Suomalainen urheiluväki pysähtyi keskiviikkona, kun uutinen jääkiekkolegenda Matti Hagmanin kuolemasta tuli julkisuuteen. Hagman oli kuollessaan 61-vuotias ja jättää taakseen suuren perinnön.
Juonikkaana keskushyökkääjänä loistanut HIFK:n kasvatti on Suomen kiekkohistorian lahjakkaimmista pelaajista. Hänen numeroa 20 kantava HIFK-paita on "jäädytetty" Helsingin jäähallin kattoon.
Hagman pelasi ensi kertaa olympialaisissa vuonna 1976 ja aloitti samana vuonna uransa NHL:ssä.
Hän oli ensimmäinen NHL:ään kiinnitetty suomalainen. Vuosina 1976-1978 Hagman pelasi Boston Bruinsissa, jonka paidassa hän ylsi Stanley Cupin finaaleihin vuonna 1977.
Hagman palasi välillä Suomeen ja HIFK-nuttuun, mutta jatkoi vuosina 1980-1982 Edmonton Oilersissa.
Suomen mestaruutta Hagman juhli kolmesti. Hän oli myös nelinkertainen SM-liigan pistepörssin voittaja. Maalikuninkuuden hän voitti SM-sarjassa ja SM-liigassa kausien 1973-74 ja 1979-80 päätteeksi.
Hagman keräsi SM-liigassa 432 ottelussa 217+432=649 tehopistettä ja 237 NHL-ottelussa 56+89=145 pistettä.
Vuonna 1980 liigan kärkimiestä rangaistiin pelikiellolla HIFK-Ilves-ottelussa tapahtuneesta tappelusta. Hagman piti kohua paisuteltuna ja rangaistusta epäoikeudenmukaisena. Katso haastattelu Ylen Elävästä arkistosta.
Suomen olympiajoukkueessa Hagman oli mukana ainoastaan vuonna 1976. Innsbruckin kisojen alla hän ennusteli Leijonille pronssia. Veikkaus meni yhdellä sijalla pieleen: Suomi jäi neljänneksi.
Hagman pelasi maajoukkueurallaan myös neljät MM-kisat ja kolme Kanada Cupia. Hänet aateloitiin vuonna 1995 Jääkiekkoleijonaksi numero 98.
Lisää arkistomateriaalia Matti Hagmanista Elävässä arkistossa.
Jukka Lindfors