Hyppää pääsisältöön

Planeettojen synty

Voimakas flare-purkaus auringon pinnalla. Kuva: Yle kuvapalvelu/Robesus Inc.

Aurinkokuntamme planeetat saivat alkunsa sekasortoisen törmäilyn seurauksena, kun vastasyttyneen Auringon lähellä olevat hiukkaset alkoivat tiivistyä. Maa sai alkunsa lähes 4 600 miljoonaa vuotta sitten, ja siitä lähtien se on ollut jatkuvassa muutoksessa. Kuinka maan ikä on onnistuttu selvittämään? Millainen planeettamme oli vaikkapa miljoona vuotta sitten? Milloin elämä alkoi?

Vastasyttynyttä Aurinkoa kiertää kaasu- ja pölykehä, joka on sisäosiltaan kuuma ja tiheä, ulospäin se ohenee ja viilenee. Auringon lähellä olevat hiukkaset tiivistyvät. Ne ovat raskaita aineksia, joilla on korkea sulamispiste. Kauempana hiukkaset ovat kevyempiä ja viileämpiä, ne alkavat kasautua. Suuresta kehästä muodostuu vähitellen renkaita.

Törmäyksiä tapahtuu kaikkialla. Kasaumia syntyy lisää ja ne kasvavat. Niiden painovoima lisääntyy kasvun myötä, ja Auringon vaikutus vähenee. Kehän renkaat ovat yhä selvempiä, niihin syntyy pieniä alkuplaneettoja, jotka jatkavat kasvuaan. Mitä isompi kappale on, sitä suurempi on sen painovoima ja sitä suuremmaksi se kasvaa. Niin syntyvät planeetat. Etäisimmillä kiertoradoilla ne ovat kaasukertymiä, Auringon lähellä taas kiinteitä pikkuplaneettoja.

Maapallon synty

Maa sai alkunsa lähes 4 600 miljoonaa vuotta sitten, ja siitä lähtien se on ollut jatkuvassa muutoksessa. Kuinka maan ikä on onnistuttu selvittämään? Millainen planeettamme oli vaikkapa miljoona vuotta sitten? Milloin elämä alkoi? Milloin ensimmäiset ihmiset ilmestyivät maan päälle? Saadaksemme vastauksen näihin kysymyksiin on tutustuttava eri tieteenaloihin, sellaisiin kuin geologia, fysiikka, biologia, arkeologia ja paleontologia.

Perustuu ohjelmiin: Avaruuskansiot vuodelta 2004 sekä ohjelmaan Didavision.

  • Voiko Wikipediaan luottaa? Tarkista ainakin nämä viisi asiaa

    Vinkkejä Wikipedian käyttöön

    Laiskat heitot nettitietosanakirja Wikipedian paikkansapitämättömyydestä eivät välttämättä pidäkään paikkaansa. Tutkimusten mukaan valtaosa Wikipedian artikkeleista on (lähes) täyttä faktaa. Mutta koska artikkeleja voi muokata kuka tahansa, välillä tieto voi olla väärää.

  • Mindfulnessin, rentoutumisen ja positiivisen ajattelun avulla kohti parempaa elämää

    Kohti parempaa elämää

    Tuntuuko siltä, että elämä on yhtä kaaosta? Pinnisteletkö jaksamisen äärirajoilla etkä kuitenkaan ole tyytyväinen itseesi tai tekemisiisi? Muistatko enää, kuka olet ja mistä pidät? Olosuhteiden radikaali muuttaminen on vain harvoin mahdollista, mutta jotain voi kuitenkin tehdä - nimittäin parantaa päänsisäistä oloa!

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Kaikki sarjat löytyvät kokonaisuudessaan ja mahdollisine oheismateriaaleineen Oppimisen sivuilta. Kunkin sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Tutkija Salasuo: "Junnujen raaka pudotuspeli - pyramidin kokoinen hutipotku"

    Tutkija Salasuo kritisoi suomalaista urheilujärjestelmää.

    Tutkija Mikko Salasuo kritisoi rahojen menevän väärään paikkaan suomalaisessa urheilujärjestelmässä: "Suuria lajiliittoja koskevat selvitykset osoittavat aivan samanlaista välinpitämättömyyttä liikuntalakia ja sen henkeä kohtaan. Selvästi suurin osa lajiliittojen taloudellisista panostuksista laitetaan huippu-­urheiluun."

  • Aiotko laihduttaa pelkällä liikunnalla? Lue ensin tämä!

    Pelkkä liikunta ei laihduta, opastaa personal trainer.

    Pelkkä treeni polttaa rasvaa harvoilla onnekkailla. Keskimäärin konsti on huono. Useimmille meistä pelkän treenin avulla laihduttaminen johtaa turhauttaviin epäonnistumisiin, heikkoon palautumiseen ja rasitusvammoihin, opastaa kokenut personal trainer Timo Hakkarainen Jennyä ja läskimyytinmurtajia.

  • Seuraa Euroviisuja Ylen kanavilla

    Tutustu Ylen laajaan Euroviisut 2016 -ohjelmistoon

    Euroviisut 2016 näkyy ja kuuluu sekä Ylen kanavilla että verkossa. Tutustu laajaan ohjelmistoon!

  • Näin rekisteröit pönttösi helposti

    Lyhyt ohje siitä, miten pääset helpoiten mukaan kampanjaan.

    Lyhyt ohje siitä, miten pääset helpoiten mukaan Miljoona linnunpönttöä -kampanjaan. Voit rekisteröidä sekä vanhat asumiskelpoiset pöntöt että uudet.

Opettajalle

  • Hae oppimateriaalia

    Yle oppimisen sisällöt on jaoteltu aihekokonaisuuksiksi kouluaineittain. Opettaja löytää nyt oman oppiaineensa sisällöt helposti.

  • Ohjelmasarjoja opetuskäyttöön

    Kokonaisia ohjelmasarjoja opetukseen

    Tälle sivulle on koottu opetuskäyttöön tarkoitettuja Yleisradion ohjelmasarjoja. Sarjan yhteydessä on mainittu, mihin oppiaineeseen ja aihekokonaisuuteen sarja on ensisijaisesti tarkoitettu. Kaikki ohjelmat ovat vapaasti koulujen käytetävissä.

  • Ihminen

    Ihmiset hahmottavatmaailmaa aistien välityksellä.

    Ihmiset hahmottavat ja ymmärtävät maailmaa aistien välityksellä. Jos jokin aisteista ei toimi, muut aistit pyrkivät korvaamaan sen. Ihmisen perusaistit ovat näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti. Miten ne toimivat? Entä miten sydän toimii? Millainen on keuhkojen rakenne? Ja kuinka mahalaukku mahtaa toimia?

  • Luontoa harrastamaan

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Sää ja ilmasto

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Avaruus

    Miten planeetat ovat syntyneet? Miten Maan ja Kuun liikkeet vaikuttavat vuorokaudenaikoihin ja vuodenaikoihin? Tutustu myös lähemmin aurinkokuntaan ja havainnoi taivaalla näkyviä valoilmiöitä sekä ammenna tietoa tähtitieteen historiasta.

  • Elinympäristöt

    Millaisia lajeja elää suolla, millaisia taas metsässä? Näillä sivuilla voit katsella ja kuunnella ohjelmia suomalaisista metsä- ja suotyypeistä. Tutustu myös keväiseen saaristoon ja kaupunkiin elinympäristönä.

  • Hyönteiset ja muita selkärangattomia

    Tiesitkö, että muurahaiset pitävät kirvoja kotieläiminään? Entä montako jalkaa tuhatjalkaisella todellisuudessa on? Tutustu näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin pikku ötököihin.

  • Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet

    Melkein kaikki suomalaiset tunnistavat ahvenen, mutta tiedätkö miltä näyttää nieriä tai kuha? Vakituisesti vesissämme uiskentelee noin 70 kalalajia, joista 20 lajia on kalastajan melko helppo saada pyydettyä. Suomessa elää vakinaisesti kolme sammakkolajia rupikonna, sammakko ja viitasammakko. Sammakkoeläimet ovat vaihtolämpöisiä ja ne tulevat toimeen sekä maalla että vedessä.

  • Kasvit ja sienet

    Kasvit mahdollistavat nykyisen kaltaisen elämän maapallolla tuottamalla fotosynteesissa happea. Ne ovat monesti myös koko ravintoketjun perusta. Sienet ovat tärkeitä hajoittajia, joista monet muut kasvit ovat riippuvaisia.

  • Linnut

    Mikä se oli, vilahti niin nopeasti? Millainen nokka, minkämuotoiset siivet, entä väritys? Lintuja on kaikkialla, tarkkaile niitä. Aina ei edes tarvitse tunnistaa lajia, kun voi päätellä paljon niiden elämästä ja elintavoista.

  • Luonnontieteet

    Kemiaa, fysiikkaa ja matematiikkaa Yle Oppimisen netissä.

  • Luontoa harrastamaan

    Suomessa edellytykset luonnon havainnointiin ja harrastamiseen ovat hyvät. Meillä on esimerkiksi laajat jokamiehenoikeudet, joista monissa maissa voi vain haaveilla.

  • Nisäkkäät

    Tiesitkö että, hirvi oli vähällä kuolla Suomesta sukupuuttoon liiallisen metsästyksen takia? Tai piisamin olevan kotoisin Pohjois-Amerikasta. Oppimisen sivustolla tutustut näihin ja moniin muihin Suomen luonnossa eläviin nisäkkäisiin.

  • Solubiologia

    Kaikki elämä maapallolla muodostuu soluista. Pienimmät eliöt koostuvat vain yhdestä solusta. Ihmisen keho sisältää miljardeja soluja, jotka ovat erilaistuneet kudoksiksi. Solun toimintaa ohjaa sen tumasta löytyvät DNA-molekyylit. Geenit ovat DNA:n osia joiden perusteella solun työkalut ja rakennusaineet, proteiinit, valmistetaan.

  • Sää ja ilmasto

    Säähän vaikuttavat auringon säteily sekä maanpinnan ominaisuudet kuten vesistöt ja vuoristot. Säähän liittyviä ominaisuuksia ovat muun muassa lämpötila, ilmankosteus, ilmanpaine ja tuulen nopeus. Säätä ei ole varmuudella aivan helppo ennustaa, sillä se saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Ilmasto taas saadaan selville, kun tehdään pitkän ajan kuluessa säännöllisiä säähavaintoja.

  • Yhteinen ympäristö

    Yhä useampi ympäristöön liittyvä kysymys on maailmanlaajuinen. Myös vastuu maapallon tulevaisuudesta on kannettava yhdessä. Kuormitus tarkoittaa luonnonvarojen kuluttamista ja jätteen tuottamista. Kestävän kehityksen tavoitteleminen vaatii näiden molempien vähentämistä.