Raid over Moscow -peli sai Suomessa aikaan poliittisen kriisin 1985

Kun amerikkalainen toimintapeli Raid over Moscow tuli julkisuuteen Suomessa kylmän sodan aikaan, nousi siitä ennennäkemätön poliittinen kriisi, joka johti diplomaattiseen kädenvääntöön Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

Raid over Moscow -peli esittelyssä A-studiossa helmikuussa 1985.

Kohu sai alkunsa, kun Mikrobitti-lehti julkaisi Atarin 8-bittisille tietokoneille ja muun muassa Commodore 64:selle tehdystä Raid over Moscow videopelistä arvostelun helmikuussa 1985.

Pelissä lennetään Amerikasta Neuvostoliittoon tuhoamaan venäläisten tukikohtia sekä hyökätään Moskovaan.

A-studio tarttui myös aiheeseen esitellen insertissään itse peliä ja Mikrobitin laajaa arvostelua. Ohjelman toimittaja Kari Mänty toteaa jutun lopuksi: ”Ei liene vaikea arvata, missä tämä peli on kehitelty, mutta pitääkö tämän Suomen todella olla aina niin kovasti tätä Euroopan pikku-Amerikkaa.”

Viikkoa myöhemmin Tiedonantaja-lehdessä julkaistiin peliä kritisoiva artikkeli, jossa sen sanottiin edustavan ”neuvostovastaisuuden räikeintä muotoa”. Seuraavana päivänä kansanedustaja Ensio Laine (SKDL) jätti valtioneuvostolle aiheesta kirjallisen kysymyksen. Laineen ja muiden kyselyn allekirjoittaneiden mielestä peli vahingoitti naapuriystävyyttä ja lasten rauhankasvatustavoitteita.

Kohu muuttui pian diplomaattiseksi kädenväännöksi Suomen ja Neuvostoliiton välillä. Myönteinen peliarvostelu koettiin Neuvostoliitossa provokaationa.

Suomen ulkoasiainministeriön muistioista, jotka olivat salaisia vielä vuoteen 2010 saakka, käy ilmi Neuvostoliiton pyrkimykset diplomaattiensa avulla vaikuttaa Suomeen Raid over Moscow -pelin kieltämiseksi. Neuvostoliitto vaati pelin markkinoinnin ja myynnin estämistä ja uhkasi Suomea vakavilla seuraamuksilla:

Mikäli kyseisen pelin mainostaminen ja myynti Suomessa jatkuu, Neuvostoliitto tulee suurlähettiläänsä välityksellä virallisesti kiinnittämään kaikista vakavimmalla tavalla Suomen hallituksen huomiota tähän räikeään tapaukseen.

Neuvostoliiton suurlähetystön vetoomus helmikuussa 1985.

Peliä ei lopulta vedetty markkinoilta osittain vanhentuneen lainsäädännön ansioista, jonka vuoksi Valtion elokuvatarkastamolla ei ollut oikeutta kieltää sen myyntiä. Kohun myötä peli nousi Suomessa myyntitilastojen ykköseksi useiksi kuukausiksi.

Pelitutkimuksen vuosikirjan artikkelissa vuodelta 2011 Tero Pasanen kirjoittaa kohusta: ”Pelikohu oli aidosti suomalainen tapahtuma, joka hakee vertaistaan populaarikulttuurin historiassa maamme geopoliittisen sijainnin, kylmän sodan blokkien välisen erityisaseman sekä yleisen kansainvälisen poliittisen tilanteen vuoksi. Tapauksessa yhdistyivät ainutkertaisella tavalla huoli moraalista, mediaan liitetyt uhkakuvat sekä kulissien takainen ulkopoliittinen kädenvääntö.”

Suomen suhde Neuvostoliittoon ja kansalaisten vastuu oli aiheena Ajankohtaisessa kakkosessa huhtikuussa 1985.

Ajankohtaisessa kakkosessa käsiteltiin huhtikuussa -85 kansalaisten vastuuta Suomen ja Neuvostoliiton välisistä suhteista ja viitattiin myös Raid over Moscow -peliin.

Kun toimittaja kysyi Suomen Rauhanpuolustajien puheenjohtajalta Matti Ruokolalta onko suomalaisilla oikeutta esittää kritiikkiä Neuvostoliitosta, hän vastaa ettei kenenkään suuta aleta tukkimaan, mutta kannattaisi ”sanomisistaan aina miettiä mitä hyötyä siitä on meille”. Ruokala muistuttaa myös katsomaan säännöllisesti karttaa ja muistamaan Suomen aseman.