Hyppää pääsisältöön

Planeetat ja Pluto

Planeetat. Etualalla Neptunus. Kuva: Yle kuvapalvelu / Robesus Inc.

Aurinkokuntaamme kuuluu kahdeksan planeettaa; Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Kaikki planeetat kiertävät aurinkoa lähes ympyränmuotoisilla radoillaan.

Kaukaisin planeetta, Neptunus, sijaitsee 4500 miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta. Yhdeksäntenä planeettana pidetty Pluto menetti Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin äänestyksellä planeetan statuksensa vuonna 2006.

Merkurius

Merkurius on Aurinkoa lähin ja pienin aurinkokuntamme planeetoista. Merkurius on vaikea havaita Maasta käsin, sillä se nousee juuri ja juuri horisontin yli. Maasta käsin katsottuna näkyy vain osa Merkuriuksen kiertoradasta.
 

Venus

Venusta sanotaan Maan sisarplaneetaksi, koska se on vain vähän Maapalloa pienempi ja käy planeetoista lähimpänä Maata. 1980-luvulla amerikkalainen Magella-avaruusluotain kartoitti Venuksen pintaa tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Luotain sai selville, miten hitaasti Venus pyörii. Yksi pyörähdys vie 240 vuorokautta. Magella mittasi myös painovoiman vaihteluja.

Maa

Maapallo tai Tellus on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Kaksi kolmasosaa sinisen planeetan pinnasta on vettä. Vesi on todennnäköisesti suurin syy, miksi maapallolla on elämää. Näennäisestä rauhallisuudesta huolimatta on Maa jatkuvassa muutoksessa. Maapallo pyörii akselinsa ympäri 23 asteen kulmassa, mikä saa aikaiseksi vuodenajat.

Maa planeettana

Maapallon rakenne on kerroksellinen, sen kiinteä ydin muodostuu pääosin raudasta ja nikkelistä. Ydintä ympäröi nestemäinen kerros, jonka liikkeet tuottavat sähkövirtoja. Sähköisyys aiheuttaa maan magneettiset ominaisuudet. Magneettikenttä muodostaa maan ympärille magnetosfäärin, joka estää auringosta lähtevien elämälle haitallisten hiukkasten ja säteilyn pääsemisen maapallolle. Audiossa tutustutaan lisäksi käsitteisiin vaippa, maankuori ja litosfääri.

Mars 

Kuiva Mars on ehkä muinoin ollut nykyistä paljon lämpimämpi ja kosteampi planeetta. Valtava suolainen meri on saattanut peittää valtaosan planeetan pohjoisosista. Marsin pinnan keskilämpötila on −55 °C kun Maassa se on noin 15 °C. Uutta tietoa Marssista vallinneista olosuhteista  tuo Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan mönkijä Curiosity, joka laskeutui planeetan pinnalle elokuussa  2012.  Curiosity-mönkijän pääasiallisena tehtävänä on tutkia, onko Marsissa joskus ollut elämää.

Jupiter

Jupiter on suuri kaasupallo, joka koostuu yli 90-prosenttisesti vedystä. Se on planeettojen jättiläinen, jonka massa on noin 2,5 kertaa niin suuri kuin muiden planeettojen massat yhteensä. Planeetan nopean pyörimisen takia pilvet muodostavat vaaleita raitoja eli vyöhykkeitä ja tummia raitoja eli vöitä. Nämä raidat ja vyöt ovat Jupiterin hyvä tuntomerkki.Jupiter on tunnettu myös lukuisista kuistaan. Nykytiedon mukaan kuita on 63.

Saturnus

Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta. Kuuluisine renkaineen Saturnusta pidetään yhtenä kauneimmista taivaankappaleista. Saturnuksen renkaat ovat vajaan kilometrin paksuiset ja puolen miljoonan kilometrin levyiset.  Saturnuksen renkaat ja suurimmat kuut voi nähdä pienellä tähtikaukoputkella. Planeetan halkaisija on 120 000 kilometriä, joka on yhdeksän kertaa maan halkaisija. Maa mahtuisi Satunukseen 752 kertaa.  Kuten suurin planeetta Jupiter Saturnuskin on jättiläiskokoinen kaasuplaneetta. Saturnus koostuu pääosin vedystä, loppu on pääosin heliumia. 

Uranus

Uranus on neljä kertaa suurempi planeetta kuin maa. Jupiter ja Saturnus ovat kuitenkin Uranusta suurempia. Uranus koostuu pääasiassa kivestä ja eri alkuaineiden muodostamasta jäästä. Uranus pyörii takaperin kallistuneena. Uranuksen kallistuskulma on 98 astetta kun taas maan kallistuskulma on vain 23 astetta.

Neptunus

Neptunus tunnetaan sinisestä väristään ja suuresta tummasta pilkustaan. Neptunus on halkaisijaltaan neljänneksi ja massaltaan kolmanneksi suurin planeetta 

Pluto

 Plutoa pidettiin aiemmin Aurinkokunnan yhdeksäntenä planeettana. Nykyisin sitä kutsutaan plutoidiksi, eli taivaankappaleeksi, joka on liian pieni planeetaksi ja kiertää Aurinkoa kauempana kuin Neptunus. Plutoa on vaikea nähdä tähtitaivaalla edes kaukoputken avulla. Pluto on niin etäällä ja niin pieni, ettei sen pintaa ole voitu tutkia Maasta tehdyin havainnoin.

Plutolle kuuluva kuu Kharon

Plutolle kuuluva kuu Kharon on saanut nimensä jumalataruista, joissa Kharon on kuoleman jumalan Pluton lautturi Tuonelan virralla. Pluto ja Kharon kiertävät 20 kilometrin säteellä toisistaan. Niillä kestää 6 päivää ja yhdeksän tuntia kiertää toisensa. Pluto on maahan verrattuna pieni. Maan kuulla on kuusinkertainen massa Plutoon verrattuna.'

Perustuu ohjelmaan: Avaruuskansiot Vuosi: 2004

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Kaventuva sananvapaus on uhka demokratialle

    Yle Forum nostaa esiin sananvapauteen kohdistuvat uhat

    Yle Forum omistetaan jo toista kertaa peräkkäin sananvapaudelle. Sananvapaustilanne on huonontunut eri puolilla maailmaa, erityisesti lähialueillamme Euroopassa. Suomikaan ei ole lintukoto, täällä vihapuhe uhkaa johtaa itsesensuuriin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomihittien näkymättömät duunarit

    Neljä muusikkolegendaa kertoo tarinan levyjen takaa.

    Tiedätkö kuka soitti Tapani Kansan R-A-K-A-S-kappaleen rumpufillin tai bassoa Juha Tapion Kaksi puuta -hitissä? Entä kuka kannutti rumpuja Nylon Beatin Viimeinen-biisissä tai soitti kitaraa Jari Sillanpään Satulinna-kappaleessa? Tapani "Nappi" Ikonen, Juha Björninen, Anssi Nykänen ja Ako Kiiski kertoo tarinan levyjen takaa ja siitä, millainen on muusikon ammatti Suomessa. Hiteiltä, naurulta ja notkoilta ei vältytä.

  • Varoituslista valemedioista – älä luota näihin sivustoihin

    Tunnetuimmat valeuutis- ja satiirisivustot kootusti.

    Valeuutisista on tullut merkittävä bisnes ja poliittisen mielipidevaikuttamisen muoto, vaikka juuri kukaan ei tarkoituksella kirjoita selaimeensa valeuutissivustojen osoitteita. Tarkista nimi tästä listasta seuraavan kerran, kun kohtaat sosiaalisessa mediassa epäilyttävän uutislähteen.

  • Tiesitkö tämän puolukasta?

    Puolukan terveysvaikutukset

    Marjojen syöminen on terveellistä ja jo parin desilitran marja-annoksella voi taata huomattavan osan esimerkiksi päivän C-vitamiinitarpeesta sekä kuitumäärästä. Marjojen syöminen on hyväksi myös rasva- ja sokeriaineenvaihdunnalle, mutta mikä tekee puolukasta erityisen terveellisen?

  • RSO & Esa-Pekka Salonen

    RSOn vierailevana kapellimestarina on Esa-Pekka Salonen

    Radion sinfoniaorkesterin konsertin johtaa kapellimestari Esa-Pekka Salonen ja koko konsertti on pelkkää Stravinskya. Ohjelmassa on Igor Stravinskyn Fanfaari kolmelle trumpetille, Sinfonioita puhaltimille, Agon ja Kevätuhri. Myöhäsiillan kamarimusiikkikonsertissa on ohjelmassa Esa-Pekka Salosen kaksi teosta Meeting ja Homunculus. Palaa konserttiin / Watch on demand
    Kuuntele myös kapellimestari Hannu Linnun, säveltäjä Jouni Kaipaisen ja toimittaja Lotta Emanuelssonin keskustelu: Igor Stravinskyn Kevätuhri 100 vuotta. Keskustelu on uusinta vuodelta 2013.

Opettajalle

  • Koodi on kaikkialla – lyhyt johdatus ohjelmoinnin maailmaan

    Ohjelmoinnin ABC yhdessä paketissa.

    Elokuvissa näemme usein hulluja koodareita, jotka silmät kiiluen hakkaavat tietokoneelle yötä myöten käsittämättömiä komentorivejä toisensa perään. Oikeasti koodaaminen eli tietokoneohjelmointi ei ole lainkaan noin mystistä. Se on oikeastaan vain yksityiskohtaisten ohjeiden antamista tietokoneelle. Tässä artikkelissa kerromme koodauksen historiasta ja selvitämme mihin ohjelmointi oikein perustuu.

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomen luonnosta voi nauttia monin tavoin.

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Ilmaston ja sään havainnointi

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.