Hyppää pääsisältöön

Ole rohkea – tuli mitä tuli

Marjo-Riitta Karhunen ja Iina Avec Tastula
Marjo-Riitta Karhunen ja Iina Marjo-Riitta Karhunen ja Iina Avec Tastula Kuva: Tommi Ketonen iina,marjo-riitta karhunen

Marjo-Riitta Karhunen on päähenkilö Avec Tastulan uuden tuotantokauden ensimmäisessä osassa. Julkaisemme Marjo-Riitan ajatuksia taistelustaan syöpää, ja pelkoa, vastaan. Mitä Marjo-Riitalle tapahtui ohjelman valmistumisen jälkeen?

Marjo-Riitta Karhunen, Avec Tastula
Marjo-Riitta Marjo-Riitta Karhunen, Avec Tastula Kuva: Tommi Ketonen marjo-riitta karhunen

Tänä joulukuisena iltana on tullut kuluneeksi yli vuosi siitä kun sain lasteni kanssa lähteä mukaan Avec Tastula ohjelman kuvauksiin. Kuvausprosessin alkaessa emme voineet aavistakaan mitä kaikkea tulevat kuukaudet tuovat tullessaan. Lähdin matkaan tutkimusretkeilijän mielellä, uteliaisuudella. Minulle oli heti ensivaiheista selvää ettei kyseessä ole mikään kevytmatka, kuten rintasyöpäkään ei ole mikään kevytsyöpä.

Sain diagnoosini syksyllä 2012, ja vuosi sitten näihin aikoihin elin hyvin toiveikasta elämänvaihetta. Vaikka elämääni varjostikin mahdollinen keuhkolevinneisyys koin elämäni kaikesta epävarmuudesta huolimatta riittävän tavalliseksi. Riittävällä tavallisuudella tarkoitan sitä, että kaikesta kivusta ja oireilusta huolimatta pystyin palaamaan työhön ja arki lasten kanssa sujui kuten missä tahansa lapsiperheessä. Huolimatta siitä, että elämäämme olikin langennut ikävä varjo sairauden leviämisen suhteen.

Vaikka epävarmuudessa eläminen tekikin olotilasta täysin erilaisen kuin koskaan aikaisemmin, ajan kanssa sopeuduin tähän tunteeseen. Sopeuduin pelkäämiseen. Ihminen nimittäin pelkää myös pelkäämistä. Pystyin kuitenkin hyväksymään sen osaksi elämääni.
Miten tämä tuli mahdolliseksi? Kävin niin syvällä omassa pelossani, että se tuli minulle tutuksi. Kuulen pelon raakkuvan äänen edelleenkin mutta se ei uhkaa olemassa oloani. Pelkoon ei kuole. Omiin tunteisiin, ajatuksiin, sanottuihin sanoihin ei kuole. Ihminen kuolee silloin kun on tarkoitettu.

Miten kukaan voi sanoa, että kuolemalla olisi joku tarkoitus? Sietämätöntä puhetta!

Entä saavatko pienten lasten äidit kuolla? Vastaan edelleenkin: ”Eivät saa!”. Silti uskon vahvasti myös kaiken merkityksellisyyteen, siihenkin ettei lopultakaan ole olemassa väärää aikaa kuolla. On traagista jos lapsi kuolee, se on täysin musertavaa. On äärimmäisen surullista kun pienten lasten äitejä tai isiä kuolee. Sitä ei haluaisi mitenkään hyväksyä.

Marjo-Riitta Karhunen ja Iina 2 Avec Tastula
Marjo-Riitta ja Iina Marjo-Riitta Karhunen ja Iina 2 Avec Tastula Kuva: Tommi Ketonen marjo-riitta karhunen ja iina

Itse en kuitenkaan haluaisi omien lasteni ajattelevan, että heidän äitinsä kuolema olisi jotenkin erityisen väärin. Vihainen saa olla, saa olla ihan raivoissaan. Mutta elämä ei pääty yksittäisen ihmisen kuolemaan ja lasteni elämässä on rakastava kannatteleva voima, oli minua tai ei. Olen ikuisesti heidän ainutkertainen äitinsä, ja he ovat minulle ainutkertaisen rakkaita ihmeitä - ikuisesti. Tämä on se syvin viesti jonka heille haluan välittää. Ja sen välittäminen tapahtuu asioiden käsittelemisen kautta, yhdessä.
Kuoleman kohtaaminen on siis jokaisen ihmisen oikeus, ja kulttuurissamme tulisi olla enemmän sijaa siitä puhumiseen. Myös lasten kanssa.

Omaa kuolemaansa ei myöskään voi käsitellä muulloin kuin vielä elossa ollessaan. Se on tehtävä etukäteen. Omaan viimeiseen vaiheeseen tulisi mielestäni suhtautua arvokkuudella. Mikä sanoma sillä on itselle ja läheisille? Minkälaisen jäljen haluaa jättää perheelle, lähiyhteisölle, maailmalle?

Tällä hetkellä elän sen todellisuuden kanssa etten enää parane (ihmeisiin uskon kyllä!). Jo viime keväänä sain lopullisen varmuuden siitä, että sairauteni on levinnyt luustoon, kaikkiin selkärangan nikamiin. Ja juuri tällä viikolla olen saanut kuulla leviämisen todennäköisesti jatkuvan edelleen. Tällä hetkellä on luuytimen tuotanto mahdollisessa vaarassa. Tästä johtuen minulla aloitetaan lähiviikkoina sytostaattihoidot ja kokoan nyt voimia niiden kestämiseen. Minua tietenkin jännittää valtavasti! En ensimmäisellä kierroksellakaan oikein hyvin kestänyt juuri sytostaatteja, mitä nyt mahtaa tapahtua? Mistä saada taas voimaa kaikkeen tulevaan?

Marjo-Riitta Karhunen, Avec Tastula 2
Marjo-Riitta Karhunen, Avec Tastula 2 Kuva: Tommi Ketonen marjo-riitta karhunen

Voima ei synny asioiden torjumisesta vaan niiden kohtaamisesta. Vaikeiden asioiden kohtaaminen on tie aitoon ja syvään toivoon. Toivoahan ei ole se, että naivilla tavalla uskotellaan ihmiselle hänen olevan kuolematon. Toivoa on rakkaudellisen kokemuksen välittäminen lähellä kärsivälle ihmiselle. Meistä kukaan ei voi luvata läheisillemme ikuista elämää, emme voi luvata sairastavalle rakkaallemme parantumista, aina emme voi luvata edes oireiden helpottamista. Ainoa asia mitä me ihmiset voimme toisillemme luvata tai antaa, on rakkauden parantava voima hetkeen kerrallaan. Voi olla läsnä vaikeassa hetkessä, muuta ei tarvitse osata eikä tietää. Siinä on riittämiin.

Oma isäni kuoli syöpään kymmenen vuotta sitten, elettyään vaikuttavan ja arvostettavan 56-vuotisen elämän. Muistan kuinka isäni kuoleman hetkellä, jossa koko perheen kanssa saimme olla läsnä, veljeni saattamisen sanat isälleni olivat: ”Ole rohkea.”. Tämä on sanoma jota nyt varjelen sydämessäni, sanoma joka resonoi sielussani.

Olen rohkea. Niin hyvin kuin osaan. Siinä on riittämiin.

-Voittaaks rakkaus kuoleman?

-Voittaa. Rakkaus ei tee meistä kuolemattomia. Koska sitähän me ei olla. Mun mielestä rakkaus voi voittaa kuoleman pelon ja sit se voittaa sillä lailla kuoleman et rakkaus ei koskaan katoa. Se on ikuista.”

(ote Maaritin ja Marjo-Riitan keskustelusta)

teksti: Marjo-Riitta Karhunen

Linkki Marjo-Riitan blogiin: http://syopatarinoituutodeksi.blogspot.fi/

Katso ohjelma Yle Areenassa: http://areena.yle.fi/tv/2372307
Katsottavissa 19.11.2015 saakka.

Kommentit

  • Kaksi vanhusta katsoo vanhaa valokuvaa

    Alzheimerin tauti nostaa esiin sekä herkkiä tunteita että raivokohtauksia

    Alzheimerin tautia sairastavien omaisten kokemuksia

    Etenevästä muistisairaudesta kärsivien määrä kasvaa, kun väestö ikääntyy. Suomessa on arviolta lähes 200 000 muistisairasta ihmistä, joista puolet vähintään keskivaikeassa vaiheessa sairauttaan. Vuosittain lähes 15 000 ihmistä sairastuu muistin sairauksiin. Yleisin etenevä muistisairaus on Alzheimerin tauti.

  • Niklas Hallman, Hilla Blomberg, Sari Kiiski

    Aamusydämellä: Borrelioositartunta

    Borrelioosiin sairastuneet kertovat kokemuksiaan

    TV1 sunnuntaina 17.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Punkkien levittämä borrelioosi eli Lymen tauti vaanii kesäisessä luonnossa. Sari Kiiski sai tartunnan 14 vuotta sitten ja Niklas Hallmanilla todettiin neuroborrelioosi runsas puoli vuotta sitten.

  • Aapeli Myllynen, Hilla Blomberg, Anna-Elina Rahikainen

    Aamusydämellä: Nuoren syöpä

    Anna-Elina ja Aapeli ovat selvinneet syövästä

    TV1 sunnuntaina 3.4.2016 klo 9.05 - 9.45 Miltä tuntuu sairastua syöpään, kun on nuori ja elämä on juuri alkamassa suunnitelmineen ja unelmineen. Anna-Elina Rahikainen ja Aapeli Myllynen kertovat miten syöpä heidät pysäytti ja millaista tukea he olisivat sairastaessaan kaivanneet.

  • Timo Akkala, Hilla Blomberg, Sari Männikkö

    Aamusydämellä: Elinsiirto pelasti elämän

    Sydämensiirron ja maksansiirron kokeneet kertovat tarinansa

    TV1 sunnuntaina 27.3.2016 klo 9.05 - 9.45 Elinsiirto pelastaa vuosittain lähes neljänsadan suomalaisen hengen. Sari Männikölle on tehty sydämensiirto ja Timo Akkalalle maksansiirto.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Aleksandra Mirolybov-Nurmela hymyilee kuvassa ja katsoo yläviistoon. Kuvan vasemmassa yläreunassa valkoinen Vaakakapina-leima.

    Liikunnanopettaja aiheutti ikuiset arvet: "Häpeä kulkee vahvasti mukanani"

    Aleksandra Mirolybov-Nurmela opettelee arvostamaan itseään.

    “Telinevoimistelutunnilla opettaja asetteli koko luokan ympärilleni katsomaan, kuinka tämä lihava lapsi yrittää hypätä pukin yli. Minä epäonnistuin joka kerta ja tömähdin siihen keskelle. Samaa nöyryytystä opettaja jatkoi kaikilla liikuntatunneilla."

  • Pietari K ja grafiikkaa

    Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Martti Lutherin patsas

    Miksi Martti Luther vihasi juutalaisia?

    Luther oli antisemitisti

    Uskonpuhdistaja Martti Lutherin elämän pimeisiin puoliin kuuluu hänen suhtautumisensa juutalaisiin. On vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että armosta ja armeliaisuudesta saarnaava ihminen on kirjoittanut kirjan Juutalaisista ja heidän valheistaan – kirjan, jossa kehotettiin polttamaan ja karkottamaan juutalaiset.

Uusimmat sisällöt - Terveys

  • Eskarilaisen hymy, kaikki hampaat vielä eri kokoa.

    Lapsen hampaista näkee, mitä perheessä syödään

    Ravinnolla on iso merkitys suunterveydelle

    Onko joka päivä karkkipäivä? Kiukunpuuskat karkkihyllyn edessä ovat usein vanhempien mielenterveyden koetinkiviä, mutta luovuttaa ei kannata. Lasten hampaiden reikiintymisellä on nimittäin suora yhteys perheen elintapoihin ja ruokailutottumuksiin. Myös hammaspesurutiinit kannattaa päivittää. Harjaus on yhä paras ja halvin tapa pitää hampaat terveinä.

  • Miehen käsi tatuaoidulla olkapäällä.

    Itsehieronnalla eroon lihasjumeista

    Hiero- rentoudu

    Kärsitkö niskajumista, hiirikädestä tai huimauksesta? Liikkumattomuus ja liiallinen istuminen aiheuttavat lihasten jäykistymistä ja huonontavat niiden toimivuutta. Kehon liikkuvuutta voi lisätä ja lihaksia rentouttaa myös omin voimin, itsehieronnalla. Tuloksena on rennompi ja terveempi keho.

  • Punaiset pikkuhousut valkoisella pohjalla. Kuvan oikeassa reunassa teksti:"Nainen on kokonaisuus. Ongelmat tai  muutokset kuukautiskierrossa ja -vuodossa voivat olla tärkeä viesti tai vihje gynekologisten sairauksien lisäksi muista ongelmista."

    Nainen, tiedä nämä 10 faktaa kuukautisista!

    Mitä jokaisen naisen tulisi tietää kuukautisista?

    Kerran kuussa, yhden viikon ajan, noin 40 vuotta – kuukautiset kulkevat naisen mukana elämän joka kiemuroissa. Kuukautiset ovat hyvin yksilölliset. Osalle naisista helpot ja huomaamattomat, suurimmalle osalle jonkinlaista oireilua aiheuttavat. Joskus kuukautiset kuitenkin aiheuttavat oireita ja arkea hallitsevaa haittaa, jotka on syytä tutkia perusteellisemmin. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Annakaija Lappalainen kertoo faktat, jotka jokaisen naisen tulisi kuukautisista tietää.

  • Nainen mietiskelee kevätsäässä kalliolla.

    Puolen minuutin keskittyminen riittää - mielenrauhaa voi treenata

    Dunderfelt: Koko kansan psykotreenit

    Jumittavatko ajatuksesi vanhassa, vaikka pitäisi jo suunnata uuteen? Etsitkö rauhaa, mutta haluaisit silti olla energinen? Psykologi Tony Dunderfeltin kehittämä harjoitus auttaa mieltä rentoutumaan. Elämänasenteella on ratkaiseva merkitys siihen, miten me voimme. Dunderfeltin mukaan ihminen voi treenata mieltään ottamaan iisimmin ja ajattelemaan positiivisemmin.