Hyppää pääsisältöön

Euroviisukarsinnat kehittyivät kansanjuhlasta lama-ajan säästöviisuihin 1990-luvulla

Euroviisut ja euroviisukarsinnat olivat muutosten kourissa 1990-luvulla. Ihan vuosikymmenen alussa karsinnoista tuli mahtipontinen viihdetapahtuma, kunnes lama pakotti supistamaan ja vuonna 1993 nähtiinkin säästökarsinta. Vuonna 1995 Suomen kannalta riesaksi kehitettiin jäähyjärjestelmä. Huonoiten menestyneet viisumaat eivät aina päässeet mukaan kisoihin.

Vuonna 1990 Suomen euroviisuedustajaa etsittiin avoimen sävellyskilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmänä. Avoimeen kilpailuun osallistui yli 200 kappaletta. Karsinnan finaalissa lavalla nähtiin tuttuja esiintyjiä, kuten edellisenä vuonna Ruotsin Melodifestivalenilla toiseksi tullut Arja Saijonmaa sekä liuta tuntemattomampia esiintyjiä, kuten kappaleella Fri? voiton vienyt turkulainen lauluyhtye Beat. Ruotsinkielisen kappaleen sävellyksestä vastasivat Jan ja Kim Engblom ja Tina Krause ja sen oli sanoittanut Stina Engblom-Colliander.

Kilpailijoiden lisäksi karsinnan finaalissa esiintyy värikkäisiin esiintymisasuihin sonnustautunut hollantilainen Barbarella-trio, joka esitti kappaleensa Like A Fata Morgana ja Sucker For Your Love, joista jälkimäisen esitykseen lavalle saapuu myös vampyyri-herra.

Suomi jäi Jugoslavian Zagrebissa käydyissä Euroviisuissa viimeiseksi.

Vuoden 1991 euroviisuedustajaa karsittiin hienoimmissa puitteissa koskaan. Karsintafinaali järjestettiin Turun Typhoon-hallissa, jossa karsinnan jälkeen oli tarkoitus olla Jerry Lee Lewisin konsertti. Lewisin oli tarkoitus esiintyä myös karsintaohjelmassa. Mutta lavalle nousikin Ylen viihdetoimituksen päällikkö Erkki Pohjanheimo kertomaan, että Lewis ei suostu esiintymään euroviisukarsinnassa. Lewisin tilalta ohjelmassa esiintyy hänen orkesterinsa Kenny Lovelacen johdolla.

Karsinnan voitti Kaija Kärkisen esittämä, Ile Kallion säveltämä ja Jukka Välimaan sanoittama Hullu yö. Se sijoittui loppukilpailussa sijalle 20 kuudella pisteellä.

Samassa karsinnassa karsittiin myös Tyynenmeren viisuihin eli Kultainen leija -kilpailuun pääsystä. Yle oli kutsuttu edellisenä vuotena ensimmäisen kerran Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa käytyihin kisoihin ja Olli Ahvenlahden säveltämä Kun tunteet kuljettaa oli sijoittunut toiseksi. Karsintaohjelman juontaja Kati Bergman arvelikin, että menestys oli saanut säveltäjät liikkeelle. Kilpailuun osallistui ennätysmäärä sävelmiä, peräti 414. Kuala Lumpuriin lähti karsinnan toiseksi tullut Samuli Edelmannin esittämä Peggy.

Myös vuonna 1992 euroviisuedustajaa etsittiin suureellisesti 8 000 hengen Typhoon-hallissa. Myös kilpailukonsepti oli edellisiltä vuosilta tuttu avoimen kilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmä. Itse finaali oli kuitenkin muuttunut, sillä kymmenestä finalistista niin sanottuun superfinaaliin karsittiin neljä sävelmää. Superfinaalista karsiutuivat muun muassa Arja Korisevan, Pepe Willbergin, Kirkan, Tauskin ja Kikan esitykset.

Voittajaksi selviytyi Pave Maijasen esittämä ja Maija Paavonen -salanimellä säveltämä Yamma Yamma. Kappaleen on sanoittanut Hector. Yamma Yamma sai melkein puolet enemmän pisteitä kuin toiseksi tullut Leena Nilssonin esittämä Soita kitaraa. Nilssonin Soita kitaraa lähti edustamaan Suomea Kultainen Leija -kisaan Balille.

Suuren maailman show-henkeä karsintaohjelmaan toivat kansainväliset väliaikaesiintyjät hollantilainen Ten Sharp ja walesilainen Bonnie Tyler, joka esitti illan aikana kaksi eri kappaletta.

Suomen euroviisuedustajia 1990-luvulla

Aiempien vuosien glamourista ei ollut enää jälkeäkään lamavuoden 1993 karsinnassa. Suureellisesta kansanjuhlasta oli luovuttu ja kilpailu järjestettiin kahdeksan säveltäjän kutsukilpailuna. Myös laulujen esittäjät oli valittu jo etukäteen. Marjorie, Katri Helena, Paula Koivuniemi ja Arja Koriseva esittivät kukin kaksi sävellystä. Ohjelma lähetettiin Ylen studiolta ja sen juonsi ajankohtaistoimittajana tunnettu Ari Korvola.

Voiton karsinnassa vei Matti Puurtisen säveltämä ja Jukka Saarisen sanoittama Tule luo, jonka esitti Katri Helena. Euroviisuissa yksinkertaista esitystä hieman muutettiin ja lavalla Katri Helenan kanssa nähtiin myös kaksi harmonikkaa. Voittajan valitsivat alueraadit, joihin pääsi ilmoittamalla halukkuutensa osallistumisestaan postikortitse. Koska raatilaisten työpanosta ei korvattu millään tavalla, heidän kesken arvottiin VHS-nauhuri. Laitteen kotiinsa voitti turkulainen Leevi Sandell.

Vaikka lama ja säästötalkoot olivat syvimmillään, lähetykseen oli saatu mukaan myös kansainvälisiä esiintyjiä Ruotsista Niklas Strömstedt ja Isosta-Britanniasta Helen Hoffner.

Vuonna 1994 palattiin jälleen suuren show'n formaattiin ja isommalle areenalle, Tampere-taloon. Kilpailijoiden lisäksi karsinnassa esiintyivät Kaija Koo ja brittiläinen Jam & Spoon.

Spektaakkelin juonsivat koomikot Jukka Laaksonen, Juha Laitila ja Joonas Myllyveräjä.

Tuona vuonna oli myös ensimmäisen kerran käytössä jäähyjärjestelmä, sillä edellisen vuoden seitsemän huonointa joutuivat tekemään tilaa seitsemälle uudelle maalle eli Venäjälle, Puolalle, Latvialle, Unkarille, Virolle, Slovakialle ja Romanialle.

Avoimeen sävellyskilpailuun tuli yli 400 sävellystä ja karsinnan finaaliin niistä selvisi kymmenen. Suurin osa kilpailukappaleiden esittäjistä olivat Euroviisujen ensikertalaisia, niin myös ylivoimaiseen voittoon itsensä laulaneet siskokset Virpi ja Katja Kätkä eli CatCat. Kappaleen Bye Bye Baby sävellyksestä ja sanoituksesta vastasivat Markku Lentonen ja Kari Salli. Voittaja selvisi ensimmäistä kertaa puhelinäänestyksen kautta. Siinä Bye Bye Baby sai melkein 26 000 ääntä ja toiseksi tullut Susanne Sonntagin esittämä En dans på livets vågor reilut 17 000 ääntä.

Muita kilpailijoita olivt muun muassa Tarja Lunnas, Rio ja Janita.

Bye Bye Babylle veikkailtiin ihan hyvää menestystä viisuissa, mutta se jäi 11 pisteellä sijalle 22.

Vuonna 1995 Suomi joutui ensimmäistä kertaa jäähylle edellisen vuoden huonon menestyksen takia. Vuonna 1996 Suomi oli kuitenkin mukana. Karsintakilpailukin järjestettiin jälleen mutta täysin uudistetulla tavalla, nimittäin Emma-gaalan yhteydessä. Viisuihin pyrkivät sävelmät esitettiin ensin alta pois, sitten jaettiin pystit ja lopuksi oli tarkoitus julkaista karsinnan voittaja, toisin kuitenkin kävi. Suuri puheluryntäys tukki linjat eivätkä puhelut päässeet läpi, joten äänestysaikaa päätettiin jatkaa lauantai-illasta maanantaiaamuun.

Lopulta voitto oli selvä, sillä Jasminen esittämä Niin kaunis on taivas sai melkein 68 000 ääntä. Seuraavaksi tullut Eija Kantolan esittämää Rakkauden kirja hieman alle 36 000 ääntä. Vielä ei kuitenkaan ollut selvää, pääseekö Jasmine osallistumaan Euroviisuihin, sillä kansainvälinen raati karsi osallistujia ennen kilpailua. Niin kaunis on taivas kuitenkin läpäisi seulan, mutta jäi itse kisoissa viimeiselle sijalle. Timo Niemi vastasi laulun sävellyksestä ja sanoituksesta.

Myös vuonna 1997 Suomi joutui jäähylle edellisvuoden huonon menestyksen vuoksi. Seuraavana vuonna karsintaohjelma oli jälleen uudistettu, mutta Emma-gaala jätettiin taakse.

Vuoden 1998 Suomen euroviisukarsinnan lopputulokset Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus,taulukko

Sami Aaltosen ja Olga K:n juontamassa karsinnassa Suomen viisuedustaja valittiin kahden raadin ja yleisöäänestyksen yhteispäätöksellä. Raatien mielipiteet hajaantuivat täysin sillä yleisön suursuosikki Jari Sillanpää jäi kokonaiskilpailussa toiseksi ja euroviisufaneista koostuneen raadin ykkönen Nylon Beat kolmanneksi, kun yhteispisteissä voittoon kiri Edea kappaleella Aava. Marika Krookin sopraanoon nojaava kappale laulettiin muinaiseen symbolikieleen pohjautuvalla kielellä.

Karsinnassa kuultiin paljon muitakin tunnettuja esiintyjiä, kuten Ultra Bra, Sari Kaasinen ja Samuli Edelmann yhdessä Sanin kanssa. Lisäksi ohjelmassa esiintyi englantilainen sopraano Sarah Brightman.

Vuonna 1999 Suomi ei päässyt osallistumaan Euroviisuihin, koska edellisvuosien pistekeskiarvo oli liian alhainen.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä

Vuoden 1994 karsinnan esittelytekstissä on virhe: Latvian tilalla pitäisi olla Liettua. Latvia debytoi vasta Tukholmassa vuonna 2000. :)

Lähettänyt käyttäjä

Olen kuullut Hullu yö-kappaleesta myös käännöksen One more lonely night.

  • Pääosassa Leo Jokela

    Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

    Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista. Lukemattomien sivuosien mies on pääroolissa tässä Elävän arkiston laajassa ohjelma- ja elokuvakoosteessa, jossa ei harvinaisuuksiakaan ole unohdettu.

  • Sotaorpo kantaa ikuisesti sodan muistoa mukanaan

    Sota jätti jälkeensä kymmeniätuhansia orpoja

    Suomessa talvi- ja jatkosota jättivät jälkeensä yli viisikymmentätuhatta sotaorpoa. Valtio pyrki tukemaan heitä taloudellisesti, mutta moni jäi vaille aikuisen tuomaa niin aineellista kuin henkistäkin turvaa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Musta Helsinki

Erkki Vihtosen ja Eero Tuomikosken Musta Helsinki on television alkukauden dokumentti Helsingin asunnottomista alkoholisteista, ”puliukoista”, niin kuin vuonna 1966 sanottiin.

Lue lisää:

Paska juttu – Jumalan teatteri Oulussa

Eeli Aalto oli ainoa, joka katsoi loppuun asti Jumalan teatterin esityksen vuonna 1987. Hänen valokuvansa ovat ainut kuvallinen dokumentti tapauksesta.

  • Timo T. A. Mikkonen miettii mediaa

    Arto Nyberg haastatteli Mikkosta kesällä 2010

    Arto Nyberg haastatteli toimittajakonkari Timo T. A. Mikkosta heinäkuussa 2010. Pienen tauon jälkeen Mikkosta oli vastikään nähty julkisuudessa tosi-tv-formaatissa koko perheensä voimin. Nybergiä kiinnosti tietää, miten julkisuuden tekijä ja sen kokija suhtautui uuteen mediaan. Entä harrastettiinko Mikkosilla milloinkaan mediapaastoa? Mediapersoonaksi nimitetty Timo T. A. Mikkonen myöntää olleensa monessa mukana, mutta toivoo, että häntä nimitettäisiin valtiotieteiden maisteriksi.

  • ”Tämä ei sitten ole mikään Levyraati!” — kasvukipuja ja anekdootteja Hittimittarin ensimmäiseltä vuodelta

    Taustoitus Hittimittari-ohjelmasarjaan vuosina 1984–85.

    Jo Hittimittarin ensimmäinen juonto kiteytti ohjelmasarjan idean: kaikilla on mahdollisuus tulla suosituksi! Hittimittari todisti tämän esittelemänsä musiikin sekä ohjelmasarjana itsensä osalta. Hittimittari syöksähti Mainostelevision Levyraadin hallitsemille tv-aalloille syksyllä 1984 ja jo vuodenvaihteessa se oli noussut pieneksi hitiksi itsekin.

  • Timo T. A. Mikkonen selostaa Mäntsälän kapinan

    Mikkonen haastatteli kapinan silminnäkijää 1982

    ”Yhteiskunnan ristiriidat leikkasivat täällä talvella 1932, jolloin tasavalta oli vasta saavuttamassa teini-iän.” Mäntsälän hyvin tunteva Timo T. A. Mikkonen kertasi kapinan vaiheet ja haastatteli sen silminnäkijää vuonna 1982, kun yhteenotosta oli kulunut 50 vuotta. Mikkosen kerronta Mäntsälän kapinasta on nopeaa ja ytimekästä, runollistakin.

  • Timo T. A. Mikkonen ja Amerikka

    Mikkonen tunnetaan suurena Amerikan-ystävänä

    Toimittaja, juontaja, media-alan yrittäjä Timo T. A. Mikkonen tunnetaan suurena Amerikan-ystävänä. Erityisen lähellä hänen sydäntään on Yhdysvaltain historia. Ensimmäiset mielikuvamatkansa rapakon taakse Mikkonen sanoo tehneensä 1950-luvulla nähtyään isoäidin televisiosta elokuvan Jättiläinen. Ensimmäisen kerran hän pääsi matkustamaan paikan päälle konkreettisesti 25-vuotiaana.

  • Mattiesko, Kata ja Timo T. A. ysäri-fitnessin tv-lähettiläinä

    Julkkikset puhuvat kuntoiluharrastuksistaan.

    Fitness oli hottia 1990-luvun alkupuoliskolla. Timo Väyrynen ja Jarmo Friman juonsivat Resepti-ohjelman sarjaa, jossa paikalle kutsuttiin aikakauden julkkiksia kuntoiluvieraiksi. Vieraat kertoivat avoimesti omista elämäntavoistaan ja kuntoharjoittelustaan. Julkkiksilta mitattiin lähetyksessä myös näiden rasvaprosentti.

  • Timo T. A. Mikkonen puhuu avioliitosta

    Vastikään eronnut ja uudelleen avioitunut Mikkonen 2001

    Vastikään eronnut ja uudelleen avioitunut Timo T. A. Mikkonen keskusteli avioliitosta tutkija Riitta Jallinojan kanssa Aamu-tv:ssä alkukesästä 2001.

  • Stiller kohtaa Timo T. A. Mikkosen

    Ruben Stiller haastatteli Mikkosta keväällä 1993

    Itäistä suuntausta edustava Stiller kohtasi läntistä presentaatiokulttuuria edustavan Mikkosen studiossa keväällä 1993.

  • Timo T. A. Mikkonen kohtaa Andyn

    Jukka Puotila on Andyn ja T. A.:n fani

    Ainakin yksi asia yhdistää Andy McCoyta ja Timo T. A. Mikkosta. Kummallakin heistä on faninsa, ja yksi heistä on Jukka Puotila.

  • Lasse Pöysti 90 vuotta

    Ainutkertainen Lasse Pöysti, 90 vuotta

    Teema onnittelee Tammikuun 24 päivä 90 vuotta täyttävää taiteilijaa ja esittää henkilökuvan 20 vuoden takaa. Ohjelma nähdään tiistaina 24.1, perjantaina 27.1 ja sunnuntaina 29.1.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Pääosassa Leo Jokela

    Ohjelma- ja elokuvakooste lukemattomien sivuosien miehestä.

    Palmu-filmien salaviisas etsivä Kokki, karskipuheinen papukaija G. Pula-aho, Rautatie-elokuvan utelias Matti – siinä vain tunnetuimpia näyttelijä Leo Jokelan (1927–1975) rakastetuista henkilöhahmoista. Lukemattomien sivuosien mies on pääroolissa tässä Elävän arkiston laajassa ohjelma- ja elokuvakoosteessa, jossa ei harvinaisuuksiakaan ole unohdettu.

  • Katsastus

    Tv-elokuva on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

    Joni Skiftesvikin novelleihin pohjautuva ja Matti Ijäksen ohjaama tv-elokuva Katsastus on noussut suorastaan kulttimaineeseen.

  • Läskilinssi ei lannistu kiusaajien lällättelystä

    Lastensarjan kiusattu poika pärjää mielikuvitusmaailmassa.

    Matti Ijäksen ja Erkki Mäkisen kirjoittama lastensarja Läskilinssi kertoo ystävyydestä ja yksinäisyydestä, huumorin ja mielikuvituksen voimasta sekä perheen tuen merkityksestä. Ijäksen ensimmäinen draamaohjaus on myös oivallinen taltio 1970-luvun tyylistä, Turusta ja yhteiskunnasta. Tarinaa siivittää Jukka Siikavireen musiikki.

  • Pala valkoista marmoria

    Matti Ijäksen tv-elokuva ilmestyi vuonna 1998.

    Lasse Pöystin ja Eeva-Kaarina Volasen upeasti tähdittämä tv-elokuva Pala valkoista marmoria on komedia vanhuudesta, lemmestä ja jästipäisyydestä. Elokuva perustuu Martti Joenpolven vuonna 1998 ilmestyneeseen samannimiseen novelliin.

  • Katve-elokuvassa interrail päättyy kotipusikoihin

    Matti Ijäksen draama ystävyydestä ja lähtemisen vaikeudesta.

    Koulussa vika päivä, taskussa reilikortti ja edessä etelän kuumat biitsit. Kaverukset Lare, Pietro ja Rami päättävät ottaa kesän rennosti.

  • Tarpeettomia ihmisiä on Ijäksen suorimpia näytelmäsovituksia

    Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä 2005.

    Työttömäksi jäänyt Kari alkaa mustasukkaisesti vainota vaimoaan. Häpeän ja tuskan kierre johtaa kohtalokkaaseen pahoinpitelyyn. Tarpeettomia ihmisiä on Matti Ijäksen sovitus Reko Lundánin näytelmästä vuodelta 2005.

  • Barack Obaman virkaanastujaiset

    Obama rohkaisi virkaanastujaispuheessaan uudistuksiin.

    Yhdysvaltain uusi presidentti Barack Hussein Obama vannoi valansa Capitol-kukkulalla satojen tuhansien ihmisten seuratessa seremoniaa tapahtumapaikalla.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Ransu Neuvostoliitossa

    Ransu ja Pekka matkasivat vuonna 1988 yhdessä Neuvostoliittoon. Itänaapurissamme tutustuttiin nähtävyyksiin, nukketeatteriin ja paikalliseen päiväkotiin.

  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    Elävän arkiston VR-kokeilu vie sinut Tamminiemeen.

    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.

  • Naistoimittaja houkutuslintuna Helsingin yössä

    Uutistoimitus tutki naisten sukupuolista häirintää.

    Ylen tv-uutiset selvitti vuonna 1969 osallistuvan journalismin keinoin, saiko yksinäinen nainen kulkea ulkona rauhassa. Helsingin rautatieasemalla tehdyssä kokeilussa "houkutuslinnun" ympäröi hetkessä kokonainen seuraa etsivien miesten parvi.

  • Studio Julmahuvi: Roudasta rospuuttoon

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto.

    "Älä sano mitään!" kaikuu katumuksen ja uhon täyttämä huuto. Petteri Summasen sketsi valittiin kaikkien aikojen parhaimmaksi Yle Teeman äänestyksessä vuonna 2010.

  • Surnu-Pekka elää erakkona Lapin erämaassa

    Hän asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa.

    Surnu-Pekka asuttaa yksin pientä hirsikämppäänsä Vätsärin erämaassa Ylä-Lapissa. Eloa Suomen syrjäisimmässä kolkassa ei juuri modernin maailman meno hetkauta.

  • Kassila sovitti Punaisen viivan valkokankaalle tarkasti, mutta modernisti

    Kiannon merkkiteos kääntyi elokuvaksi vuonna 1959

    Ilmari Kiannon vuonna 1909 julkaisemassa teoksessa Punainen viiva eletään hetkiä ennen ja jälkeen ensimmäisten eduskuntavaalien. Matti Kassila ohjasi tarinan elokuvaksi puoli vuosisataa myöhemmin vuonna 1959. Romaanin tavoin elokuva piirtää vahvan kuvan ajasta, jolloin aikanaan sisällissodaksi syvenevä juopa kansan kesken alkoi näkyä.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Rosvo Roopen tarina haki vertaistaan valkokankaallakin

    Rosvo Roope lauloi, rakasti, vihasi, miekkaili ja voitti

    Kun Hannu Leminen vuonna 1949 päätti ohjata merirosvoaiheisen elokuvan, oli käytännön kekseliäisyydelle tilausta. Resursseja ei juuri ollut, mutta huippusuositun laulelman, Tauno Palon ja lainamateriaalin turvin saatiin aikaiseksi ainakin merikelpoinen, ellei peräti Hollywood-tasoinen historiallinen seikkailuelokuva.

  • Fennada aloitti vahvoilla naiselokuvilla

    Ensimmäisissä Fennada-elokuvissa naiset olivat pääosassa

    Fennada-Filmin kaksi ensimmäistä elokuvaa sijoittuivat kantaaottavasti naisten maailmaan. Ratavartijan kauniin Inkerin tarina näyttäytyi valkokankaalla uskottavana romantiikkana, sodan takia naimattomaksi jääneen Ylijäämänaisen kertomus taas piti sisällään tiukkaa moraalista pohdintaa.

  • Mikko Niskanen kuvasi sota-ajan tuntoja kahdessa menestyselokuvassa 1963

    Mikko Niskanen ohjasi Sissit ja Hopeaa rajan takaa 1963

    Mikko Niskaselta valmistui vuonna 1963 ennätykselliset kaksi kiitettyä sota-aikaan sijoittunutta elokuvaa. Molemmissa liikutaan itärajan tuolla puolen: toisessa komennuksella, toisessa omin luvin. Sissit sukelsi syvälle sotilaan sieluun, Hopeaa rajan takaa kertoi tositapahtumiin pohjaavan seikkailun.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.