Kun turvavyöpakkoa kaavailtiin Suomeen 1970-luvulla, moni vastusti sitä järkisyistä huolimatta

Syksyn 1974 kuuma puheenaihe oli autoihin kaavailtu turvavyöpakko. Hannu Karpo ja Ensio Itkonen konkretisoivat tv-katselijoille, miksi laajasti vastustettua turvavyötä kannatti käyttää.

Turvavyöpakko puhutti syksyllä 1974 (ote ohjelmasta)

Moni kansalainen vastusti turvavyöpakkoa.

Hannu Karpon valistusmetodina oli esittää asiat äärimmäisen realistisesti. Konkreettiset esimerkit puhukoot puolestaan.

Ensiksi Karpo hankkii nipun kuolintodistuksia ja lähtee romuttamoille. Näemme ja kuulemme, miten kunkin autoilijan elämä on päättynyt.

– Maksa ja perna repesivät kuljettajalta, kun auto suistui tieltä Yläneellä, ohjelmassa kerrotaan.

Suomalainen ruletti: Turvavyö (1974)

Joskus voi onnettomuudessa käydä ”hyvinkin”.

– Ei kallo- tai aivovauriokaan aina johda kuolemaan.

Käynti Töölön sairaalassa paljastaa, että aivovauriopotilaan hoito on vaativaa, kallista, ja että kuolemanvaara siinä tilassa on suuri.

Ohjelman keskivaiheilla koko kansan liikenneopettaja Ensio Itkonen (1926–2010) näyttää lierihatun avulla, miten ihmisen pään käy sen iskeytyessä tuulilasin läpi:

– On paljon nätimmän näköistä kun on molemmat korvat päässä.

Järkisyistä huolimatta ajatus turvavyöpakosta herätti suuressa osassa kansaa ankaraa vastustusta. Eduskunnassa lakialoitetta vastustivat etenkin keskustalaiset.