piskuisessa Juankosken kunnassa sijaitsevan kartonkitehtaan ympärillä on pyörinyt erikoinen konsulttien, sijoittajien, valtion ja kunnan tukien sekä saneerausten ruletti jo vuosikymmenen ajan. Premium Board -tehtaaseen liittyykin poikkeuksellinen julkinen intressi, koska hankkeessa on palanut huomattavia määriä veronmaksajien rahaa.

  • Taistelu Juankosken tehtaasta jatkuu

    Itäsijoittajat lupaavat miljoonia Juankoskelle

    Miljoonatappiot tehneen savolaisen kartonkitehtaan omistuksesta kiistellään oikeudessa sekä Suomessa että Hollannissa. Omistajien taustalta löytyy yhteys myös Venäjällä konkurssiin menneen pankin varojen kavallukseen.