Hyppää pääsisältöön

Viisukarsinnat muuttuivat joka vuosi 1980-luvulla

Suomen euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi. Myös esimerkiksi Interviisujen katoaminen viisukartalta vaikutti karsintamalliin. Vuosikymmenen loppupuolella haalittiin kisalähetykseen glamouria ulkomaisten esiintyjien avulla. Yhtenä vuotena kisattiin viisujen ohella pääsystä myös Kuala Lumpurin Kultainen leija -kisoihin. Muutosten vuosikymmenenä vain Ossi Runne säilyi viisukapellimestarina vuodesta toiseen.

Intervision laulukilpailu

Intervision laulukilpailut eli Interviisut rakentuivat Sopotin laulufestivaalien päälle.Tapahtuman järjestäjä oli Itä-Euroopan valtioiden yhteinen televisioliitto OIRT, Organisation Internationale de Radiodiffusion et de Télévision. OIRT:n jäsenmaita olivat Bulgaria, Tshekkoslovakia, Itä-Saksa, Suomi, Unkari, Puola, Romania sekä Neuvostoliitto. Sosialistimaiden lisäksi laulukisoihin osallistui myös sekatalousmaa Suomi sekä edistyksellisiä länsimaita, kuten Kanada ja Espanja. Suomi kuului sekä itäisen että läntisen yleisradioyhtiöiden liittoihin, OIRT:hen ja EBU:un.

Interviisut loppuivat, kun vuonna 1981 Puolan sisäpoliittisen tilanteen vuoksi julkiset kokoontumiset oli kielletty, joten kisoja ei voitu pitää. Suomi voitti kisat vuonna 1980 ja 1974 Marion Rungin esittämillä kappaleilla.

Vuonna 1980 karsinta käytiin jo 1970-luvulta tutulla Viisut-konseptilla, jossa euro- ja interviisukilpailijat valittiin samassa ohjelmassa. Kisa käytiin kutsukilpailuna, johon osallistui 11 säveltäjää. Voittajat valitsivat alueraadit, joiden toimintaa yleisö kritisoi kovasti, sillä moni yleisön suosikkikappale jäi jo semifinaaleihin. Noista semifinaaleista loppukilpailuun pääsi kuusi laulua. Kilpailun voitti Aarno Ranisen Vesa-Matti Loirille säveltämä Huilumies, jonka sanoituksen oli tehnyt Vexi Salmi. Kappaletta kuvailtiin epäviisumaiseksi ja se jäikin itse Euroviisuissa viimeiseksi. Norja antoi Suomelle viisi ja Ranska yhden pisteen.

Suomessa spekuloitiin, että Interviisuihin valittu Marion Rungin Hyvästi yö olisi pitänyt valita euroviisuedustajaksi. Interviisujen puolella kilpailua ei tullut esiintyjästä, sillä Marion esitti kaikki kilpailukappaleet. Voittajaksi ja Sopotiin lähtijäksi selviytyi siis Esko Koivumiehen säveltämä ja sanoittama Hyvästi yö, joka myös voitti koko Intervision laulukilpailun.

Karsinnan finaalilähetys oli jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuullaan kilpailukappaleet ja toisessa raatien äänet.

Skip Twitter post

Vuonna 1981 Suomi lähetti rohkeasti Euroviisuihin Riki Sorsan esittämän kappaleen Reggae ok. Jim Pembroken säveltämä kevyt reggaekappale oli finaalin tuomariston suosikki, sillä semifinaalin yleisöäänestyksen voittanut Frederikin Titanic jäi karsinnan loppukilpailussa vasta seitsemänneksi.

Tuonakin vuonna kilpailu toimi kutsumenetelmällä. Kutsuttuja säveltäjiä olivat muun muassa Veikko Samuli, Esko Koivumies, Esa Nieminen, Mikko Alatalo sekä Juice Leskinen Kovatasoisen kilpailun juonsi Erkki Pohjanheimo.

"Mä oon ollut siellä, missä muutkin ihmiset eli ihan rauhallisesti töissä", vastasi voittaja Riki Sorsa kysymykseen, että mistä hän putkahti karsintakisoihin. Hän myös kertoi uskovansa mahdollisuuksiinsa, koska kappaleen sävellys oli kansainvälistä käsialaa. Reggae Ok sijoittui Euroviisuissa 16:nneksi 27 pisteellä. Taustayhtyeestä löytyivät muun muassa säveltäjä Pembroke ja Pedro Hietanen.

Vuoden 1982 karsintalähetyksestä on valitettavasti arkistoon jäänyt vain lähetyksen alkuosa. Kisa oli jälleen kutsukilpailu, johon oli kutsuttu kymmenen säveltäjää, joiden piti valita sävellykselleen esiintyjäksi joko Ami Aspelund, Kojo, lauluyhtye Opus Five tai Tapani Kansa.

Heikki Kahilan juontamassa Lähetyksessä nähdään ja kuullaan Upi Sorvalin säveltämä ja Jukka Virtasen sanoittama Omenakuu, jonka esittää Opus Five, Toni Edelmannin säveltämä ja Tapani Kansan esittämä Palaan.., Kojon esittämä Videovenus, joka oli Jukka Siikavireen, Pedro Hietasen ja Jussi Tuomisen käsialaa sekä kilpailussa toiseksi tullut Ami Aspelundin vahvasti esittämä Mitt äppelträd, jonka olivat tehneet Veikko Samuli ja Marita Lindqvist. Tapani Kansa esitti karsinnassa peräti neljä kappaletta ja säilyneessä osassa karsintalähetystä kuullaankin hänen esittämänä myös Toivo Kärjen säveltämä, Vexi Salmen sanoittama ja Markku Johanssonin sovittama Paista päivä.

Euroviisuihin voittajana selvisi Kojon esittämä Nuku pommiin, jonka oli säveltänyt Jim Pembroke ja sanoittanut Juice Leskinen. Kappale jäi Euroviisuissa viimeiseksi ilman pisteitä.

Maria Valkama juontaa euroviisukarsintaa
Maria Valkama oli yksi viisukarsintojen juontajista 1980-luvulla Maria Valkama juontaa euroviisukarsintaa Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus,maria valkama

Vuonna 1983 kilpailu uudistettiin kokonaan. Kahtena edellisenä vuotena Euroviisuihin oli lähetetty alunperin Isosta-Britanniasta kotoisin olevan Jim Pembroken sävellys ja molemmilla kerroilla sijoitus oli ollut kehno. Vuonna 1983 sääntöuudistuksen myötä kilpailuun osallistuvien säveltäjien tuli olla syntyperäisiä suomalaisia. Finaaliin valittujen kymmenen säveltäjän oli valittava esittäjäksi joko Ami Aspelund, Meiju Suvas, Kirka, Tapani Kansa tai Opus 5. Näistä kaikki muut saivat laulettavaakseen kaksi laulua, paitsi Kirka, joka lauloi kolme ja Opus 5, joka lauloi vain yhden kappaleen.

Suomen euroviisuedustajan valitsi yleisö postikorttiäänestyksellä. Voittaja oli jälleen ylivoimainen, sillä Kari Kuusamon säveltämä, Kaisu Liuhalan sanoittama ja Ami Aspelundin esittämä Fantasiaa sai suuren enemmistön äänistä. Aspelundin kisa oli kaksijakoinen, sillä toinen hänen esittämistä kappaleista, Jaska Linkolan sanoittama ja säveltämä Hymni äiti Teresalle, jäi kisassa viimeiseksi

Vuonna 1984 Suomen edustaja valittiin jälleen postikorttiäänestyksellä. Myös tänä vuonna säveltäjien oli valittava tietyistä esiintyjistä laululleen esittäjä. Nämä laulajat olivat Kirka, Paula Koivuniemi, Tomas Ek, Sonja Lumme, Anneli Saaristo sekä Leena Nilsson.

Jälleen kerran voittaja oli ylivoimainen. Jukka Siikavireen ja Jussi Tuomisen käsialaa oleva Hengaillaan sai yli puolet enemmän ääniä kuin seuraavaksi tullut Tuultako tavoitan. Kirkan esittämä Hengaillaan sijoittui Euroviisuissa yhdeksänneksi.

Maria Valkaman juontama karsintafinaali lähetettiin Ylen tv-studiolta. Ohjelma oli hyvin yksinkertainen, jossa esiintyjät vain esittävät kappaleensa. Tilanne vaikuttaa jälkikäteen katsottuna hieman kolkolta, sillä studiossa ei ole lainkaan yleisöä.

Vuonna 1985 karsintafinaali muuntautui viihteellisempään suuntaan. Juontaja Seppo Hovi vei katsojat matkalle Suomen viisuhistoriaan. Tälläkin kertaa ohjelma lähetettiin Ylen studiolta, mutta yleisöä oli päästetty mukaan. Euroviisukarsinnassa oli 1990-luvulle asti aina tasokas orkesteri ja taustakuoro. Vuonna 1985 taustakuorossa lauloi muun muassa Kaija Kokkola, joka tunnetaan paremmin nimellä Kaija Koo.

Suomen euroviisuedustajat 1980-luvulla


Tänäkin vuonna oli käytössä tuttu kaava: avoimen sävellyskilpailun kautta finaaliin päässeet säveltäjät valitsivat lauluilleen esittäjän esivalitusta joukosta, johon kuuluivat Ami Aspelund, Tapani Kansa, Sonja Lumme, Bianca Morales, Riki Sorsa ja Pave Maijanen. Maijanen vetäytyi kisasta ja hänet korvasi Jokke Seppälä.

Useampi säveltäjä käytti myös mahdollisuutta luoda esiintyjistä duettoja. Niinpä Ami Aspelund ja Riki Sorsa esittivät yhdessä kappaleen Lapset maailman ja Bianca Morales ja Jokke Seppälä kappaleen Huomenna.

Tällä kertaa voittaja ei ollut ylivoimainen, sillä alueraatien suosikeiksi kohosivat Sonja Lumpeen esittämä Eläköön elämä ja Haaveissa vainko oot mun, jonka esitti Riki Sorsa. Petri Laaksosen säveltämä ja Veli-Pekka Lehdon sanoittama Eläköön elämä voitti lopulta 34 pisteen turvin ja lähti edustamaan Suomea Göteborgiin, jossa se sijoittui yhdeksännelle sijalle.

Vuoden 1986 karsinnan finaalin juonsi paremmin ulkomaankirjeenvaihtajana tunnettu Kari Lumikero. Finaalissa olikin uudenlainen ote, sillä siinä tutustuttiin Euroviisujen isäntämaahan Norjaan.

Itse kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, johon kutsuttiin yhdeksän säveltäjää. Säveltäjät saivat itse päättää sanoittajat, sovittajat ja esittäjät. Voittajan valitsi tällä kertaa asiantuntijaraati. Kari Kuivalainen esitti itse oman sävellyksensä Päivä kahden ihmisen. Kuivalaisen päätös oli ilmeisen onnistunut, sillä hän lähti Suomen edustajaksi Euroviisuihin. Voitto oli niukka, sillä Kirkan esittämä Uusiin taivaisiin jäi vain pisteen päähän. Kirka esitti toisenkin kappaleen yhdessä Kim Lönnholmin kanssa. Aitoa taikaa jäi kolmanneksi. Finaalissa oli mukana tuttuja esiintyjiä, kuten Sonja Lumme, Irina Milan ja Danny, mutta myös uudempia tuttavuuksia kuten Tulip.

Norjan Bergenissä Päivä kahden ihmisen esitettiin nimellä Never the End, vaikka esityskielenä olikin suomi. Laulu sai 22 pistettä ja sijoittui sijalle 15.

Vuoden 1987 karsintaohjelma ei kokonaisuutena ole säilynyt arkistoissa, mutta kaikki lauluesitykset, muutamia välihaastatteluita sekä lopputulosten julkistaminen on säilynyt. Juontajina toimivat itsekin euroviisuissa Suomea edustamassa käyneet Laila Halme ja Lasse Mårtenson. Ohjelman alussa he jakavat viisukokemuksiaan.

Tää laulu vaatii Virven upean äänen ja tulkinnan― Sata salamaa -laulun säveltäjä Petri Laaksonen

Karsinta oli kutsukilpailu, johon kutsuttiin sävellykset kymmeneltä säveltäjältä. Mukana oli säveltäjiä, joita ei mielletty euroviisumaisiksi, kuten Dingon Pertti Neumann. Hänen glamrock-bändi Sound Storm Shockin keulahahmolle Johnny Lee Michaelsille säveltämänsä Kesätuuli jäi toiseksi, kun voiton vei Virve Rostin esittämä Sata salamaa. Kappaleen säveltäjä Petri Laaksonen oli säveltänyt kaksi vuotta aiemmin Suomea edustaneen Eläköön elämä -kappaleen.

Voittaja valittiin postikorttiäänestyksellä. Sata salamaa sai melkein 17 000 ääntä ja Kesätuuli yli 15 000. Muut jäivät useiden tuhansien pisteiden päähän näistä kahdesta.

Vuonna 1988 poistuttiin studiosta ja karsintafinaali järjestettiin Kulttuuritalolla Helsingissä. Myös itse kilpailu muuttui, sillä tällä kertaa se oli jälleen avoin sävellyskilpailu. Raati valikoi 12 finalistia ja kuusi alueraatia valitsi Suomen edustajan Dublinin Euroviisuihin. Finaalin juontajana toimi Sini Sovijärvi.

Finaalin ensimmäinen esitys vei lopulta voiton. Edellisenä vuonna Virve Rostin taustayhtyeenä esiintynyt Boulevard esitti Pepe ja Kirsti Willbergin tekemän Nauravat silmät muistetaan raatien mielestä pistettä paremmin kuin toiseksi tullut Helen Miller Svar och vitt -kappaleen. Finaalissa esiintyi myös muun muassa lapsitähti Jonna Tervomaa yhdessä isänsä Timon ja Beat-yhtyeen kanssa, Mikko Alatalo sekä Benny Törnroos.

Nauravat silmät muistetaan sijoittui Dublinissa kolmella pisteellä toiseksi viimeiseksi.

Myös vuonna 1989 karsittiin Kulttuuritalossa ja kisa järjestettiin avoimen kilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmänä. Vetonaulaksi tapahtumaan oli hankittu italialainen supertähti Sabrina, joka lauloi illan aikana kaksi kappaletta.

Sabrina laulaa Euroviisujen Suomen karsinnassa 1989
Italialainen Sabrina esiintyi euroviisukarsinnoissa Sabrina laulaa Euroviisujen Suomen karsinnassa 1989 Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus,sabrina

Euroviisuedustajan valitsi asiantuntijaraati, joka arvosti eniten Matti Puurtisen säveltämää La dolce Vitaa. Vaikka nimi on italiaa, itse laulu on espanjalaishenkinen. Kappaleen laulajan Anneli Saariston kanssa lavalla nähtiin myös kitaristit Antero Jakoila ja Bert Karlsson. Saaristo esitti finaalissa myös toisen kappaleen. Oi äiti maa sijoittui kolmanneksi. Väliin kiilasi Cris Owenin säveltämä ja esittämä Vad finns kvar.

La dolce vita päätyi Lausannen Euroviisuissa sijalle seitsemän ja vuonna 2000 se valittiin Suomen kaikkien aikojen Euroviisuksi Ylen äänestyksessä.

  • Marjatta Kallio (Anu) ja Sakari Jurkka (Mikko) elokuvajulisteessa

    Ville Salmisen Anu ja Mikko -elokuva pyrki tavoittamaan menestysnäytelmän idyllin

    Anu ja Mikko -elokuva

    Fennada-Filmin Anu ja Mikko (1956) oli ohjaajansa Ville Salmisen kolmas Karjala-aiheinen elokuva, joka pohjautui samannimiseen näytelmään. Elokuvaan kiinnitettiin nimirooleihin muun muassa Säkkijärven polkan näyttelijöitä. Aikalaiskritiikissä elokuva sai osakseen myönteisiä arvioita mutta myös ankaraa arvostelua.

  • Konstaapeli Reinikainen (Tenho Saurén) elementissään.

    Kaikki Reinikaiset

    Kaikki Reinikaiset järjestyksessä.

    Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • Mauno Koivisto metsänraivauksessa Inkoon Tähtelässä

    Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

    Mauno Koivisto viihtyi maatilallaan Inkoon Tähtelässä-

    Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

  • Presidentti Mauno Koivisto ja Ransu Kultarannassa vuonna 1987.

    Ransu Kultarannassa

    Ransu haastattelee Mauno Koivistoa.

    Ransu haastattelee Mauno Koivistoa presidentin kesäasunnolla Naantalin Kultarannassa.

  • Mauno Koivisto Jatkoajassa (1968).

    Mauno Koivisto hurmaa naisia

    Jatkoajassa nähtiin rento pääministeri

    Jatkoaika keskustelee Tampereella vallasta ja vallankumouksesta. Kirsti Wallasvaara kiistelee pääministerin kanssa nuorison vallattomuudesta.

  • Presidentti Mauno Koivisto pelaa lentopalloa.

    Presidentti Koivisto pelasi lentistä pallon ympäri

    Ohjelmavälähdyksiä presidentin ensimmäiseltä kaudelta.

    Lentopallo oli presidentti Mauno Koiviston suosikkiharrastuksia. Hän pelasi mielilajiaan myös monilla ulkomaanmatkoillaan – virkatehtävissä sekä lomalla.

  • Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa vuonna 1990.

    Presidentti Mauno Koiviston kommentti inkeriläisistä

    Koiviston lausunnon perusteella tehtiin virkamiespäätöksiä.

    Tasavallan presidentti Mauno Koivisto sanoi keväällä 1990, että inkeriläisiä kohdellaan Suomessa paluumuuttajina. Kommentti vaikutti maan maahanmuuttopolitiikkaan vuosia.

  • Pääministeri Mauno Koivisto kesämökillään Tähtelässä vuonna 1976.

    Koivisto kuuntelijoiden ja toimittajan tentissä

    Koiviston haastatteluja vuosilta 1995 ja 1998

    Mauno Koivisto aloitti virkakautensa suurena kansansuosikkina, jonka gallupmenestystä siivittivät niin leppoisanhumoristinen tyyli kuin niskoittelu Urho Kekkoselle.

  • Presidentti Mauno Koivisto Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2011.

    Koivisto Arto Nybergin vieraana

    Presidentti Mauno Koivisto haastattelussa 2011

    87-vuotias presidentti Mauno Koivisto muistelee Arto Nybergin haastattelussa kylmän sodan lientymistä ja uskoo presidentin aseman sekä populistiryhmien pitävän pintansa vastakin.

  • Urho Kekkosen hautajaiset. Presidentin arkku kannetaan Suurkirkosta autoon.

    Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkosen hautajaiset

    Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä 1986. Hän nukkui pois kotonaan Tamminiemessä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin.

  • Risto Rytin hautajaiset (1956).

    Risto Rytin hautajaiset

    Ryti siunattin Helsingin tuomiokirkossa marraskuussa 1956

    Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

  • Presidentti Paasikiven hautajaiset (1956).

    Juho Kusti Paasikiven hautajaiset

    Paasikivi haudattiin Hietaniemeen joulukuussa 1956

    Joulukuun 14:ntenä vuonna 1956 kuolleen tasavallan seitsemännen presidentin Juho Kusti Paasikiven hautajaiset pidettiin joulunaatonaattona pakkassäässä. Pidetty presidentti oli luovuttanut tehtävänsä eteenpäin Urho Kaleva Kekkoselle vain yhdeksän kuukautta ennen kuolemaansa.

  • Autosaattue K.J. Ståhlbergin hautajaisissa

    Ståhlbergin hautajaiset

    K. J. Ståhlbergin valtiolliset hautajaiset.

    Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

  • Kyösti Kallion hautajaiset.

    Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

    Vastuu maan kohtaloista oli Rytin ja Mannerheimin harteilla.

    Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.

  • Jean Sibeliuksen arkku kannetaan ulos Helsingin tuomiokirkosta (1957).

    Jean Sibeliuksen hautajaiset

    Sibeliuksen hautajaisisista tuli kansallinen suurtapahtuma.

    Kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli kotonaan Ainolassa 20. syyskuuta 1957. Hän oli kuollessaan 91-vuotias.

  • Saattue Väinö Tannerin hautajaisissa

    Väinö Tannerin hautajaiset

    Tohtori Väinö Tanner haudattiin huhtikuussa 1966.

    Tohtori Väinö Tanner kuoli 85-vuotiaana huhtikuun 19. päivänä vuonna 1966. Lyhytfilmissä näemme otteita Helsingin Vanhassa kirkossa pidetystä siunaustilaisuudesta ja Tannerin viimeisestä matkasta kohti Hietaniemen hautausmaata koleana ja pilvisenä huhtikuun päivänä.

  • Kukkia arkun päällä valtioneuvos Harri Holkerin siunaustilaisuudessa 2011

    Harri Holkerin hautajaiset

    Holkeri siunattiin Helsingin tuomiokirkossa elokuussa 2011

    Valtioneuvos Harri Holkeri kuoli 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin 27. elokuuta Helsingin tuomiokirkossa.

  • Ihmisiä väestösuojassa

    Tulevaisuuden museomatka karuun kilpailuyhteiskuntaan

    Museokäynti voi tarjota matkan tulevaisuuteen

    Elävä arkisto osallistuu Teeman museoviikkoon tarjoamalla kuvitteellisen museokäynnin, joka kertoo paremmasta tulevaisuudesta. Sukellamme myös Hämeen linnan värikkääseen ja veriseenkin historiaan. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 22.5. klo 12.00 Torstaina 25.5. klo 23.05 Perjantaina 26.5.

  • Roger Moore Aamu-tv:ssä (2009).

    Nimeni on Moore – Roger Moore

    Moore vieraili Aamu-tv:ssä vuonna 2009

    Vaikka näyttelijälegenda Roger Mooren Bond-hahmo ei noussut kriitikoiden suosikiksi, hänen uransa salaisena agenttina kesti kunnioitettavat seitsemän elokuvaa.

  • Roger Moore Maarit Tastulan haastattelussa (1993).

    Roger Moore – veijari vai pyhimys?

    Roger Moore tunnetaan 70-ja 80-lukujen James Bondina.

    James Bondina ja Pyhimyksenä hurmannut brittinäyttelijä Roger Moore (1927-2017) nähtiin toimittaja Maarit Tastulan vieraana Yhden illan pysäkissä vuonna 1993.

  • Jarno Jokinen (Ville), Sami Laine (Janne), Anne Helminen (opettaja) ja Pasi Pitkäaho (Tommi) sarjanäytelmässä "Tarkkis" vuonna 1986.

    Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

    Ilmassa on huomionkipeyttä, haistattelua ja huumoriakin.

    Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen).

  • milkshaken näyttelijät

    Suomalaisia tv-aarteita: Milkshake

    Miten Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa?

    Miten 17-osainen sarja Milkshake (1994) muutti suomalaista tv-historiaa? KulttuuriCocktailin sarja kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Sarja on katsottavissa Yle Areenassa 11.5.2017 alkaen!

  • Kari Sorvali ja Veikko Aaltonen autossa elokuvassa Päivä ennen vuodelta 1978.

    Päivä ennen – kuinka pikkukylän maailma järkkyi

    Viimeinen päivä ennen armeijaa sekoittaa maalaiskylän elämän

    Päivä ennen on tarina nuoren miehen viimeisestä päivästä siviilissä ennen armeijan harmaisiin astumista. Amerikanrauta ja luottokuski, pieni maalaiskylä ja jumppatunnilla lenkkeilevät tytöt – ilmassa ovat selvät katastrofin ainekset.

  • Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).

    Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

    Kooste muusikon, viihteentekijän ja jalkapallomiehen urasta.

    Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

  • mv-kuva Gösta Sundqvistista

    Leevi and the Leavingsin lauluntekijä Gösta Sundqvist vaani tarinoita kuin haukka

    Monitoimimies täyttäisi 60 vuotta

    Teeman Elävän arkiston ohjelmapaketissa nähdään Mediakomppanian vuonna 1990 tekemä Gösta Sundvistin henkilökuva sekä kooste Leevi and The Leavingsin musiikkivideoista. Ohjelmapaketti televisiossa: Maanantaina 15.5. klo 12.00 Torstaina 18.5. klo 22.35 Perjantaina 19.5. klo 14.45 Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenasta.

  • Rovastin vaurioitunutta mopoa tarkastellaan huoltamon pihalla. Erkki Siltola, Tauno Karvonen, Sylvi Salonen ja Tuire Salenius.

    Tankki täyteen – menestyskomedia, jossa ei viljelty vitsejä

    Koko sarja pysyvästi katsottavana Elävässä arkistossa.

    Vuonna 1978 aloittanut Tankki täyteen oli suomalaisen tilannekomedian pioneeri. Se nousi katsojien kestosuosikiksi, vaikka TV2:n ohjelmapäällikkö ihmettelikin, missä huumorisarjan vitsit viipyvät. Sarjan jaksot ovat pysyvästi katsottavina Elävässä arkistossa ja Areenassa. Tämä kooste tarjoaa niiden lisäksi myös tausta-aineistoa tv-klassikon tekemisestä.

  • Etualalla Pirkka-Pekka Petelius, taustalla Kari Heiskanen, Eeva Litmanen, Robin Relander ja Esko Hukkanen

    "Hirveetä kattoo" – Velipuolikuu veti miljoonayleisön absurdeilla sketseillään

    Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä.

    Vuosina 1983 ja 1984 nähty Velipuolikuu tuuletti suomalaisen sketsiviihteen perinteitä ja onnistui lopulta hurmaamaan yleisön. Parhaimmillaan sarja keräsi kahden miljoonan katsojaluvut. Pontsan perhe, Balle Ramstedt, pääsiäishanukas, Raivolan rysäpöksyt ja moni muu sketsi on jäänyt kummittelemaan suomalaisten muistoihin.

  • Ilkka Heiskanen, Eeva Litmanen, Pirkka-Pekka Petelius, Kati Bergman, Kari Heiskanen

    Mutapainin ystävät toi surrealismin suomalaiseen sketsiviihteeseen

    Mutapainin ystävät -huumorisarja

    Velipuolikuun (1983–1984) menestyksen myötä joulukuussa 1984 Yleisradio alkoi esittää Mutapainin ystävät -sketsisarjaa, jonka teossa olivat mukana tutut nimet muun muassa Pirkka-Pekka Petelius, Ilkka ja Kari Heiskanen, Kati Bergman ja Eeva Litmanen. Sarjasta on julkaistu sketsejä pysyvästi Elävään arkistoon.

  • Tiina Pirhonen, Ville Virtanen, Aake Kalliala, Pirkka-Pekka Petelius, Pirjo Luoma-aho ja Antti Raivio Hymyhuulissa (1987).

    Hymyhuulet vinoili herättelevän epäkorrektisti ja tartutti hokemat

    Aki ja Turo nousivat kulttihahmoiksi

    Syksystä 1987 kevääseen 1988 esitetty sketsisarja Hymyhuulet muistetaan uudenlaisista, usein vähemmistöihin kohdistuneista parodioistaan ja tarttuvista hokemistaan. Pirkka-Pekka Petelius sai nyt rinnalleen Aake Kallialan, toiseksi tähtipariksi nousi Ville Virtasen ja Antti Raivion hämmentävä, mutta rokkaava duo Aki ja Turo. Auts töks töks!

  • Suomalaista nykytaidetta esittelevän näyttelyn avajaiset Ateneumin taidemuseossa.

    Ars-näyttelyt herättivät suomalaiset nykytaiteeseen

    Ars on esitellyt kansainvälistä nykytaidetta vuodesta 1961

    Kansainvälistä nykytaidetta esitteleviä Ars-näyttelyitä on järjestetty Suomessa vuodesta 1961 lähtien. Näyttelyt ovat sekä kohahduttaneet että totuttaneet katsomaan uutta taidetta. Elävän arkiston koosteeseen on kerätty aineistoa kaikista kahdeksasta aikaisemmasta Ars-näyttelystä.

  • Kollaasi palestiinalaisista ja israelilaisista

    Ulkolinja on seurannut Lähi-idän kriisiä jo viidellä vuosikymmenellä

    Lähi-idän kriisin vaiheita ja käsittelyä Ulkolinjassa

    Vuonna 1977 aloittanut Ulkolinja-dokumenttisarja on seurannut Lähi-idän tapahtumia alkuvuosistaan lähtien. Ulkolinjan toimittaja Vesa Toijonen kertaa artikkelissa Lähi-idän kriisin vaiheita. Koosteen alkupisteenä on Kuuden päivän sota vuonna 1967, jolloin Israel iski Egyptin lentotukikohtiin. Sodan jäljistä kertoi Ylen reportaasi, kymmenen vuotta myöhemmin kriisiä alkoi seurata uusi Ulkolinja-ohjelmasarja.

  • Mäkimaat: Maija (Tiina Rinne), Pertti (Jukka Puotila), Eeva (Lena Meriläinen) ja Mirja (Inka Kiviharju) vuonna 2000.

    Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenassa

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Heikki Nousiainen Urho Kekkosena työpöydän ääressä

    Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Pikku Kakkosen juontajat Jukka Nurminen, Jukka Rautiainen, Sohvi Sirkesalo, Anna-Liisa Kirsi ja Ransu-koira. Postilaatikko, jossa teksti  "Pikku Kakkosen posti, PL 347, 33101 Tampere 10".

    Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Tuhannes Pikku Kakkonen, vuosi 1983. Timo Kulmakko (roolinimi Timo Taikuri), näyttelijät Inkeri Mertanen ja Martti-Mikael Järvinen sekä Veijo Pasanen (Pelle Hermanni).

    Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Lasse Pöysti kertoo Iltasatua.

    Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Yleisradion televisio-ohjelma "Hermannin arkipäivää". Näyttelijät Maija-Liisa Majanlahti (roolinimi Voimanainen) ja Veijo Pasanen (rooolinimi Sirkuspelle Hermanni, Pelle Hermanni)

    Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen vanha tunnus

    Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Mellerin lapset kuuntelevat radiota

    Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Markus-setä joensuulaisten lasten ympäröimänä.

    Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Pikkutyttö (Kirsti Nikulainen) kuuntelee radiota (1930-luku).

    Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Pieni tyttö (Liisa Jussila 3 v.) kuuntelee radiota.

    Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Pipopäinen pikkulapsi 1960

    Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Urho Kekkonen painii kalan kanssa hämmästynyt ilme kasvoillaan.

    Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Matti Saijets 80 ihheed.

    Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Elävän arkiston playerin kuva

    Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.