Hyppää pääsisältöön

Viisukarsinnat muuttuivat joka vuosi 1980-luvulla

Suomen euroviisukarsinnat elivät nopean evoluution aikaa 1980-luvulla. Konsepti muuttui joka vuosi, osittain teknologian kehittymisen vuoksi. Myös esimerkiksi Interviisujen katoaminen viisukartalta vaikutti karsintamalliin. Vuosikymmenen loppupuolella haalittiin kisalähetykseen glamouria ulkomaisten esiintyjien avulla. Yhtenä vuotena kisattiin viisujen ohella pääsystä myös Kuala Lumpurin Kultainen leija -kisoihin. Muutosten vuosikymmenenä vain Ossi Runne säilyi viisukapellimestarina vuodesta toiseen.

Intervision laulukilpailu

Intervision laulukilpailut eli Interviisut rakentuivat Sopotin laulufestivaalien päälle.Tapahtuman järjestäjä oli Itä-Euroopan valtioiden yhteinen televisioliitto OIRT, Organisation Internationale de Radiodiffusion et de Télévision. OIRT:n jäsenmaita olivat Bulgaria, Tshekkoslovakia, Itä-Saksa, Suomi, Unkari, Puola, Romania sekä Neuvostoliitto. Sosialistimaiden lisäksi laulukisoihin osallistui myös sekatalousmaa Suomi sekä edistyksellisiä länsimaita, kuten Kanada ja Espanja. Suomi kuului sekä itäisen että läntisen yleisradioyhtiöiden liittoihin, OIRT:hen ja EBU:un.

Interviisut loppuivat, kun vuonna 1981 Puolan sisäpoliittisen tilanteen vuoksi julkiset kokoontumiset oli kielletty, joten kisoja ei voitu pitää. Suomi voitti kisat vuonna 1980 ja 1974 Marion Rungin esittämillä kappaleilla.

Vuonna 1980 karsinta käytiin jo 1970-luvulta tutulla Viisut-konseptilla, jossa euro- ja interviisukilpailijat valittiin samassa ohjelmassa. Kisa käytiin kutsukilpailuna, johon osallistui 11 säveltäjää. Voittajat valitsivat alueraadit, joiden toimintaa yleisö kritisoi kovasti, sillä moni yleisön suosikkikappale jäi jo semifinaaleihin. Noista semifinaaleista loppukilpailuun pääsi kuusi laulua. Kilpailun voitti Aarno Ranisen Vesa-Matti Loirille säveltämä Huilumies, jonka sanoituksen oli tehnyt Vexi Salmi. Kappaletta kuvailtiin epäviisumaiseksi ja se jäikin itse Euroviisuissa viimeiseksi. Norja antoi Suomelle viisi ja Ranska yhden pisteen.

Suomessa spekuloitiin, että Interviisuihin valittu Marion Rungin Hyvästi yö olisi pitänyt valita euroviisuedustajaksi. Interviisujen puolella kilpailua ei tullut esiintyjästä, sillä Marion esitti kaikki kilpailukappaleet. Voittajaksi ja Sopotiin lähtijäksi selviytyi siis Esko Koivumiehen säveltämä ja sanoittama Hyvästi yö, joka myös voitti koko Intervision laulukilpailun.

Karsinnan finaalilähetys oli jaettu kahteen osaan, joista ensimmäisessä kuullaan kilpailukappaleet ja toisessa raatien äänet.

Vuonna 1981 Suomi lähetti rohkeasti Euroviisuihin Riki Sorsan esittämän kappaleen Reggae ok. Jim Pembroken säveltämä kevyt reggaekappale oli finaalin tuomariston suosikki, sillä semifinaalin yleisöäänestyksen voittanut Frederikin Titanic jäi karsinnan loppukilpailussa vasta seitsemänneksi.

Tuonakin vuonna kilpailu toimi kutsumenetelmällä. Kutsuttuja säveltäjiä olivat muun muassa Veikko Samuli, Esko Koivumies, Esa Nieminen, Mikko Alatalo sekä Juice Leskinen Kovatasoisen kilpailun juonsi Erkki Pohjanheimo.

"Mä oon ollut siellä, missä muutkin ihmiset eli ihan rauhallisesti töissä", vastasi voittaja Riki Sorsa kysymykseen, että mistä hän putkahti karsintakisoihin. Hän myös kertoi uskovansa mahdollisuuksiinsa, koska kappaleen sävellys oli kansainvälistä käsialaa. Reggae Ok sijoittui Euroviisuissa 16:nneksi 27 pisteellä. Taustayhtyeestä löytyivät muun muassa säveltäjä Pembroke ja Pedro Hietanen.

Vuoden 1982 karsintalähetyksestä on valitettavasti arkistoon jäänyt vain lähetyksen alkuosa. Kisa oli jälleen kutsukilpailu, johon oli kutsuttu kymmenen säveltäjää, joiden piti valita sävellykselleen esiintyjäksi joko Ami Aspelund, Kojo, lauluyhtye Opus Five tai Tapani Kansa.

Heikki Kahilan juontamassa Lähetyksessä nähdään ja kuullaan Upi Sorvalin säveltämä ja Jukka Virtasen sanoittama Omenakuu, jonka esittää Opus Five, Toni Edelmannin säveltämä ja Tapani Kansan esittämä Palaan.., Kojon esittämä Videovenus, joka oli Jukka Siikavireen, Pedro Hietasen ja Jussi Tuomisen käsialaa sekä kilpailussa toiseksi tullut Ami Aspelundin vahvasti esittämä Mitt äppelträd, jonka olivat tehneet Veikko Samuli ja Marita Lindqvist. Tapani Kansa esitti karsinnassa peräti neljä kappaletta ja säilyneessä osassa karsintalähetystä kuullaankin hänen esittämänä myös Toivo Kärjen säveltämä, Vexi Salmen sanoittama ja Markku Johanssonin sovittama Paista päivä.

Euroviisuihin voittajana selvisi Kojon esittämä Nuku pommiin, jonka oli säveltänyt Jim Pembroke ja sanoittanut Juice Leskinen. Kappale jäi Euroviisuissa viimeiseksi ilman pisteitä.

Maria Valkama oli yksi viisukarsintojen juontajista 1980-luvulla Maria Valkama juontaa euroviisukarsintaa Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus,maria valkama

Vuonna 1983 kilpailu uudistettiin kokonaan. Kahtena edellisenä vuotena Euroviisuihin oli lähetetty alunperin Isosta-Britanniasta kotoisin olevan Jim Pembroken sävellys ja molemmilla kerroilla sijoitus oli ollut kehno. Vuonna 1983 sääntöuudistuksen myötä kilpailuun osallistuvien säveltäjien tuli olla syntyperäisiä suomalaisia. Finaaliin valittujen kymmenen säveltäjän oli valittava esittäjäksi joko Ami Aspelund, Meiju Suvas, Kirka, Tapani Kansa tai Opus 5. Näistä kaikki muut saivat laulettavaakseen kaksi laulua, paitsi Kirka, joka lauloi kolme ja Opus 5, joka lauloi vain yhden kappaleen.

Suomen euroviisuedustajan valitsi yleisö postikorttiäänestyksellä. Voittaja oli jälleen ylivoimainen, sillä Kari Kuusamon säveltämä, Kaisu Liuhalan sanoittama ja Ami Aspelundin esittämä Fantasiaa sai suuren enemmistön äänistä. Aspelundin kisa oli kaksijakoinen, sillä toinen hänen esittämistä kappaleista, Jaska Linkolan sanoittama ja säveltämä Hymni äiti Teresalle, jäi kisassa viimeiseksi

Vuonna 1984 Suomen edustaja valittiin jälleen postikorttiäänestyksellä. Myös tänä vuonna säveltäjien oli valittava tietyistä esiintyjistä laululleen esittäjä. Nämä laulajat olivat Kirka, Paula Koivuniemi, Tomas Ek, Sonja Lumme, Anneli Saaristo sekä Leena Nilsson.

Jälleen kerran voittaja oli ylivoimainen. Jukka Siikavireen ja Jussi Tuomisen käsialaa oleva Hengaillaan sai yli puolet enemmän ääniä kuin seuraavaksi tullut Tuultako tavoitan. Kirkan esittämä Hengaillaan sijoittui Euroviisuissa yhdeksänneksi.

Maria Valkaman juontama karsintafinaali lähetettiin Ylen tv-studiolta. Ohjelma oli hyvin yksinkertainen, jossa esiintyjät vain esittävät kappaleensa. Tilanne vaikuttaa jälkikäteen katsottuna hieman kolkolta, sillä studiossa ei ole lainkaan yleisöä.

Vuonna 1985 karsintafinaali muuntautui viihteellisempään suuntaan. Juontaja Seppo Hovi vei katsojat matkalle Suomen viisuhistoriaan. Tälläkin kertaa ohjelma lähetettiin Ylen studiolta, mutta yleisöä oli päästetty mukaan. Euroviisukarsinnassa oli 1990-luvulle asti aina tasokas orkesteri ja taustakuoro. Vuonna 1985 taustakuorossa lauloi muun muassa Kaija Kokkola, joka tunnetaan paremmin nimellä Kaija Koo.

Suomen euroviisuedustajat 1980-luvulla


Tänäkin vuonna oli käytössä tuttu kaava: avoimen sävellyskilpailun kautta finaaliin päässeet säveltäjät valitsivat lauluilleen esittäjän esivalitusta joukosta, johon kuuluivat Ami Aspelund, Tapani Kansa, Sonja Lumme, Bianca Morales, Riki Sorsa ja Pave Maijanen. Maijanen vetäytyi kisasta ja hänet korvasi Jokke Seppälä.

Useampi säveltäjä käytti myös mahdollisuutta luoda esiintyjistä duettoja. Niinpä Ami Aspelund ja Riki Sorsa esittivät yhdessä kappaleen Lapset maailman ja Bianca Morales ja Jokke Seppälä kappaleen Huomenna.

Tällä kertaa voittaja ei ollut ylivoimainen, sillä alueraatien suosikeiksi kohosivat Sonja Lumpeen esittämä Eläköön elämä ja Haaveissa vainko oot mun, jonka esitti Riki Sorsa. Petri Laaksosen säveltämä ja Veli-Pekka Lehdon sanoittama Eläköön elämä voitti lopulta 34 pisteen turvin ja lähti edustamaan Suomea Göteborgiin, jossa se sijoittui yhdeksännelle sijalle.

Vuoden 1986 karsinnan finaalin juonsi paremmin ulkomaankirjeenvaihtajana tunnettu Kari Lumikero. Finaalissa olikin uudenlainen ote, sillä siinä tutustuttiin Euroviisujen isäntämaahan Norjaan.

Itse kilpailu järjestettiin kutsukilpailuna, johon kutsuttiin yhdeksän säveltäjää. Säveltäjät saivat itse päättää sanoittajat, sovittajat ja esittäjät. Voittajan valitsi tällä kertaa asiantuntijaraati. Kari Kuivalainen esitti itse oman sävellyksensä Päivä kahden ihmisen. Kuivalaisen päätös oli ilmeisen onnistunut, sillä hän lähti Suomen edustajaksi Euroviisuihin. Voitto oli niukka, sillä Kirkan esittämä Uusiin taivaisiin jäi vain pisteen päähän. Kirka esitti toisenkin kappaleen yhdessä Kim Lönnholmin kanssa. Aitoa taikaa jäi kolmanneksi. Finaalissa oli mukana tuttuja esiintyjiä, kuten Sonja Lumme, Irina Milan ja Danny, mutta myös uudempia tuttavuuksia kuten Tulip.

Norjan Bergenissä Päivä kahden ihmisen esitettiin nimellä Never the End, vaikka esityskielenä olikin suomi. Laulu sai 22 pistettä ja sijoittui sijalle 15.

Vuoden 1987 karsintaohjelma ei kokonaisuutena ole säilynyt arkistoissa, mutta kaikki lauluesitykset, muutamia välihaastatteluita sekä lopputulosten julkistaminen on säilynyt. Juontajina toimivat itsekin euroviisuissa Suomea edustamassa käyneet Laila Halme ja Lasse Mårtenson. Ohjelman alussa he jakavat viisukokemuksiaan.

Tää laulu vaatii Virven upean äänen ja tulkinnan― Sata salamaa -laulun säveltäjä Petri Laaksonen

Karsinta oli kutsukilpailu, johon kutsuttiin sävellykset kymmeneltä säveltäjältä. Mukana oli säveltäjiä, joita ei mielletty euroviisumaisiksi, kuten Dingon Pertti Neumann. Hänen glamrock-bändi Sound Storm Shockin keulahahmolle Johnny Lee Michaelsille säveltämänsä Kesätuuli jäi toiseksi, kun voiton vei Virve Rostin esittämä Sata salamaa. Kappaleen säveltäjä Petri Laaksonen oli säveltänyt kaksi vuotta aiemmin Suomea edustaneen Eläköön elämä -kappaleen.

Voittaja valittiin postikorttiäänestyksellä. Sata salamaa sai melkein 17 000 ääntä ja Kesätuuli yli 15 000. Muut jäivät useiden tuhansien pisteiden päähän näistä kahdesta.

Vuonna 1988 poistuttiin studiosta ja karsintafinaali järjestettiin Kulttuuritalolla Helsingissä. Myös itse kilpailu muuttui, sillä tällä kertaa se oli jälleen avoin sävellyskilpailu. Raati valikoi 12 finalistia ja kuusi alueraatia valitsi Suomen edustajan Dublinin Euroviisuihin. Finaalin juontajana toimi Sini Sovijärvi.

Finaalin ensimmäinen esitys vei lopulta voiton. Edellisenä vuonna Virve Rostin taustayhtyeenä esiintynyt Boulevard esitti Pepe ja Kirsti Willbergin tekemän Nauravat silmät muistetaan raatien mielestä pistettä paremmin kuin toiseksi tullut Helen Miller Svar och vitt -kappaleen. Finaalissa esiintyi myös muun muassa lapsitähti Jonna Tervomaa yhdessä isänsä Timon ja Beat-yhtyeen kanssa, Mikko Alatalo sekä Benny Törnroos.

Nauravat silmät muistetaan sijoittui Dublinissa kolmella pisteellä toiseksi viimeiseksi.

Myös vuonna 1989 karsittiin Kulttuuritalossa ja kisa järjestettiin avoimen kilpailun ja kutsukilpailun yhdistelmänä. Vetonaulaksi tapahtumaan oli hankittu italialainen supertähti Sabrina, joka lauloi illan aikana kaksi kappaletta.

Italialainen Sabrina esiintyi euroviisukarsinnoissa Sabrina laulaa Euroviisujen Suomen karsinnassa 1989 Kuva: Yle kuvanauha kuvakaapaus,sabrina

Euroviisuedustajan valitsi asiantuntijaraati, joka arvosti eniten Matti Puurtisen säveltämää La dolce Vitaa. Vaikka nimi on italiaa, itse laulu on espanjalaishenkinen. Kappaleen laulajan Anneli Saariston kanssa lavalla nähtiin myös kitaristit Antero Jakoila ja Bert Karlsson. Saaristo esitti finaalissa myös toisen kappaleen. Oi äiti maa sijoittui kolmanneksi. Väliin kiilasi Cris Owenin säveltämä ja esittämä Vad finns kvar.

La dolce vita päätyi Lausannen Euroviisuissa sijalle seitsemän ja vuonna 2000 se valittiin Suomen kaikkien aikojen Euroviisuksi Ylen äänestyksessä.

Kommentit

  • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

  • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

  • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

  • Nuorisokuoro Candomino ylsi nopeasti musiikilliseksi tavaramerkiksi

    Kiitetty espoolaiskuoro perustettiin vuonna 1967

    Kun espoolainen kanttori Tauno Satomaa vuonna 1967 perusti nuorisokuoro Candominon, onnistui hän valamaan kuorolaisiinsa poikkeuksellisen vahvan motivaation. Herkällä korvalla kasvatettu kuoro nousi kansainväliseen maineeseen 1980-luvulla. Puoli vuosisataa perustamisensa jälkeen Candomino on yksi arvostetuimmista kuoroistamme.

Elävä arkisto


Elävän arkiston nettiradio

Elävän arkiston nettiradio tuo takaisin menneiden vuosikymmenten kansanviihdyttäjät ja kulttuurivaikuttajat, urheilijoiden kiihkeät kamppailut ja poliittiset käännekohdat Suomessa ja ulkomailla.

Viikon suosituimmat Elävässä arkistossa

Lue lisää:

Johanna Tukiainen ja seurustelun vaikeus

Ilkka Kanervan tekstiviestikohu nosti tanssija Johanna Tukiaisen julkisuuteen vuonna 2008. Mirja Pyykkö haastatteli Tukiaista neljä vuotta aiemmin.

Lue lisää:

Tietoisku: Legendaarinen jäävaroitus

Tässä 1960-luvun alun jäävaroituksessa muistutetaan, että peilikirkas jää voi olla petollisen ohutta.

Tietoiskussa painotetaan, että varoitukset heikoista jäistä kannattaa ottaa todesta. Avun saanti voi olla kohtalokkaan kaukana, ja silloinkin kun apua on saatavilla, on osattava toimia oikein.

  • Hyvä oli hiihtäjän hiihdellä

    Lyhytelokuvia menneiden vuosikymmenten laduilta

    Talvilomakausi on taas alkanut. Sen kunniaksi siirrymme harvinaisissa lyhytelokuvissa menneiden vuosikymmenten runsaille ja puhtoisille hangille. Tiistai 21., perjantai 24. ja sunnuntai 26.2.

  • Talvilomalaisia houkutellaan Suomen hangille 1960-luvun lyhytelokuvassa

    Perinteiseen talvilomailuun kuuluu hiihto ja reippailu.

    Suomalaiseen talvilomailuun on aina liittynyt vahvasti ajatus ulkona urheilemisesta ja etenkin hiihtämisestä. Vuonna 1964 valmistuneessa filmissä esitellään talvimatkailun mahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Siinäkin hiihtäminen hohtavilla hangilla on loman riemukas kohokohta.

  • Esimerkillistä talviurheilua suomalaisittain

    Suomalainen ei kylmää kavahda, eihän?

    Suomalaiset ovat liikunnallista kansaa, ja aivan erityisen lähellä sydäntämme ovat urheilusuoritukset sääoloissa, joissa moni muu kansa niistä pidättäytyisi. Liki luonnonlaiksi tulkittava ominaisuutemme tallentui takavuosina valistuksen ja uutisoinnin nimissä myös filmikatsauksiin. Vanhin tallenne on vuodelta 1906.

  • Lahden MM-hiihdot – kultaisia muistoja ja sinivalkoista draamaa

    Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut Suomessa 1926-2001.

    Lahti on toiminut hiihdon maailmanmestaruuskilpailujen näyttämönä vuosina 1926, 1938, 1958, 1978, 1989 ja 2001. Tässä koosteessa palataan kisojen historiallisiin hetkiin videoiden, audioiden ja valokuvien kautta.

  • Salpausselän 50 ensimmäistä vuotta

    Lahdessa on hiihdetty kilpaa vuodesta 1926.

    Lahdessa on kilpailtu vuodesta 1926 sekä maailmanmestaruudesta että kansallisella tasolla. Lähes kaikki kisat nähnyt Pekka Tiilikainen muistelee menneitä tapahtumia.

  • Lahden ensimmäiset MM-isännyydet

    Salpausselän ensimmäiset kansainväliset hiihtokisat 1926.

    Salpausselän ensimmäisissä kansainvälisissä hiihtokisoissa hiihdettiin naamarit päässä ja hypättiin ennennäkemättömiä 40 metrin mäkiloikkia.

  • MM-kisat toista kertaa Lahdessa

    MM-kisat toista kertaa Lahdessa

    Myös Yleisradio panosti vuoden 1938 Salpausselän MM-hiihtoihin koko rintamalla. Tunnelmia tallennettiin rautatieasemalla, pujottelukisassa ja löytötavaratoimistossa.

  • Mieshiihtäjät juhlivat Lahdessa 1958

    Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan Lahden MM-kisoissa.

    Suomalainen hiihto eli loistoaikojaan Lahden MM-kilpailuissa 1958. Maastohiihdon ja yhdistetyn miehet ottivat yhteensä kolme kultaa.

  • Äiteelle MM-pronssia Lahdessa 1958

    Siiri Rantanen kiri pronssille Lahden MM-kisoissa.

    ”Neuvostoliiton tyttärien” voittoisan rintaman Lahden MM-kisojen pikamatkalla vuonna 1958 rikkoi vain pronssille kirinyt Siiri "Äitee" Rantanen.

  • Tuplavoitto MM-mäessä Lahdessa 1958

    Uusi hyppytapa johti kaksoisvoittoon Lahdessa 1958.

    Suomalaiset mäkihyppääjät kehittivät 1950-luvulla uuden, aerodynaamisen tyylin. Ulkomaalaisten alkuun vieroksuma hyppytapa johti kaksoisvoittoon vuonna 1958.

  • Mieto lipsui MM-pronssille 1978

    Juha Miedon vauhtia hidastivat lipsuvat sukset.

    Puolalaisyllättäjä Josef Luszczek voitti 15 kilometrin kilpailun vuoden 1978 MM-kisoissa. Juha Miedon vauhtia hidastivat jäisellä ladulla lipsuvat sukset.

  • Naisille MM-viestin voitto 1989

    Voitto jännittävässä viestikisassa kruunasi kisan.

    Voitto jännittävässä viestikisassa kruunasi Suomen naishiihtäjien huikean menestyksen Lahden MM-kisoissa vuonna 1989.

  • Joukkuemäen neljäs MM-kulta Suomeen 1989

    Suomi vei kullan isäntämaa Norjan nenän edestä.

    Ari-Pekka Nikkola, Matti Nykänen, Jari Puikkonen ja Risto Laakkonen toivat Suomelle neljännen perättäisen joukkuemäen maailmanmestaruuden Lahdessa 1989.

  • Kympin kolmoisvoitto Lahdessa 1989

    Naiset hiihtivät kultaa Lahden MM-kisoissa 1989.

    Marja-Liisa Kirvesniemi, Pirkko Määttä ja Marjo Matikainen hiihtivät komean kolmoisvoiton naisten 10 kilometrillä Lahden MM-kisoissa 1989.

  • MM-kolmoisvoitto 15 km:llä 1989

    Lahden kisoissa suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä.

    Lahden MM-hiihdoissa naisten 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailusta muodostui suomalaisten keskinäinen jännitysnäytelmä.

  • Hartsa hiihti maailman ykköseksi 1989

    Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa

    Kotiyleisön riemuksi Harri Kirvesniemi voitti vuosien yrityksen jälkeen MM-kultaa 15 kilometrin perinteisen tyylin kilpailussa Lahdessa vuonna 1989.

  • Lahdessa tuntui hyvältä vuonna 1989

    Suomi saalisti kaikkien aikojen mitalisaaliin.

    Vuonna 1989 Suomi saalisti Lahden MM-hiihdoista kaikkien aikojen mitalisaaliin. Perinteisen suomalaisen urheilujournalismin nimissä mitalisankarit saivat vastata siihen kaikista tärkeimpään kysymykseen: miltä nyt tuntuu?

  • Miehille MM-viestihopeaa Lahdessa 1989

    Suomi taisteli loppuun saakka kullasta miesten viestissä.

    Suomi taisteli loppuun saakka kullasta miesten viestissä Lahden MM-hiihdoissa 1989. Neljä ensimmäistä joukkuetta tuli maaliin kahden sekunnin sisällä.

  • Kuitunen voittaa Lahden takaa-ajon 2001

    Virpi Kuitunen hiihti kultaa, mutta kärysi dopingista.

    Virpi Kuitunen otti ensimmäisen maailmanmestaruutensa Lahden MM-kisojen kiihkeässä takaa-ajokilpailussa vuonna 2001.

  • Kaksoisvoitto ensimmäisessä MM-sprintissä

    Muranen ja Sundqvist hiihtivät Suomelle kultaa 2001.

    Pirjo Muranen ja Kati Sundqvist toivat Suomelle kaksoisvoiton historian ensimmäisessä MM-sprintissä Lahdessa vuonna 2001.

  • Naisten MM-viesti 2001 päättyi dopingskandaaliin

    Viestihopea haihtui dopingkäryyn Lahden kisoissa.

    Lahden MM-kisoissa Suomen naisten viestijoukkue hiihti maaliin toiseksi nopeimmin. Virpi Kuitusen ja Milla Jauhon dopingkäryn vuoksi hiihto hylättiin.

  • Isometsän menetetty takaa-ajohopea

    Jari Isometsän hopea liukeni dopingkäryyn.

    Lahden MM-kisoissa 2001 Mika Myllylä jätti takaa-ajon vapaaosuuden väliin, Janne Immonen katkaisi sauvansa, ja Jari Isometsän hopea liukeni Hemohesiin.

  • Suomen hiihtojoukkueessa jo toinen dopingepäily

    Isometsän jälkeen paljastui seuraava dopingkäry.

    Viikon päästä Jari Isometsän dopingkäryn varmistumisesta Suomen joukkueessa alkoi paljastua uusi dopingtapaus. Mieshiihtäjän nimeä ei annettu vielä julkisuuteen.

  • "Korostan sanaa epäily.."

    Neljä uutta dopingtapausta Lahden MM-hiihdoissa 2001.

    Helmikuun 28. päivänä 2001 pidetyssä tiedotustilaisuudessa Paavo M. Petäjä kertoi neljästä uudesta dopingepäilystä, korostaen sanaa epäily.

  • Mika Myllylän kiirastuli

    Mika Myllylä haastattelussa dopingkäryn jälkeen.

    Olympiavoittaja ja nelinkertainen maailmanmestari jäi kiinni Hemohesin käytöstä hiihdon MM-kisoissa 2001. Sitä seuranneet kaksi kuukautta olivat hänen elämänsä pahin painajainen.

  • Elmo - kaikkien lajien sankari loisti myös tv-näytelmässä

    Juhani Peltosen kynästä syntynyt hahmo on mestari kaikessa.

    Kaikkien urheilulajien suomalainen mestari tunnettiin koko aurinkokunnassa pelkkänä Elmona. Kainalniemen oma poika kahmi kasoittain kultamitaleita sekä Andien talvikisoissa että Derwangan kesäkisoissa.

  • Baltian maiden itsenäisyys tunnustetaan

    Suomen tunnustusta Baltian maille saatiin odottaa

    Baltian maiden itsenäisyys kruunattiin vanhoillisten vallankumouksen aikana ja sitä seuranneina päivinä. Prosessi ajoittuu Mihail Gorbatšovin eroon NKP:n johdosta. Myös Suomi solmi hiljalleen diplomaattisuhteet Viron, Latvian ja Liettuan kanssa.

  • Viro liittyy EU:hun

    Virosta tulee EU-jäsen

    Virossa herättiin vapunpäivänä 2004 ensimmäiseen aamuun osana Euroopan unionia. Maassa istutettiin jäsenyyden kunniaksi miljoona puuntaimea uuden aikakauden merkiksi.

  • Haudanvakava Antero Alpola oli vuosikymmeniä Ylen huumoripomo

    Viihdetuottaja loi Kankkulan kaivon ja laski Speden radioon.

    Antero Alpola (1917–2001) johti radion ajanvieteosastoa yli 30 vuotta ja lahjoitti Suomen kotien kuultavaksi Kankkulan kaivon, Reino Helismaan ja Speden. Huumoriveteraanin tavaramerkkinä oli järkkymättömän vakava naama.

  • Kankkulan kaivolla parodioi radioreportaaseja

    Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä 1958–1970

    Vuosina 1958–1970 radiossa esitetty Kankkulan kaivolla syntyi kahden ajanvietetoimittajan Antero Alpolan ja Aune Ala-Tuuhosen kynästä. Suosittu radiohupailu närkästytti raittiuspiirejä "moraalitonta elämää ihannoivalla tyylillä".

  • Antero Alpolan radiohuumoria

    Radion ajanvietepomo oli kuivan älyllisen huumorin taituri.

    Radion ajanvietepäällikkö Antero Alpola (1997–2001) edusti kuivahkoa, älyllistä huumoria ja esiintyi valokuvissakin naama peruslukemilla. Hän oli vuosikymmenien ajan suomalaisen radioviihteen moottori.

  • Urho Kaleva Kekkonen ja sápmelaččat

    Urho Kekkonen ja olbmát geat su dovde Sámis

    Guokte báddejumi das, makkár oktavuohta Suoma gávccát presideanttas Urho Kekkonen lei sápmelaččaiguin.

  • Postâ poođij Njellimân tovle tuše ohtii mánuppaajeest

    Njellim Matti maainâst tovláin aaigijn Njellimist.

    Njellim Matti, Matti Saijets, muštâl jieijâs suuvâ aassâmkiedi historjást já muuštâš, maht ovdâmerkkân poostâ jođettem lii muttum suu eellim ääigi. Ella Sarre sahhiittâlâi Njellim Maati ive 1982. Njellim Matti muštâl, ete vuosmuš táálu rahtui paijeel čyeti ihheed tassaaš suu suuvâ päikkikiädán. Suu äijih, Nyere Piäkká raahtij tom. Tađe ovdil siämmáá pääihist lijjii maŋgâ puáris kuátisaje.

  • Olipa kerran Kotikatu: näin menestysdraaman kaari kantoi

    Kotikatu on Ylen pitkäaikaisin draamasarja

    Torstaina 24. elokuuta 1995 kello 19.45 käänsi moni tv-katselija uteliaisuuttaan kanavan ykköselle. Alkoi uusi, keskelle Helsingin kantakaupunkia sijoittunut realistinen draamasarja Kotikatu. Sarjan pilotti oli nähty kolme päivää aiemmin. Miten suhtautua tietoon, että se jatkuisi peräti kolmen vuoden ajan? Liioitelluksi ajateltu kesto osoittautui pian vain alkusoitoksi, sillä huippusuosituksi muodostunut sarja päättyi vasta 17 vuotta myöhemmin.

  • Mäkimaat, Luotolat ja muut Kotikadulla vuonna 1995 asuneet

    Kotkadun henkilögalleria

    Kotikatu-sarjan vuonna 1995 ensiesitetty ensimmäinen kausi seurasi pääasiassa kahden helsinkiläisperheen elämää. Mäkimaat ja Luotolat olivat kaksi hyvin erilaista perhettä, jotka asuivat samassa talossa Ullanlinnan Korkeavuorenkadulla, vastapäätä Johanneksenkirkkoa. Virkistä muistiasi kertaamalla, mistä kaikki alkoi ja millaisessa elämäntilanteessa kukin kotikatulainen oli sarjan alkaessa.

  • Rohkea noidanrooli jäi Mirja Manen tunnetuimmaksi elokuvatyöksi

    Mirja Mane jäi sittenkin elokuvataivaan tähdenlennoksi

    Palavasilmäinen näyttelijäkaunotar Mirja Mane nousi komeetan tavoin elokuvatähdeksi 1950-luvulla. Elävä arkisto esittää Manen viidestä elokuvasta kokonaisuudessaan kolme: elokuvat Noita palaa elämään, Saariston tyttö ja Kuningas kulkureitten. Nämä Roland af Hällströmin Fennada-Filmille tekemät nopeat ohjaukset kertovat myös sen, miten ja miksi Manen elokuvaura sittenkin jäi tähdenlennoksi.

  • Pikku Kakkosen tutut ja turvalliset juontajat

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri.

    Pikku Kakkosen juontaja on lapsen kaveri, joka johdattaa uuteen ohjelmaan ja rakentaa ohjelmapalikoista kokonaisuuden. Tutun ja turvallisen kaverin kanssa on mukava katsella ohjelmia. Tässä esiteltynä juontajia ennen 2000-lukua.

  • Pikku Kakkosen historia

    Pikku Kakkosen parhaita paloja 12 ensivuodelta.

    Vuonna 1989 Pikku Kakkonen oli ollut Ylen ohjelmistossa jo 12 vuotta. Ohjelman parhaita paloja vuosien varrelta esitellyt historiakatsaus etenee kronologisesti kahden katsojasukupolven yli kohti uusia syksyjä.

  • Pikku Kakkosen posti - piirroksia ja tarinoita vuodesta 1977

    3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti tiistai-iltaisin.

    Pikku Kakkosen postilokeroon 347 on lähetetty piirroksia ja tarinoita ihan Pikku Kakkosen ensimmäisistä lähetyksistä asti. 3.1.2017 alkaen Pikku Kakkosen posti palaa iltaohjelmaan ja se esitetään uusintana perjantaiaamuisin.

  • Lasse Pöysti kertoi Iltasadut eläviksi

    Iltasatuja Lasse Pöytsin kertomana 1977

    Näyttelijä Lasse Pöysti alkoi lukea iltasatuja Pikku Kakkosessa heti ohjelman aloitusvuonna 1977. Pöystin ilmeikkyys sadunkertojana teki hänestä koko kansan satusedän vuosikymmeniksi.

  • Näin Hermannia tehtiin

    Kurkistus Sirkus Hepokatin kulisseihin vuonna 1984.

    Vuonna 1984 kuvattu materiaali näyttää, mitä Sirkus Hepokatin kulisseissa tapahtui. Ohjelmanteko oli hauskaa, mutta paikoin hidasta. Voi änkeröinen!

  • Pikku Kakkosen jäävaroitus

    Ohjelman tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan.

    Pikku Kakkosen tunnuksesta tuttu nalle joutuu pahaan pulaan, kun hän menee heikoille jäille. Onneksi apuun ehtii tunnuksen reipas poika.

  • Pikku Kakkosen tunnukset

    Pikku Kakkosella on ollut kolme erilaista tunnusta.

    Tammikuussa 1977 ensilähetyksensä nähneellä Pikku Kakkosella on ollut historiansa aikana kolme erilaista tunnusta.

  • Tamminiemi VR – kokeile ja bongaa Kekkonen!

    Elävän arkiston VR-kokeilu vie sinut Tamminiemeen.

    Elävän arkiston toteuttama VR-kokeilu vie sinut virtuaalimatkalle Suomen pitkäaikaisimman presidentin Urho Kekkosen kotiin Tamminiemeen. Kokeile virtuaalitodellisuutta omin silmin älypuhelimesi avulla.

  • Jos synnyit 1940-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1940-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    Jos synnyit 1940-luvulla, et ehkä muista kuunnelleesi radiota lapsena ollenkaan. Saatat kuitenkin muistaa kidekoneen tai radion kiehtovan äänimaailman, vaikket sen sisällöstä vielä mitään ymmärtänytkään. Radio oli kuitenkin vahvasti läsnä suomalaisten arjessa. Saavuttaessa vuosikymmenen puoliväliin, istuit ehkä äitisi sylissä tämän kuunnellessa Paasikiven puhetta sodan loppumisesta. Sodan päätyttyä ja pula-ajan taittuessa kohti varovaista kasvua, myös radion tarjonta monipuolistui ja sen sisällöt saivat kevyempiä sävyjä.

  • Jos synnyit 1920-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1920-luvulla syntyneen silmin.

    1920-luvulla synnyit maalaiskylien Suomeen. Neljä viidestä maanmiehestäsi sai tuolloin toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Ensimmäisen kosketuksesi Yleisradioon sait radion välityksellä, kun viralliset radiolähetykset aloitettiin vuonna 1926. Kun radio tuolloin löytyi vain harvoista taloista, kuuntelit todennäköisesti ihmeellistä äänirasiaa ensi kerran koulussa tai naapurissa. Ja hyvin todennäköistä on, että ensimmäisellä kerralla korvasi tavoittivat Markus-sedän äänen. Nuoruuden kynnyksellä kuuntelit jännityksen vallassa raportteja talvisodasta, ja sota oli läsnä jokapäiväisessä elämässäsi.

  • Jos synnyit 1930-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1930-luvulla syntyneen ihmisen silmin

    1930-luvun lapsena muistat ehkä, millainen oli ensikohtaamisesi radion kanssa. Kiersitkö sinäkin vastaanottimen taakse katsomaan, missä ne ihmiset oikein olivat? Jos asuit kaupungissa, saatoit jo lapsena päästä elokuviin ja tottua siten liikkuvaan kuvaan. Asuitpa missä päin maata tahansa, viimeistään sodan myötä opit tuntemaan nuo molemmat väylät, jotka tarjosivat sekä tietoa että tarinoita. Muistat hyvin, kun televisiolähetykset 1950-luvulla alkoivat. Olit jo aikuinen ja kiinni omassa elämässäsi – ajattelitko ehkä, että tuota villitystä minä sentään en tarvitse?

  • Jos synnyit 1950-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Yleisradio 1950-luvulla syntyneen silmin.

    Jos synnyit 1950-luvulla, synnyit Suomeen, jossa oli enemmän hevosia kuin autoja ja useimmat asuivat maaseudulla. Maa muuttui kuitenkin nopeasti, kaupungit ja elintaso kasvoivat, teollisuus ja palvelut ohittivat maanviljelyn Euroopan-ennätysvauhdilla. Lapsuusvuosiesi aikana radio alkoi vaihtua näköradioon.

  • Jos synnyit 1960-luvulla, muistat ehkä – Sinun tarinasi

    Ylen vuosikymmenet 1960-luvulla syntyneeen silmin.

    Kun synnyit, Urho Kekkonen oli presidenttinä, ihminen kävi kuussa, televisiokuva oli mustavalkoinen ja radio televisiota yleisempi suomalaiskodeissa. Mutta maailma muuttui ja televisio- sekä radiotoiminta sen mukana. Tulevien vuosikymmenten aikana Yleisradio tarjosi enemmän katsottavaa ja kuunneltavaa kuin lapsuudessasi – ja vieläpä silloin, kun itse halusit.

  • Ylen toivottuja draama- ja viihdeohjelmia Areenaan

    Tietoa arkistodraamoista, joita julkaistaan Yle Areenaan.

    Yle tuo Areenaan tuhansia tunteja yli viisi vuotta vanhaa omatuotantoista draamaa, viihdettä ja lastenohjelmia. Tätä artikkelia päivitetään jatkuvasti, joten sivua seuraamalla tiedät aina milloin suosikkiohjelmasi löytyy Areenasta.

  • Toivedraamoja vallasta ja politiikasta Areenassa

    Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti Areenassa

    Itsenäisen Suomen 100-vuotisjuhlavuoden innoittamina valikoimme yleisön toiveista Suomen poliittiseen historiaan liittyviä ohjelmia. Valikoimasta tuli kattava ja mielenkiintoisesti valtaa ja sen pitäjiä kuvaava kokoelma draamaa 1990–2010-luvuilta. Satavuotiaan Suomen poliittisista käänteistä syntyi Toivotut: Vallan kulisseissa -paketti.

  • Upota Elävän arkiston soitin sivuillesi

    Voit upottaa videoita ja audioita sivuillesi.

    Voit upottaa Elävän arkiston videon tai audion omille verkkosivuillesi Elävän arkiston soittimesta löytyvän koodin avulla.