Hyppää pääsisältöön

Planeetat ja Pluto

Planeetat. Etualalla Neptunus. Kuva: Yle kuvapalvelu / Robesus Inc.

Aurinkokuntaamme kuuluu kahdeksan planeettaa; Merkurius, Venus, Maa, Mars, Jupiter, Saturnus, Uranus ja Neptunus. Kaikki planeetat kiertävät aurinkoa lähes ympyränmuotoisilla radoillaan.

Kaukaisin planeetta, Neptunus, sijaitsee 4500 miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta. Yhdeksäntenä planeettana pidetty Pluto menetti Kansainvälisen tähtitieteellisen unionin äänestyksellä planeetan statuksensa vuonna 2006.

Merkurius

Merkurius on Aurinkoa lähin ja pienin aurinkokuntamme planeetoista. Merkurius on vaikea havaita Maasta käsin, sillä se nousee juuri ja juuri horisontin yli. Maasta käsin katsottuna näkyy vain osa Merkuriuksen kiertoradasta.
 

Venus

Venusta sanotaan Maan sisarplaneetaksi, koska se on vain vähän Maapalloa pienempi ja käy planeetoista lähimpänä Maata. 1980-luvulla amerikkalainen Magella-avaruusluotain kartoitti Venuksen pintaa tarkemmin kuin koskaan aiemmin. Luotain sai selville, miten hitaasti Venus pyörii. Yksi pyörähdys vie 240 vuorokautta. Magella mittasi myös painovoiman vaihteluja.

Maa

Maapallo tai Tellus on aurinkokuntamme kolmas planeetta Auringosta lukien. Kaksi kolmasosaa sinisen planeetan pinnasta on vettä. Vesi on todennnäköisesti suurin syy, miksi maapallolla on elämää. Näennäisestä rauhallisuudesta huolimatta on Maa jatkuvassa muutoksessa. Maapallo pyörii akselinsa ympäri 23 asteen kulmassa, mikä saa aikaiseksi vuodenajat.

Maa planeettana

Maapallon rakenne on kerroksellinen, sen kiinteä ydin muodostuu pääosin raudasta ja nikkelistä. Ydintä ympäröi nestemäinen kerros, jonka liikkeet tuottavat sähkövirtoja. Sähköisyys aiheuttaa maan magneettiset ominaisuudet. Magneettikenttä muodostaa maan ympärille magnetosfäärin, joka estää auringosta lähtevien elämälle haitallisten hiukkasten ja säteilyn pääsemisen maapallolle. Audiossa tutustutaan lisäksi käsitteisiin vaippa, maankuori ja litosfääri.

Mars 

Kuiva Mars on ehkä muinoin ollut nykyistä paljon lämpimämpi ja kosteampi planeetta. Valtava suolainen meri on saattanut peittää valtaosan planeetan pohjoisosista. Marsin pinnan keskilämpötila on −55 °C kun Maassa se on noin 15 °C. Uutta tietoa Marssista vallinneista olosuhteista  tuo Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan mönkijä Curiosity, joka laskeutui planeetan pinnalle elokuussa  2012.  Curiosity-mönkijän pääasiallisena tehtävänä on tutkia, onko Marsissa joskus ollut elämää.

Jupiter

Jupiter on suuri kaasupallo, joka koostuu yli 90-prosenttisesti vedystä. Se on planeettojen jättiläinen, jonka massa on noin 2,5 kertaa niin suuri kuin muiden planeettojen massat yhteensä. Planeetan nopean pyörimisen takia pilvet muodostavat vaaleita raitoja eli vyöhykkeitä ja tummia raitoja eli vöitä. Nämä raidat ja vyöt ovat Jupiterin hyvä tuntomerkki.Jupiter on tunnettu myös lukuisista kuistaan. Nykytiedon mukaan kuita on 63.

Saturnus

Saturnus on aurinkokuntamme toiseksi suurin planeetta. Kuuluisine renkaineen Saturnusta pidetään yhtenä kauneimmista taivaankappaleista. Saturnuksen renkaat ovat vajaan kilometrin paksuiset ja puolen miljoonan kilometrin levyiset.  Saturnuksen renkaat ja suurimmat kuut voi nähdä pienellä tähtikaukoputkella. Planeetan halkaisija on 120 000 kilometriä, joka on yhdeksän kertaa maan halkaisija. Maa mahtuisi Satunukseen 752 kertaa.  Kuten suurin planeetta Jupiter Saturnuskin on jättiläiskokoinen kaasuplaneetta. Saturnus koostuu pääosin vedystä, loppu on pääosin heliumia. 

Uranus

Uranus on neljä kertaa suurempi planeetta kuin maa. Jupiter ja Saturnus ovat kuitenkin Uranusta suurempia. Uranus koostuu pääasiassa kivestä ja eri alkuaineiden muodostamasta jäästä. Uranus pyörii takaperin kallistuneena. Uranuksen kallistuskulma on 98 astetta kun taas maan kallistuskulma on vain 23 astetta.

Neptunus

Neptunus tunnetaan sinisestä väristään ja suuresta tummasta pilkustaan. Neptunus on halkaisijaltaan neljänneksi ja massaltaan kolmanneksi suurin planeetta 

Pluto

 Plutoa pidettiin aiemmin Aurinkokunnan yhdeksäntenä planeettana. Nykyisin sitä kutsutaan plutoidiksi, eli taivaankappaleeksi, joka on liian pieni planeetaksi ja kiertää Aurinkoa kauempana kuin Neptunus. Plutoa on vaikea nähdä tähtitaivaalla edes kaukoputken avulla. Pluto on niin etäällä ja niin pieni, ettei sen pintaa ole voitu tutkia Maasta tehdyin havainnoin.

Plutolle kuuluva kuu Kharon

Plutolle kuuluva kuu Kharon on saanut nimensä jumalataruista, joissa Kharon on kuoleman jumalan Pluton lautturi Tuonelan virralla. Pluto ja Kharon kiertävät 20 kilometrin säteellä toisistaan. Niillä kestää 6 päivää ja yhdeksän tuntia kiertää toisensa. Pluto on maahan verrattuna pieni. Maan kuulla on kuusinkertainen massa Plutoon verrattuna.'

Perustuu ohjelmaan: Avaruuskansiot Vuosi: 2004

  • New York Timesin suomalainen kuvatoimittaja: Nollasisältöiset kuvat syövät medioiden uskottavuutta

    New York Timesissa mitään ei lisätä tai poisteta kuvista.

    Suomalainen Mikko Takkunen tekee maailmanlaajuisesti merkittävää uutiskuvien valintaa päivittäin työssään New York Timesin, kuvatoimittajana. Korkelaatuisesta journalismistaan tunnetussa lehdessä vaalitaan laatua, myös kuvien osalta. Muun muassa kuvankäsittelyä koskevat ohjeistukset ovat lehdessä selkeät. Mitään elementtejä ei saa poistaa eikä lisätä.

  • Kiehtova keskiaika radio-ohjelmissa

    Kiehtova keskiaika avautuu Areenan radio-ohjelmissa

    Tälle sivulle on koottu keskiaikaa käsitteleviä radiosarjoja ja yksittäisiä ohjelmia. Mitä keskiajalta on säilynyt perintönä meidän aikaamme? Millainen oli Suomen sen ajan suurin kaupunki Turku? Miten silloin asuttiin ja elettiin?

  • Vallanpitäjät ovat suuria, naiset uhreja ja pakolaiset resuisia – uutiskuvat luovat omaa todellisuuttaan

    Valokuvaa ei oteta, vaan se tehdään.

    Uutiskuviin liitetään voimakas aitouden, luotettavuuden ja totuudenmukaisuuden sädekehä: kuva on totta. Mutta vaikka itse kuva olisikin totuudenmukainen, sen valintaan, rajaukseen, julkaisemiseen ja asiayhteyteen liittyy lukemattomia asioita, joilla voi muuttaa kuvan välittämää sanomaa. Uutiskuvat rakentavat maailmankuvaa lukijoille ja katsojille.

  • Uusi oppiminen tuli kouluihin - 7 vinkkiä kotiväelle

    Uuden OPSin mukainen oppiminen pitäisi näkyä myös kodeissa

    Uuden opetussuunnitelman myötä oppiminen ja opiskelu koulussa muuttuvat. Tässä muutamia vinkkejä vanhemmille, jotka kaipaavat tietoa uudistusten vaikutuksesta kotona näkyvään koulutyöhön. Uusi opetussuunnitelma tuli kouluihin - 7 vinkkiä kotiin Läksynteko ja kokeisiinluku uusiksi - 7 vinkkiä kotiin

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Jos synnyit 1990-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    1990-lukulaisen silmin Yle saattaa näyttää tältä.

    1990-luvun lapsena synnyit keskelle teknologista vallankumousta: kännykät ja tietokoneet arkipäiväistyivät lapsuudessasi, ja tv:stä tuli enemmän ohjelmaa kuin koskaan. Ensimmäisiä ohjelmasuosikkejasi olivat muumit ja lauantaisin ruutuun puksuttava Veturi. Koululaisena suosikkiaikasi oli kesäloma, jolloin aamut aloitti Summeri. Muistat, kuinka New Yorkin kaksoistornit romahtivat ja hyökyaalto tuhosi Kaakkois-Aasiaa. Seurasit, kuinka Suomi nousi maailmankartalle euroviisuvoiton ja Conan O'Brienin talk shown myötä. Vuonna 2011 juhlit Suomen MM-jääkiekkokultaa ensimmäistä kertaa elämässäsi. Älypuhelimen myötä tv ja radio kulkivat kanssasi, missä ikinä liikuitkaan.

  • Uusi oppiminen tuli kouluihin - 7 vinkkiä kotiväelle

    Uuden OPSin mukainen oppiminen pitäisi näkyä myös kodeissa

    Uuden opetussuunnitelman myötä oppiminen koulussa muuttuu. Oppilaista tulee aktiivisia tiedonetsijiä, jotka ottavat itse tai ryhmässä selvää asioista. Mutta pitäisikö opiskelun muuttua myös kotona? Tehdäänkö läksyt edelleen kuten vanhempien kouluaikoina?

  • Valheenpaljastaja: Tervetuloa faktojen jälkeiseen aikaan

    Sosiaalinen media voimistaa populistien viestiä

    Poliitikot uskaltavat nykyään valehdella päin äänestäjien naamaa, sillä kiinni jääminen ei johda kannatuksen romahtamiseen. Sosiaalinen media on populistien käsissä voimakas megafoni. Elokuun toisella viikolla republikaanipuolueen presidenttiehdokas Donald Trump sanoi, että presidentti Barack Obama on perustanut Isis-terroristijärjestön.

  • Uusi Päivä hakee 15-18-vuotiasta naisnäyttelijää!

    Uusi Päivä hakee 15-18-vuotiasta naisnäyttelijää!

    Virtauksen lukiossa avautuu paikka uudelle opiskelijalle! Haemme sitoutunutta 15-18-vuotiasta naisnäyttelijää joukkoomme. Jos vuorosanat muistuvat helposti mieleesi, nautit kameran edessä olemisesta ja soitat lisäksi jotain instrumenttia, saatat hyvinkin olla etsimämme henkilö.

Opettajalle

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Avaruuskansiot-sarja, 26 osaa

    26-osainen Avaruuskansiot -sarja esittelee aurinkokuntamme i

    Avaruusohjelmien klassikko, Avaruuskansiot (Space Files, BBC) tutustuttaa aurinkokuntaamme kuvin, sanoin ja animaatioin. Sarjassa kerrotaan myös avaruuden tutkimuksesta.

  • Sää ja ilmasto

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.