Lääkkeen vanhentuessa sen teho heikkenee ja käyttö ei ole enää turvallista. Siksi lääkekaapin sisältö on hyvä käydä läpi kerran, kaksi vuodessa. Kaapista kannattaa siivota vanhaksi menneet tai käyttämättä jääneet reseptilääkkeet pois.
Vanhentuneet ja käyttämättä jääneet lääkkeet ovat jätelain perusteella ongelmajätettä, ja oikea osoite niille on apteekki.
Lääkejätteestä neuvotaan erittelemään jodia sisältävät lääkkeet omaan pussiin ja elohopeakuumemittarit omaan pussiin. Ruiskujen ja neulojen kanssa neuvotaan varovaisuuteen. Ne kannattaa pakata erilleen, esimerkiksi lasi- tai muovipurkkiin, etteivät ne pääse pistämään ketään.
Hyvä ohjenuora on se, että lääkejätteen vastaanottajan pitää pystyä tunnistamaan lääke. Läpipainoliuskat voi laittaa pussiin ilman pahvipakkausta, irtotabletit ja kapselit puolestaan palautetaan alkuperäispurkeissa. Samoin voiteet ja nestemäiset lääkkeet palautetaan omissa pakkauksissaan. Huomioitavaa on myös se, että esimerkiksi lasinen yskänlääkepullo palautetaan apteekkiin sellaisenaan.
Yliopiston Apteekissa Helsingin Viikissä lääkejätteen roskasäiliö tyhjennetään kolmisen kertaa viikossa.
– Lääkepakkauksissa on käytettävä parasta ennen päivämäärää ja sitä kannattaa seurata. Jos lääke on ylittänyt päivämäärän, niin lääke ei ole enää turvallinen käyttää. Yleensä lääkkeistä alkaa myös teho heikentyä, kun on ylitetty parasta ennen päivämäärä, opastaa apteekinhoitaja Taina Santala.
Vanhentuneita ja käyttämättä jääneitä lääkkeitä ei saisi laittaa tavallisten roskien sekaan, eikä nestemäisiä lääkkeitä saisi kaataa viemäriin. Väärin hävitettynä lääkkeet aiheuttavat ympäristöhaittoja. Kaatopaikoilta ja vedenpuhdistamoiden kautta lääkkeitä joutuu vesistöön ja luonnon kiertokulkuun.
Hetkessä savuksi
Suomessa kaikki lääkejäte hävitetään Riihimäellä, Ekokemin ongelmajätelaitoksella. Lääkejätettä tulee sinne suoraan apteekeista, terveydenhuollosta ja kuntien jätehuollon kautta. Vanhat lääkkeet on pakattu kovapahvi-, muovi- tai peltitynnyreihin.
Lääketynnyreitä tarkastetaan Riihimäellä pistokokein. Näin varmistetaan, että sisältö on sitä mitä lähettäjä on ilmoittanut.
– Poltto tapahtuu rumpu-uunissa ja polttolämpötila on 1300 astetta. Tynnyrit ohjataan yksi kerrallaan polttouuniin. Palaminen on todella tehokasta ja poltossa sulaa lasikin. Käytännössä koko tynnyri sulaa metalliosiaan myöten. Poltosta jää jäljelle ainoastaan kuonaa, selittää Ekokemin myyntiryhmäpäällikkö Jorma Koskinen.
– Lääkkeet palavat ihan kokonaan, niistä ei jää mitään jäljelle.
Riihimäellä lääkkeet häviävät savuksi hetkessä.
– Eihän se kauaa pala, se riippuu vähän siitä mistä materiaalista tynnyri on. Lämpötila on niin korkea ja palaminen alkaa heti. Metallitynnyri palaa hiukan kauemmin, mutta puhutaan kuitenkin minuuteista. Metallitynnyrin palamisaika on viitisen minuuttia ja kartonkitynnyrin ainoastaan muutama minuutti, kertoo Jorma Koskinen.
Jodia sisältävät lääkkeet ja elohopeakuumemittarit on pidettävä erillään muusta lääkejätteestä, koska ne vaativat erillisen käsittelyn ongelmajätelaitoksella. Palaessaan jodi muuttaa savun punaiseksi ja aiheuttaa näin huolta jätelaitoksen lähettyvillä asuville ihmisille. Tämän takia jodi poltetaan pienissä erissä.
Elohopea taas on raskasmetalli ja siten vakava ympäristömyrkky.
Luontoa säästäen
Ongelmajätelaitoksella lääkkeet hävitetään niin, ettei ympäristölle koidu lääkkeistä haittaa. Riihimäen ongelmajätelaitosta sitoo tiukat ympäristösäännökset. Laitos ei saa ylittää tiettyjä päästöarvoja.
Polttoprosessin aikana savukaasut puhdistetaan niin, että savupiipuista tupruttava savu on myrkytöntä. Vuosittain Riihimäellä palaa tuhkaksi 500 000 kiloa kotitalouksien ja terveydenhuollon lääkkeitä. Lääkkeiden lisäksi linjastolla poltetaan myös muuta ongelmajätettä, kuten öljyjä ja maaleja. Poltosta syntyvä energia ei mene hukkaan.
– Meillä hyödynnetään poltosta syntyvä energia niin, että siitä tuotetaan kaukolämpöä Riihimäelle ja Hyvinkäälle. Kesäaikana siitä tuotetaan sähköä. Poltosta syntyvä energia menee meillä todella hyvin hyötykäyttöön, kehuu Jorma Koskinen Ekokemiltä.
Lääkkeiden oikeanlainen hävittäminen onnistuu meiltä suomalaisilta melko hyvin. Kaksi kolmasosaa suomalaisista vie lääkejätteet apteekkiin. Mutta vielä on parantamisen varaa, sillä edelleen joka viidenneltä vanhentuneet lääkkeet päätyvät tavalliseen roskikseen tai viemäriin. Yliopiston Apteekin teettämässä selvityksessä arvioitiin, että Suomessa päätyy vuosittain noin 32 000 kiloa lääkkeitä kaatopaikoille ja 29 000 kiloa lääkkeitä viemäreiden kautta jätevesipuhdistamoihin.
Asiantuntijat:
TAINA SANTALA, apteekinhoitaja, Yliopiston Apteekki
JORMA KOSKINEN, myyntiryhmäpäällikkö, Ekokem, Riihimäki
Toimittaja: KARITA LEHIKOINEN-STEDT