Hyppää pääsisältöön

Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla

Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Ihan vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan ja vuonna 1993 nähtiinkin säästökarsinta. Vuonna 1995 Suomen kannalta riesaksi kehitettiin jäähyjärjestelmä. Huonoiten menestyneet viisumaat eivät aina päässeet mukaan kisoihin.

Vuonna 1990 Suomen euroviisuedustajaa etsittiin avoimen sävellyskilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmänä. Avoimeen kilpailuun osallistui yli 200 kappaletta. Karsinnan finaalissa lavalla nähtiin tuttuja esiintyjiä, kuten edellisenä vuonna Ruotsin Melodifestivalenilla toiseksi tullut Arja Saijonmaa sekä liuta tuntemattomampia esiintyjiä, kuten kappaleella Fri? voiton vienyt turkulainen lauluyhtye Beat. Ruotsinkielisen kappaleen sävellyksestä vastasivat Jan ja Kim Engblom ja Tina Krause ja sen oli sanoittanut Stina Engblom-Colliander.

Kilpailijoiden lisäksi karsinnan finaalissa esiintyy värikkäisiin esiintymisasuihin sonnustautunut hollantilainen Barbarella-trio, joka esitti kappaleensa Like A Fata Morgana ja Sucker For Your Love, joista jälkimäisen esitykseen lavalle saapuu myös vampyyri-herra.

Suomi jäi Jugoslavian Zagrebissa käydyissä Euroviisuissa viimeiseksi.

Vuoden 1991 euroviisuedustajaa karsittiin hienoimmissa puitteissa koskaan. Karsintafinaali järjestettiin Turun Typhoon-hallissa, jossa karsinnan jälkeen oli tarkoitus olla Jerry Lee Lewisin konsertti. Lewisin oli tarkoitus esiintyä myös karsintaohjelmassa. Mutta lavalle nousikin Ylen viihdetoimituksen päällikkö Erkki Pohjanheimo kertomaan, että Lewis ei suostu esiintymään euroviisukarsinnassa. Lewisin tilalta ohjelmassa esiintyy hänen orkesterinsa Kenny Lovelacen johdolla.

Karsinnan voitti Kaija Kärkisen esittämä, Ile Kallion säveltämä ja Jukka Välimaan sanoittama Hullu yö. Se sijoittui loppukilpailussa sijalle 20 kuudella pisteellä.

Samassa karsinnassa karsittiin myös Tyynenmeren viisuihin eli Kultainen leija -kilpailuun pääsystä. Yle oli kutsuttu edellisenä vuotena ensimmäisen kerran Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa käytyihin kisoihin ja Olli Ahvenlahden säveltämä Kun tunteet kuljettaa oli sijoittunut toiseksi. Karsintaohjelman juontaja Kati Bergman arvelikin, että menestys oli saanut säveltäjät liikkeelle. Kilpailuun osallistui ennätysmäärä sävelmiä, peräti 414. Kuala Lumpuriin lähti karsinnan toiseksi tullut Samuli Edelmannin esittämä Peggy.

Myös vuonna 1992 euroviisuedustajaa etsittiin suureellisesti 8 000 hengen Typhoon-hallissa. Myös kilpailukonsepti oli edellisiltä vuosilta tuttu avoimen kilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmä. Itse finaali oli kuitenkin muuttunut, sillä kymmenestä finalistista niin sanottuun superfinaaliin karsittiin neljä sävelmää. Superfinaalista karsiutuivat muun muassa Arja Korisevan, Pepe Willbergin, Kirkan, Tauskin ja Kikan esitykset.

Voittajaksi selviytyi Pave Maijasen esittämä ja Maija Paavonen -salanimellä säveltämä Yamma Yamma. Kappaleen on sanoittanut Hector. Yamma Yamma sai melkein puolet enemmän pisteitä kuin toiseksi tullut Leena Nilssonin esittämä Soita kitaraa. Nilssonin Soita kitaraa lähti edustamaan Suomea Kultainen Leija -kisaan Balille.

Suuren maailman show-henkeä karsintaohjelmaan toivat kansainväliset väliaikaesiintyjät hollantilainen Ten Sharp ja walesilainen Bonnie Tyler, joka esitti illan aikana kaksi eri kappaletta.

Suomen euroviisuedustajia 1990-luvulla

Aiempien vuosien glamourista ei ollut enää jälkeäkään lamavuoden 1993 karsinnassa. Suureellisesta kansanjuhlasta oli luovuttu ja kilpailu järjestettiin kahdeksan säveltäjän kutsukilpailuna. Myös laulujen esittäjät oli valittu jo etukäteen. Marjorie, Katri Helena, Paula Koivuniemi ja Arja Koriseva esittivät kukin kaksi sävellystä. Ohjelma lähetettiin Ylen studiolta ja sen juonsi ajankohtaistoimittajana tunnettu Ari Korvola.

Voiton karsinnassa vei Matti Puurtisen säveltämä ja Jukka Saarisen sanoittama Tule luo, jonka esitti Katri Helena. Euroviisuissa yksinkertaista esitystä hieman muutettiin ja lavalla Katri Helenan kanssa nähtiin myös kaksi harmonikkaa. Voittajan valitsivat alueraadit, joihin pääsi ilmoittamalla halukkuutensa osallistumisestaan postikortitse. Koska raatilaisten työpanosta ei korvattu millään tavalla, heidän kesken arvottiin VHS-nauhuri. Laitteen kotiinsa voitti turkulainen Leevi Sandell.

Vaikka lama ja säästötalkoot olivat syvimmillään, lähetykseen oli saatu mukaan myös kansainvälisiä esiintyjiä Ruotsista Niklas Strömstedt ja Isosta-Britanniasta Helen Hoffner.

Vuonna 1994 palattiin jälleen suuren show'n formaattiin ja isommalle areenalle, Tampere-taloon. Kilpailijoiden lisäksi karsinnassa esiintyivät Kaija Koo ja brittiläinen Jam & Spoon.

Spektaakkelin juonsivat koomikot Jukka Laaksonen, Juha Laitila ja Joonas Myllyveräjä.

Tuona vuonna oli myös ensimmäisen kerran käytössä jäähyjärjestelmä, sillä edellisen vuoden seitsemän huonointa joutuivat tekemään tilaa seitsemälle uudelle maalle eli Venäjälle, Puolalle, Latvialle, Unkarille, Virolle, Slovakialle ja Romanialle.

Avoimeen sävellyskilpailuun tuli yli 400 sävellystä ja karsinnan finaaliin niistä selvisi kymmenen. Suurin osa kilpailukappaleiden esittäjistä olivat Euroviisujen ensikertalaisia, niin myös ylivoimaiseen voittoon itsensä laulaneet siskokset Virpi ja Katja Kätkä eli CatCat. Kappaleen Bye Bye Baby sävellyksestä ja sanoituksesta vastasivat Markku Lentonen ja Kari Salli. Voittaja selvisi ensimmäistä kertaa puhelinäänestyksen kautta. Siinä Bye Bye Baby sai melkein 26 000 ääntä ja toiseksi tullut Susanne Sonntagin esittämä En dans på livets vågor reilut 17 000 ääntä.

Muita kilpailijoita olivt muun muassa Tarja Lunnas, Rio ja Janita.

Bye Bye Babylle veikkailtiin ihan hyvää menestystä viisuissa, mutta se jäi 11 pisteellä sijalle 22.

Vuonna 1995 Suomi joutui ensimmäistä kertaa jäähylle edellisen vuoden huonon menestyksen takia. Vuonna 1996 Suomi oli kuitenkin mukana. Karsintakilpailukin järjestettiin jälleen mutta täysin uudistetulla tavalla, nimittäin Emma-gaalan yhteydessä. Viisuihin pyrkivät sävelmät esitettiin ensin alta pois, sitten jaettiin pystit ja lopuksi oli tarkoitus julkaista karsinnan voittaja, toisin kuitenkin kävi. Suuri puheluryntäys tukki linjat eivätkä puhelut päässeet läpi, joten äänestysaikaa päätettiin jatkaa lauantai-illasta maanantaiaamuun.

Lopulta voitto oli selvä, sillä Jasminen esittämä Niin kaunis on taivas sai melkein 68 000 ääntä. Seuraavaksi tullut Eija Kantolan esittämää Rakkauden kirja hieman alle 36 000 ääntä. Vielä ei kuitenkaan ollut selvää, pääseekö Jasmine osallistumaan Euroviisuihin, sillä kansainvälinen raati karsi osallistujia ennen kilpailua. Niin kaunis on taivas kuitenkin läpäisi seulan, mutta jäi itse kisoissa viimeiselle sijalle. Timo Niemi vastasi laulun sävellyksestä ja sanoituksesta.

Myös vuonna 1997 Suomi joutui jäähylle edellisvuoden huonon menestyksen vuoksi. Seuraavana vuonna karsintaohjelma oli jälleen uudistettu, mutta Emma-gaala jätettiin taakse.

Vuoden 1998 Suomen euroviisukarsinnan lopputulokset
Vuoden 1998 Suomen euroviisukarsinnan lopputulokset Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus,taulukko

Sami Aaltosen ja Olga K:n juontamassa karsinnassa Suomen viisuedustaja valittiin kahden raadin ja yleisöäänestyksen yhteispäätöksellä. Raatien mielipiteet hajaantuivat täysin sillä yleisön suursuosikki Jari Sillanpää jäi kokonaiskilpailussa toiseksi ja euroviisufaneista koostuneen raadin ykkönen Nylon Beat kolmanneksi, kun yhteispisteissä voittoon kiri Edea kappaleella Aava. Marika Krookin sopraanoon nojaava kappale laulettiin muinaiseen symbolikieleen pohjautuvalla kielellä.

Karsinnassa kuultiin paljon muitakin tunnettuja esiintyjiä, kuten Ultra Bra, Sari Kaasinen ja Samuli Edelmann yhdessä Sanin kanssa. Lisäksi ohjelmassa esiintyi englantilainen sopraano Sarah Brightman.

Vuonna 1999 Suomi ei päässyt osallistumaan Euroviisuihin, koska edellisvuosien pistekeskiarvo oli liian alhainen.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Vuoden 1994 karsinnan esittelytekstissä on virhe: Latvian tilalla pitäisi olla Liettua. Latvia debytoi vasta Tukholmassa vuonna 2000. :)

Lähettänyt käyttäjä

Olen kuullut Hullu yö-kappaleesta myös käännöksen One more lonely night.

  • Kuvamanipulaatio hanskoista. Kuvan hanskat eivät liity tapaukseen.

    O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynnin mediasirkusta seurattiin myös Suomessa

    Simpsonin oikeudenkäynti oli todellinen mediatapahtuma

    Jalkapalloilija ja tv-tähti O.J. Simpsonin murhaoikeudenkäynti vuonna 1995 oli aikansa seuratuimpia mediatapahtumia. Parhaimmillaan lähes puolet yhdysvaltalaisista seurasi monia käänteitä sisältänyttä oikeudenkäyntiä, joka sai edetessään mitä oudompia piirteitä. Kansainvälisesti suurta huomiota herättänyttä oikeusprosessia seurattiin myös Suomessa. Radion puolella Yhdysvalloista raportoivat kirjeenvaihtajat Johanna Juntunen ja Päivi Sinisalo.

  • Sakari Lehtinen ja Hector esiintyvät studiossa.

    Hector eilen – toissapäivänä

    Kattaus lauluntekijän musiikista läpi vuosikymmenten.

    Yksi suomenkielisen rockin tärkeimmistä synnyttäjistä oli Hector alias Heikki Harma, joka tunnetaan myös toimittajana mm. sarjoista Tuubi ja Pop eilen – toissapäivänä. Vuonna 1994 tehdyssä laajassa haastattelussa hän puhuu läpimurtonsa vuosista ja koko 1970-luvun suomirockista. Lisänä muhkea kattaus miehen musiikista läpi vuosikymmenten – joukossa todellisia arkistoharvinaisuuksia.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

Lue lisää:

Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

"Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilmapallokauppias

    Dokumentti vapusta ilmapallokauppiaan silmin 1990.

    Ilmapallot kuuluvat erottamattomasti vappuun. Puolituntisessa ohjelmassa tutustutaan ilmapallokauppiaiden vappuun erään naismyyjän näkökulmasta.

  • Laura Mäkimaa (Pirjo Moilanen) vuonna 1995.

    Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Teemu Luotola (Ville Keskilä) ja Janne Mäkimaa (Misa Nirhamo) vuonna 1995.

    Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Juulia Salonen Tiinan roolissa 1991.

    Kirjojen rohkea totuudentorvi television Tiina-sarjassa

    Anni Polvan Tiina-kirjoihin perustuva tv-sarja vuodelta 1991

    Anni Polva ymmärsi nuorten tyttöjen sielunmaisemaa, kun hän aloitti Tiina-kirjojen sarjan 1950-luvulla. Televisioon Tiina pääsi vuonna 1991 Marjut Komulaisen ohjauksessa. Tv-sarjan alussa Tiina (Juulia Salonen) muuttaa perheensä kanssa maalta kaupunkiin. Peloton ja hyväntahtoinen tyttö tutustuu nopeasti uusiin kavereihin ja asettuu rohkeasti heikompien puolelle.

  • Minna Canthin Anna Liisa on nuoren tytön kohtalontarina

    Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

    Minna Canthin todellisiin tapahtumiin perustuva kohtalontarina nuoren tytön elämästä koskettaa väkevyydellään yhä tänäkin päivänä. Ansiokkaan tv-draaman pääosassa nähdään Anna-Leena Härkönen.

  • Maija-Liisa Majanlahti napittaa Risto Tuorilan paitaa Kovaa maata -sarjassa

    Kovaa maata

    Viitalan perhe muuttaa konkurssin jälkeen mummolaan.

    Kovaa maata -sarja kertoo Viitalan perheen elämästä konkurssin jälkeen. Perhe muuttaa maalle Ruusa-mummon (Maija-Liisa Majanlahti) luo yrittäen aloittaa uuden elämän. Päätösjaksossa nähdään mitä perheelle lopulta kävi.

  • Mäkimaat: Maija (Tiina Rinne), Pertti (Jukka Puotila), Eeva (Lena Meriläinen) ja Mirja (Inka Kiviharju) vuonna 2000.

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.